Toggle sidebar

Olenko niuho vai eikö lapset osaa enää käyttäytyä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

"vieras"

Vieras
Meillä on pieni 70m asunto jossa asuu 4henkeä. Lapseni on ekaluokalla ja kaverit on tervetulleita ruuan jälkeen. Jotta meille vanhemmille jää myös hieman hengähdystaukoa ja tilanpuutteen vuoksi olen sanonut että kaverit ja leikit pysyköön lastenhuoneessa... se on tilava, saa sotkea ja leluja mielinmäärin.
Mikä siinä on että lasten kaverit röhnöttää mielummin meidän sängyssä, sohvalla, juoksee ympäri pientä asuntoa jne. Vaikka lapseni yrittäisi ehdottaa jotain leikkiä. Niiden keskittyminen on noin minuutin ja taas juostaan. Juostaan ulos, tullaan sisälle.. mihinkään ei pystytä keskittymään.
Ja vaikka minä sanon että omassa huoneessa leikit, niin ei mene jakeluun ei millään.
Miten teillä. Saako lapset olla kavereiden kanssa koko kämpässä? olla noudattamatta vanhempien ohjeita?
Tähän vielä mainittaakoon tosi ärsyttävä ja viisasteleva tapa puhua aikuiselle..
Todella toivon ettei omani ole samanlainen kylässä.
 
Meillä vierailevat lapset ovat menneet lupaa kysymättä meidän aikuisten tietokoneelle, ja yksi 6v poika juoksenteli ympäri kämppää ja etsi cd:tä mitä olisi voinut katsella. Availi siis kaikki laatikot jne. Me muut oltiin ulkona takapihalla, ja poika sai tulla sisälle lastenhuoneeseen leikkimään kun ei viihtynyt ulkona.

Joo, meidä lapset todellakin kasvatetaan toisella tavalla: kunnoittamaan ihmisten lisäksi ihmisten asuntoa ja omaisuutta.
 
Meillä lapsi tietää missä saa leikkiä ja missä ei, noudattaa aikuisten ohjeita ja kertoo ne myös kavereille, ei ongelmaa. Pitäisikö jutella sen oman lapsen kanssa ja sanoa ettei kavereita tule kylään jos ei osata käyttäytyä. Aika oudolta kuulostaa toi toiminta teillä......
 
[QUOTE="alkup";28949437]Jotenkaan en haluaisi lapseltani kieltää näitä kavereita mutta kai se on pakko jos joka kerta sama homma.[/QUOTE]
voihan se toki olla että ne oppisi kerrasta kun tekee asian selväksi ja pistää pihalle.
 
Jos joudun montaa kertaa komentamaan max. Noin kolme krt. Niin se on samantien lähtö ulos leikkimään satoi tai paistoi. Tai kotiin. Ja kun olen ulos laittanut siellä myös pysytään. Ja jos omani ei jaksa enää ulkoilla, vieras, vieraat lähtee kotiin ja leikki jatkuu toisena päivänä. Mulla oikeus levätä oman työpäivän jälkeen.
 
Pelikonsoleiden tuotoksia. Eivät osaa leikkiä lasten leikkejä. Meuhkaavat vaan menemään kuin päättömät kanat osaamatta mihinkään keskittyä.
 
Mun mielestä tuo on ihan normaalia, että 7-vuotiaalla riittää virtaa eikä pieni huone riitä sen energian purkamiseksi. Kuitenkin koulussa joutuu istumaan hiljaa koko päivän. Jos meno tuntuu liian kovalta, laita lapset ulos leikkimään. Siellä on vähän enemmän tilaa temmeltää.
 
Mä oon samaa miettinyt, en kylläkään meillä kotona, vaan tuolla avoimessa kerhossa, jossa äiteet rupattelee keskenään ja pikkupiltit tuhoaa tiloja minkä kerkeää. Viimeksi yksi 4vee kävi jopa lyömässä kerhontätiä, eikä äiti sanonut tytölle mitään.

Ei mun ole koskaan tarvinnut omille lapsille sanoa että nyt kun mennään kerhoon niin ei saa lyödä kerhontätiä, mutteivät ole koskaan kuitenkaan lyöneet. Tämä 4veen äiti on muutenkin ihan välinpitämätön, oma lapsi saa mennä piirtelemään toisten lasten piirustuksiin, repii huonekasveja, rikkoo hiekkakakkuja etc... Äitin suhtautuminen on just sellasta "joo, toi on vähän tollanen" -meininkiä...:(
 
Meille ei enää saa tulla sisälle yksi naapuruston poika. On juuri tuollainen näsäviisasteleva mäsaantehdämitämähaluan-pentu. Menee kaapeille ja tonkii herkkuja, rikkoo leluja, kiusaa lemmikkiä ja ihmettelee miksei muka saa pelata jalkapalloa sisällä!? Viimeisen kerran ajoin sen ulos kun oli käynyt hiipimässä keittiössä ja hakenut keksipussin jonka sitten murusti ja mössäsi lastenhuoneessa lattialle kunnes poikamme tuli sanomaan. Hänpä sitten suuttui ja repi mennessään kukkaistutukset pihasta ja kävi sotkemassa ikkunat jollain mutapaskalla!
Ja tää on koko perhe samaa laatua, kaikki rikotaan pihasta ja jätetään lelut pitkin poikin ja vanhemmat vaan hyvin ylimielisinä jänkättävät takaisin kun heille avautuu. Ihan vitun ärsyttävää porukkaa, nytkin nousee mulla savu korvista kun tätä kirjotan :D
 
Meillä aikoinaan ekaluokkalaisen yksi kaveri oli tuon tyylinen, meni meidän vaatehuoneeseen vaatteiden sekaan piiloon jne. Ei hermo kestäny, hain pois ja komensin, ei meinannu uskoa. En ottanu meille kylään ennenkuin seuraavana vuonna uudelleen (muuten saivat toki leikkiä), jolloin oli varmaan järki kasvanu sen verran et leikit onnistui nätisti.
Kuitenkin tuon lapsen tapauksessa kyse tais olla siitä, että heillä ei ole niin tarkkaa onko lapset hyppimässä sängyssä tai vastaavaa, suht rento kasvatus siis. Ihan mukavia lapsia jotka isompana tuntuvat tajuavat et kylässä voi olla eri säännöt.
Musta ihan hyvin voi rajata tuollaisten kavereiden kaa leikit ulos joksikin aikaa ja sit jossain vaiheessa kokeilla olisko järki lisääntynyt niin et sisäleikit taas onnistuis!
 
Meillä on 8-v tyttö ja 9-v poika. Enpä ole luojan kiitos tuollaiseen törmännyt... Poikien leikit nyt pääosin painottuvat ulos, pyöräily, seikkailu yms. Joskus ovat sisällä koneella hetkisen. Tytöt leikkivät nätisti tytön huoneessa. KOSKAAN en ole yhtäkään vierasta joutunut ohjeistamaan miten kylässä käyttäydytään. Pikemminkin olen aina vaan positiivisesti yllättynyt kuinka kohteliaita esim. 9-10v pojat on. Kaikesta kiitetään ja kauniisti pyydetään jos jotain tarvitsee. (Toista on varmasti meno/puheet kun aikuiset ei ole kuulemassa :D)

Ja näin on ollut aina. Toivon ja uskon, että omanikin käyttäytyvät kylässä asiallisesti. Ap:n tilanteessa en ottaisi lapsivieraita vastaan. En jaksa yhtään sellaista päätöntä riekkumista.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa