Näin sitten käy...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja NeitiNasu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

NeitiNasu

Aktiivinen jäsen
01.04.2004
15 255
0
36
Tää on oikeasti melkoisen kriisin paikka sekä miehelle että mulle myös, vaikka tässä aikuisia ollaan kaikki ja sillä tavalla pitäisi olla ymmärrystä myös, meilläkin. Mun appi ja anoppi (miehen vanhemmat siis) ovat 20 avioliittovuoden jälkeen päättäneet että heidän ihailtu ja hyvä liittonsa on tiensä päässä nyt. Syy on kuulemma kasvatukselliset näkemykset, jotka eivät enää kohtaakaan: tämä asia on tullut pintaan nyt vasta kun kaksi nuorinta ovat päättäneet pistää ranttaliksi ja todella kokeilevat kaikkien lähimmäistensä hermoja ja kärsivällisyyttä, etenkin siis vanhempiensa. (Tässä teille jotka sanotte että asioista pitää sopia jo ennen lasten tekoa, niin ne tilanteet vaan muuttuu: tämäkin pari on kaksi lasta jo aikuisiksi hyvällä menestyksellä saaneet ja ongelmat alkoivat vasta nyt nuorintenkin ollessa jo lähes täysi-ikäisiä).

Mä en ihan tajua miten voi käydä näin, ja mies on suoraan sanottuna rikki, ei se ymmärrä tätä. Eikä halua varsinkaan, vaikka sitähän ei kysytä meiltä tietenkään ei. Voi pahus että voikin olla ikävä tilanne. :ashamed:
 
Onko miehesi syntynyt jo ennen avioliittoa (siis pitempi kuin 20 vuoden yhteiselo vanhemmilla) vai onko hän noin nuori?

Jospa tilanne selkiytyisi jotenkin muuten. eihän se ero ainakaan niitteen nuorempien lasten ongelmia vähennä, päinvastoin. Onko kokeiltu perheneuvolat, avioliittoleirit ym. ulkopuolinen apu?
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 20.05.2007 klo 23:25 utelias kirjoitti:
Onko miehesi syntynyt jo ennen avioliittoa (siis pitempi kuin 20 vuoden yhteiselo vanhemmilla) vai onko hän noin nuori?

Jospa tilanne selkiytyisi jotenkin muuten. eihän se ero ainakaan niitteen nuorempien lasten ongelmia vähennä, päinvastoin. Onko kokeiltu perheneuvolat, avioliittoleirit ym. ulkopuolinen apu?

Anoppi ei oo mun miehen biologinen äiti: biologinenkin on ihan kuvioissa mukana kyllä, tavataan usein ja ovat miehen kanssa taas ihan hyvissä väleissä suurimmaksi osaksi. Mutta tuo äitipuoli mun miehen on kasvattanut, siis isänsä ja isän vaimon kanssa mies on lapsuutensa ja nuoruutensa asunut.

Ei ne oo käyneet missään eikä kokeiltu mitäänn ulkopuolista apua, mutta sen verran mä olen hienotunteinen etten mene tälläisellä vuoden omakohtaisella kokemuksella avioliitosta ehdottamaankaan..

Mutta niin sääli ja ihan hirveää. Onko ne totaallisesti unohtaneet, mitä suunnittelivat vielä ihan pari kuukautta sitten tekevänsä kun lapset on isoja ja lentäneet viimesetkin pois pesästä: nytkö niillä ei ole enää muka jäljellä muuta, kuin ne lapset ja niiden ongelmat? Mulla on ihan sellanen fiilis että jos ne eroaa, kaikka muutkin varmasti. Myös me myöhemmässä vaiheessa. Ja meidän lapsilta menee ainoa ehjä mummola, missä mumma ja vaari on ja elää saman katon alla.
 

Yhteistyössä