Olenko minä ihan erikoinen tapaus kun tykkään tosi paljon mieheni pojasta?

Hewletin Paccardi

Aktiivinen jäsen
08.01.2008
2 243
0
36
siis miehen ja hänen exän lapsesta? Enkä katso olevani "tossu" jos olen hänen kanssaan vaikka mies ei olekaan paikalla. Nyt jo iso poika, mutta silloinkin kun oli pienempi niin en ajatellut että tässä mä nyt sitten hoidan muiden kakaroita...
 
Et ole :) Minä pidän myös mieheni 7v tytöstä ja 5v pojasta ihan kamalasti. He asuivat jo tavatessamme vuoroviikot isällään, joten tiesin heidän kuuluvan "pakettiin." Ja ihanan paketin sainkin - mieheni entinen vaimo on myös oikein mukava ihminen, samoin hänen miesystävänsä. En minäkään ole koskaan kokenut "toisen akan pentuja" hoitavani.

Vihaa ei tarvitse pitää meistä kenenkään. Lapset ovat olleet kanssani vanhempieni mökilläkin ilman isäänsä, äitinsä antoi asialle täyden siunauksen. Haki vielä itse lapset sieltä, ja keräsi marjoja pakkaseen :) Me ollaan kai sitten aika outoa sakkia...
 
No en. Musta tulee pojasta mieleen oma mieheni, voisin kuvitella hänen olleen samanlainen pienenä. Tykkään miehestäni, miksi en tykkäisi hänen pojastaankin? Ehkä jos poika olisi joku tyytymätön vinku-jaakko, niin saattaisi mennä hermot, mutta en todellakaan sen vuoksi epäpidä pojasta että hän on toiselle naiselle, joka on ollut ennen minua.
Aika harva vie oman miehensä poikuuden, kaikilla meillä menneisyys on.
 
sanoisin että olet, mutta hyvässä mielessä. Uskoisin että aika monessa perheessä ei ole tasapainossa perhe yhteisten ja edellisten lasten kanssa.

Mäkin tykkään miehen esikoisesta tosi paljon ja on ihanaa kun hän on meillä. Kun vaan nähtäisiin lasta enemmän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Marttiina Maitolehmä:
No en. Musta tulee pojasta mieleen oma mieheni, voisin kuvitella hänen olleen samanlainen pienenä. Tykkään miehestäni, miksi en tykkäisi hänen pojastaankin? Ehkä jos poika olisi joku tyytymätön vinku-jaakko, niin saattaisi mennä hermot, mutta en todellakaan sen vuoksi epäpidä pojasta että hän on toiselle naiselle, joka on ollut ennen minua.
Aika harva vie oman miehensä poikuuden, kaikilla meillä menneisyys on.

Täällä sama peli,miehen poika asuu meillä ja pidän häntä ihan omanani myös.
Ja on mulle tosi tärkeä.Oma äitini juur aamulla sanoi että oot kyllä tosi paljon tehnyt "Samin" eteen.
Ja olen tehnyt sen rakkaudesta.
Pojalla ei ole ollut mikään helppo elämä ja koen että mun tehtävä ei sitä ole vaikeuttaa vaan helpottaa.

Hermot menee häneen ihan niin kuin muihinkin,mutta se on sitä elämää!!
Välillä tasapainotetaan puoleen ja toiseen.
Mutta en osaa kuvitella meidän elämää ilman mieheni poikaa.
Tä on meidän perhe.
:heart:
 
Mulla sama tilanne ku MYRKYLLÄ, tosin miehen tytär asuu meillä ja pidän häntä kuin omaani... Ja totta kai menee välillä hermo, ku se perhe elämä on 24/7, ei siitä saa lomaa välillä... Mutta niihän se ois omankin uhmaikäisen kans ei ne ihan oikeesti aina oo kullamuruja <3
 
Et todellakaan ole. Yleensä vaan uudet kumppanit joutuu sellaisen suurennuslasin alle tekemisissään, sanoissaan ja eleissään että joka asiasta saadaan pieni konflikti aikaiseksi.
 
Mä tykkäsin mun ex miesystävän pojasta 11,5 ikäisestä enemmän kuin itse miehestä loppujen lopuksi. Kun mies sai kenkää niin jäin kaipaamaan vuosiksi tätä poikaa jonka kanssa oli muodostunut loistosuhde ( asuimme saman katon alla ). En saanut olla suhteen jälkeen missään tekemisissä enää pojan kanssa koska isänsä on psykopaatti ja vaihtoi jopa kännyt päikseen numeroineen päivineen poikansa kanssa etten pääse läpi ja kortit on kait ottanut ennen kuin poika ne luki.

Harmi vain että tollainen vahingoittaa lapsen itsetuntoa. Sehän tässä on pahinta. Takuulla lapsi koki tulleensa hylätyksi ja jotenkin petetyksi. Jotkut isät vaan on niin syvältä...
Voi tietty olla että sen miehen exäkin joka oli musta mustis niin on sabotoinut yhdessä miehen kanssa.

Nykyään kun poika on aikuinen niin olen hänen kamunsa FB:ssä mutta ei hän kaverihyväksynnästä huolimatta ole jutellut kuulumisia kertaakaan. :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja ÄitiysLomaIainen:
Nykyään kun poika on aikuinen niin olen hänen kamunsa FB:ssä mutta ei hän kaverihyväksynnästä huolimatta ole jutellut kuulumisia kertaakaan. :/

Ole sinä aikuinen ja kysy kuulumisia! Kerro, että yritit pitää yhteyttä mutta sinulle ei ns. annettu lupaa siihen. :)
 

Yhteistyössä