Olenko lapsellinen?

["hirmu"]

Miehen vanhemmat asuvat noin parin kilometrin päässä meistä. Eivät käy koskaan kylässä, eivätkä juurikaan soittele. Paitsi ainiin, silloin kun tarvitsevat jotain. Eivät soita siis mitä lapsellemme kuuluu jne. Olenko siis lapsellinen, kun en halua käydä itsekään niillä. Ollaan asuttu tässä kohta 3 vuotta ja ovat tasan 3 krt käyneet meillä. Silloin kun lapsemme syntyi, hänen 1-vuotissynttäreillään ja äitienpäivänä kävivät, koska minunkin vanhemmat tulivat. Ollaan me heillä käyty useinkin, mutta nyt mulle vaan tuli stoppi. Käyvät päivittäin toisella lapsellaan, asuu noin 5 kilsan päässä ja useammin käyvät myös kolmannella lapsellaan, joka asuaa perheineen yli sadan kilsan päässä. Miksi meillä ei sitten voi käydä, vaikka pyydettykin on.

Miehen mielestä mun pitäisi nyt vain niellä ylpeyteni ja mennä normaalisti. En vain halua. Tulee valitettavasti tunne, ettei meidän lapsesta välitetä.

 

["vieras"]

Meillä jokseenkin sama tilanne.Mut tiedän syypään tähän:MINÄ.
Esikoisemme oli tärkeä anopille siihen asti,kun alkoi tulla uusia lapsenlapsia.
Miehen veljen perheen luona he käyvät usein + ovat heidän lastensa kanssa..nuo lapset kun ovat niin kovin toivottuja ja odotettuja.

 

[alkup.]

[QUOTE="vieras";22024017]Meillä jokseenkin sama tilanne.Mut tiedän syypään tähän:MINÄ.
Esikoisemme oli tärkeä anopille siihen asti,kun alkoi tulla uusia lapsenlapsia.
Miehen veljen perheen luona he käyvät usein + ovat heidän lastensa kanssa..nuo lapset kun ovat niin kovin toivottuja ja odotettuja.[/QUOTE]

Siis miksi SINÄ olet syypää?

 

["minna"]

Mun vanhemmat asuu n. 5 kilometrin päässä, eikä hekään meillä käy kuin ehkä kerran vuodessa. Tai mun äiti tulee joskus, jos käyn neuvolassa, hoitaa muita. Me käydään heidän luona kyllä ainaki kerran viikossa.Mun mielestä siinä ei ole mitään outoa, eikä mun mieskään oo koskaan asiaa ihmetelly. Se on vaan näin ja meille kaikille ok.