Olenko itsekäs (joulunvietosta)?

["vieras123"]

Tilanen on tämä:

Olimme sopineet vanhempieni kanssa, sekä kummitätini ja tämän miehen kanssa, että tulevat meille viettämään joulua. Jo joskus keväällä sovimme. Tänään sitten isäni sivulauseessa mainitsi että myös veljeni olisi tulossa...
Hänellä enemmän kuin kaaos menneisyys, mielenterveysongelmia, itsemurhayrityksiä, jäänyt 15v tasolle, pilannut elämänsä huumeilla. Tänäpäivänä syö vahvoja mt-lääkkeitä. Seurustelee samanhenkisen naisen kanssa, joka myös entinen narkki. Nykyään ovat kuivilla ja pitkien laitosjaksojen jälkeen asuvat omillaan, mutta silti lähes täysin holhottavia.
Sanoin ettei tämä käy. Etten halua omaa joulurauhaani pilaamaan näitä sekopäitä ja sekoilemaan lasteni eteen! ..JOpa pieni lapsi (kouluikäinen) ymmärtää ettei veljeni käy täysillä... Todellakaan. Esim pelkäisin kokoajan että jotain sattuu, jotain sekoilevat tai naapurimme tulevat kylään ja saa hävetä silmät päästä.

Isäni suuttui ja sanoi että myös veljeni on hänen lapsi ja jos en huoli heitä meille, myöksään vanhempani eivät tule.

Olenko itsekäs vai huolisitko sinä kotiisi veljesi?
Olen tavannut veljeni viimeisen vuoden aikana alle 3 kertaa eikä meillä ole edes toistemme numeroita (ja olen isääni kieltänyt antamasta numeroani). Ei tiedä osoitettani, eikä varmaan muista lasteni nimiä. Eikä tarvitsekaan.

 

[vieras .]

Olet itsekäs.

Mutta myös isäsi on oikeassa; veljesi ON hänen lapsensa.

Joko koko paketti tai ei ketään.

 

[jhh]

Vaikea sanoa oletko itsekäs, mutta ymmärrän isääsi kuitenkin hyvin. Lapsi on lapsi vaikka olisi mikä laitapuolenkulkija.

 

[vieras .]

Siis tarkennuksena, voit kieltää veljeäsi tulemasta, mutta et voi vaatia isääsi tulemaan teille yksin.

 

["Hilma"]

Sekopäitä sekoilemaan?
Hehän ovat kuivilla ja heillä on ilmeisesti oikea lääkitys kun pystyvät elämään normaalisti. Mitäpä jos tapaisit veljesi tässä lähiaikoina? Voisit vaikka yllättyä..

Surullista jos annat veljesi menneisyyden vaikuttaa vieläkin noin kovasti. Ihmiset muuttuvat. Ja veljesi näköjään on halunnut muutosta kovasti, koska on nyt kuivilla. Anna hänelle uusi mahdollisuus.

Ja miksi teille tulisi naapurit jouluna käymään :O

 

[viisikymppinen isoäiti]

aika itsekäs olet. sun on vaan tyydyttävä siihen, että veli tulee tai sitten isäsikään ei tule.

 

[mieti]

Tavallaan ymmärrän sinua koska Joulu on tärkeä juhla jolloin haluaa rauhoittua ja nauttia olostaan. Itsekkin sanoin tyttärelleni etten halua jouluksi meille hänen poikaystäväänsä koska tämä ei osaa käyttäytyä. Koen, että joulu menisi pilalle kun jännittäisin mitä tämä ruudinkeksijä möläyttää milloinkin ja ketä loukkaa.
MUTTA toisaalta...olen itse toistakymmentä vuotta työskennellyt mt-ja päihdeongelmaisten kanssa. Tiedän minkälainen tie voi olla päästä kuiville ja minkälaisia jälkiä se voi ihmiseen jättää. Kyseessä on ongelmat jotka voivat aiheuttaa jopa aivovaurion ja tehdä ihmisestä käytännössä vammaisen. Arvostan suuresti niitä jotka saavat taisteltua itsensä kuiville ja kuntouttavat itseään takaisin yhteiskunnan jäseneksi muiden tuomitsevista ja leimaavista mielipiteistä huolimatta.

Itsekkin olen rohkaissut montaa kuntoutujaa olemaan yhteydessä sukulaisiin ja luomaan taas välejä kuntoon heihin. Onnellisia ovat ne joiden läheisillä on vielä jaksamista päästää heidät takaisin lähelleen, sillä voi olla nimittäin ratkaisevan suuri merkitys kuntoutumisen kannalta. Ihminen alkaa ajatella itsestään ihan uudella tavalla ja pystyy hyväksymään itsensä paremmin, sekä anteeksi antamaan itselleen jos sen pystyvät tekemään ympärillä ne tärkeät ihmiset (joita on mahdollisesti joskus satuttanut pahastikkin). Todella kirpaisevaa on sitten välillä huomata, että yrityksistä huolimatta ovet on naulattu kiinni lopullisesti...

No, mutta jokainen on vastuussa omasta jaksamisestaan. Ja kokonaan ei tarvitse anteeksi kenelläkään antaa jos siltä tuntuu (tai ollenkaan jos ei pysty).

Ehkä voisit kertoa isällesi ettet vielä ole valmis kohtaamaan veljeäsi tai ehkä juuri joulu ei ole paras ajankohta. Ehkä voisit järjestellä joulun jälkeen (tai ennen) toisen tapaamisen koko perheen voimin johon kutsut myös veljesi. Saisit vähän tuntumaa mikä hänen tilanteensa on nykyään. Kannattaa myös opetella uusi suhtautuminen veljeesi. Hän ei varmaankaan käy "täysillä" kuten kerroit, mutta niin ei moni muukaan ns.vammautunut ihminen. Hänestä ei koskaan tulekkaan luultavasti ns.normaalia. Tilanne on kuitenkin se mikä on. Mitä jos hän olisi syntynyt vaikka kehitysvammaisena? Pystyisitkö hyväksymään hänet? Entä jos hän olisi lyönyt pään onnettomuudessa aikuisiällä?

Kannattaa miettiä...

 

["..."]

Toisaalta olet kyllä törkeä, mutta toisaalta ymmärrettävää. Ehkä itse heltyisin, ja päästäisin veljenkin. Kaikillä on hulluja sukulaisia, se pitää vain hyväksyä.

 

["alkup."]

He ovat kyllä kuivilla mutta täysin vahdittavia.. saattaa vaikka röökin sytyttää yht äkkiä ruokapöydässä, ei osaa yhtään ajatella muita. Myös isäni on todella kireä veljeni läsnäollessaan, joten vaikuttaa kokonaisuutena tunnelmaan.
Mä en vaan pysty näkemään veljeäni muussa valossa kuin entisenä narkkina. Se, mitä hän on aiheuttanut itselleen ja muille perheemme jäsenille sekä sukulaisimme. En kutsunut häntä edes lapseni ristiäisiin, tietoisesti eikä hän edes tajunnut kysyä... Eli kertoo aika paljon siitä paljonko aivosoluja on päässä jäljellä.

Naapurit tulevat joka joulu kylään jouluglögolle, koska kutsumme heidät joka vuosi. Perinne, tiedättehän? Olemme todella läheisiä naapuriemme kanssa. Viime jouluna olimme naapuriemme kanssa Balilla, heidän perheensä ja meidän. Molemmilla pienet lapset.

 

["alkup."]

Tavallaan ymmärrän sinua koska Joulu on tärkeä juhla jolloin haluaa rauhoittua ja nauttia olostaan. Itsekkin sanoin tyttärelleni etten halua jouluksi meille hänen poikaystäväänsä koska tämä ei osaa käyttäytyä. Koen, että joulu menisi pilalle kun jännittäisin mitä tämä ruudinkeksijä möläyttää milloinkin ja ketä loukkaa.
MUTTA toisaalta...olen itse toistakymmentä vuotta työskennellyt mt-ja päihdeongelmaisten kanssa. Tiedän minkälainen tie voi olla päästä kuiville ja minkälaisia jälkiä se voi ihmiseen jättää. Kyseessä on ongelmat jotka voivat aiheuttaa jopa aivovaurion ja tehdä ihmisestä käytännössä vammaisen. Arvostan suuresti niitä jotka saavat taisteltua itsensä kuiville ja kuntouttavat itseään takaisin yhteiskunnan jäseneksi muiden tuomitsevista ja leimaavista mielipiteistä huolimatta.

Itsekkin olen rohkaissut montaa kuntoutujaa olemaan yhteydessä sukulaisiin ja luomaan taas välejä kuntoon heihin. Onnellisia ovat ne joiden läheisillä on vielä jaksamista päästää heidät takaisin lähelleen, sillä voi olla nimittäin ratkaisevan suuri merkitys kuntoutumisen kannalta. Ihminen alkaa ajatella itsestään ihan uudella tavalla ja pystyy hyväksymään itsensä paremmin, sekä anteeksi antamaan itselleen jos sen pystyvät tekemään ympärillä ne tärkeät ihmiset (joita on mahdollisesti joskus satuttanut pahastikkin). Todella kirpaisevaa on sitten välillä huomata, että yrityksistä huolimatta ovet on naulattu kiinni lopullisesti...

No, mutta jokainen on vastuussa omasta jaksamisestaan. Ja kokonaan ei tarvitse anteeksi kenelläkään antaa jos siltä tuntuu (tai ollenkaan jos ei pysty).

Ehkä voisit kertoa isällesi ettet vielä ole valmis kohtaamaan veljeäsi tai ehkä juuri joulu ei ole paras ajankohta. Ehkä voisit järjestellä joulun jälkeen (tai ennen) toisen tapaamisen koko perheen voimin johon kutsut myös veljesi. Saisit vähän tuntumaa mikä hänen tilanteensa on nykyään. Kannattaa myös opetella uusi suhtautuminen veljeesi. Hän ei varmaankaan käy "täysillä" kuten kerroit, mutta niin ei moni muukaan ns.vammautunut ihminen. Hänestä ei koskaan tulekkaan luultavasti ns.normaalia. Tilanne on kuitenkin se mikä on. Mitä jos hän olisi syntynyt vaikka kehitysvammaisena? Pystyisitkö hyväksymään hänet? Entä jos hän olisi lyönyt pään onnettomuudessa aikuisiällä?

Kannattaa miettiä...

Kiitos asiallisesta vastauksestasi.
Tiedän jo nyt etten ole koskaan enää valmis kohtaamaan veljeäni. Hän on kuin perheemme musta lammas. Myös isäni kehottaa valehtelemaan veljeni kuvioista sukulaisimme, eli ei riitä minulle perusteluksi tuo että "hän on myös isäni lapsi" koska selvästi myös isäni häpeää poikaansa. Olen sitä mieltä ettei kehitysvammaisena lapsena syntynyttä ja narkkarilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa.. Toiselle ei voi mitään ja toiselle voi. Jokaisella on vapaus valita mitä tietä kulkee ja missä porukoissa aikaansa viettää. On juonut yskänlääkettä kun minä 15 kesäisenä katsonut vierestä, vetänyt kotonamme maria kun olen toisen veljeni joka oli tuolloin 6 vuotias katsonut vierestä. Sanonut että jos kerron vanhemmilleni, hän tappaa meidät.. En ole vielä tänä päivänäkään kertonut asiasta.

 

["..."]

[QUOTE="alkup.";30388178]He ovat kyllä kuivilla mutta täysin vahdittavia.. saattaa vaikka röökin sytyttää yht äkkiä ruokapöydässä, ei osaa yhtään ajatella muita. Myös isäni on todella kireä veljeni läsnäollessaan, joten vaikuttaa kokonaisuutena tunnelmaan.
Mä en vaan pysty näkemään veljeäni muussa valossa kuin entisenä narkkina. Se, mitä hän on aiheuttanut itselleen ja muille perheemme jäsenille sekä sukulaisimme. En kutsunut häntä edes lapseni ristiäisiin, tietoisesti eikä hän edes tajunnut kysyä... Eli kertoo aika paljon siitä paljonko aivosoluja on päässä jäljellä.

Naapurit tulevat joka joulu kylään jouluglögolle, koska kutsumme heidät joka vuosi. Perinne, tiedättehän? Olemme todella läheisiä naapuriemme kanssa. Viime jouluna olimme naapuriemme kanssa Balilla, heidän perheensä ja meidän. Molemmilla pienet lapset.[/QUOTE]

Mitä sinä niitä naapureita ja heidän ajatuksiaan huolehdit? Jos kerran olette läheisiä, on ihme, ettet ole veljestäsi ja hänen ongelmistaan heille edes kertonut. Tai jos olet kertonut, niin eipä tuo sitten yllätyksenä tule.

 

[no huh]

Itsekkäältä tuo minusta kuulostaa, lähinnä taidat olla huolissasi vain omasta maineestasi ("jos naapurit näkee, saan hävetä silmät päästäni).
Toivottavasti veljesi elämässä on muita ihmisiä, jotka ymmärtävät antaa uuden mahdollisuuden eikä tuomitse loppuelämäksi joskus tehtyjä virheitä.

Parempi kuitenkin ettet päästä veljeäsi teille, pilaat todennäköisesti joulumielen muilta tuolla omalla asenteellasi ja käyttäytymisellä. Veli ja sen tyttöystävä tuskin haluaa tulla mulkoiltavaksi sinne teidän hienoon perheeseen yhtään enempää kuin sinäkään haluat heitä katsella...

 

[mieti]

[QUOTE="alkup.";30388195]Kiitos asiallisesta vastauksestasi.
Tiedän jo nyt etten ole koskaan enää valmis kohtaamaan veljeäni. Hän on kuin perheemme musta lammas. Myös isäni kehottaa valehtelemaan veljeni kuvioista sukulaisimme, eli ei riitä minulle perusteluksi tuo että "hän on myös isäni lapsi" koska selvästi myös isäni häpeää poikaansa. Olen sitä mieltä ettei kehitysvammaisena lapsena syntynyttä ja narkkarilla ole mitään tekemistä toistensa kanssa.. Toiselle ei voi mitään ja toiselle voi. Jokaisella on vapaus valita mitä tietä kulkee ja missä porukoissa aikaansa viettää. On juonut yskänlääkettä kun minä 15 kesäisenä katsonut vierestä, vetänyt kotonamme maria kun olen toisen veljeni joka oli tuolloin 6 vuotias katsonut vierestä. Sanonut että jos kerron vanhemmilleni, hän tappaa meidät.. En ole vielä tänä päivänäkään kertonut asiasta.[/QUOTE]

Niin tiensä voi valita ja valita...tällä alalla kuulee paljon ihmisten elämän tarinoita ja toki niihin kuuluu monta risteystä joissa on valittu väärä tie. Itse kuitenkin ajattelen, että kyseessä on yleensä lumipalloilmiö/noidankehä. Yksi asia johtaa toiseen. Ekat huonot valinnat on yleensä jo tehty keskenkasvuisena. Kohta ei enää sadakkaan tilannetta hallintaan. Ei ole keinoja, osaamista, voimia, tietoa.. Itse näen asian niin, että on huonoa onnea kun asiat ajautuu haltsemittomiksi. Ja on hyvää onnea, että esim.minulla menee hyvin eikä nuoruuden toilailuni johtaneet mihinkään pahempaan. Oma lapsenikin on kokeillut huumeita, sain tietää jälkikäteen hänen pahasta olostaan jolloin sortui huonoon seuraan yksinäisyydessään. Siinä olisi ollut mahdollisuus asian ajutua paljon pahempiin tiloihin, nopeasti, huomaamatta. Monelle "harmiton" pilven polttelu aiheuttaa psykoosin. Ja psykoosi on olotilana niin karmiva, että moni turvautuu pahempiin aineisiin helpottaakseen oloaan. Ja jo pelkkä psykoosi voi aiheuttaa kroonisen skitsofrenian puhkeamisen..eli olemme kaikki kuolevaisia tässäkin asiassa. Näin itse ajattelen ja koen itseni hyvin pieneksi näiden asioiden rinnalla.

Ja veljesi on luultavasti vasta kuntoutumisensa alussa. Hän opettelee jälleen kuinka esim.ruokapöydässä käyttäydytään. Ne asiat voi olla ihan hakusessa. Tai sitten hänellä on aivovaurio eikä voi muistaa mitä on juuri eilen oppinut. Tiedä häntä..ehkä voisit puhua jonkun häntä hoitavan tahon kanssa?

Voimia sinulle kuitenkin.

 

["vaimo"]

en lähtisi täälä keskutelemaan joulusta. Joskus yritin omaa jouluamme selittää, niin kävi selväksi, että jouluna kaikilla on täydellistä, kukaan ei saa olla itsekäs eikä varsinkaan erilainen. Tsemppiä sinulle ap!

 

["alkup."]

Olen nyt päättänyt että pidämme erilaisen joulun ja kutsumme meille muutamia lapsettomia pariskuntia, mutta sitäkin lapsenmielisiä ja annamme myös heille näkemystä perhejoulusta. En kestä ajatusta sekoilevasta sotkevasta veljestäni, joka sikailee, alkaa yht'äkkiä puhumaan piin arvosta ja siitä miten maapallo kelluu veRen päällä ja kaikki kuollaan kun ydinpommi räjähtää ylihuomenna (jep, lasten kuullen..)

 

[tshi]

Mä ymmärrän sua täysin, ap!

Mulla kyseessä ei ole veli vaan mun isän veli. Eikä tässä tapauksessa oo edes kyse huumeista, vaan setä on ns. juonut aivonsa pilalle. Ei pysty kontrolloimaan lainkaan omia juttujaan, vaan höpöttää tauotta omituisia tarinoita, puhuu siis vaikka muiden päälle. Koskaan ei voi olla varma, onko juovuksissa vai ei, vaikka kuinka sovittaisiin, että meitä tavatessa ei alkoholia oteta. Sen jälkeen kun esikoisemme syntyi, ei olla setää meille kutsuttu eikä varmaan tulla koskaan kutsumaankaan. Meillä onneks mun isä on asiasta samaa mieltä.

Aikani mä koitin ymmärtää ja jaksaa, mutta nyt oon sen verran itsekäs ja haluan myös suojella lapsiani, että meidän kotiin kyseinen ihminen ei ole tervetullut. Tunnen kyllä sääliä häntä kohtaan, kun on elämänsä noin pilannut, mutta mä vaan en jaksa kohdata häntä omassa kodissani. Riittää kun kauppareissulla törmätään, silloin juttelen kyllä hetken.

 

["M33"]

Päätätte itse, ketkä kotiinne ovat tervetulleita, ja muut päättävät sitten, miten siihen reagoivat. Minun olisi mahdotonta ottaa vieraaksi ihmisiä, joista en lainkaan pidä. Saa olla melkoinen kynnysmatto luonteeltaan, jos tuollaista edes vakavissaan ehdottaa.

 

[-vieras-]

[QUOTE="alkup.";30388282]Olen nyt päättänyt että pidämme erilaisen joulun ja kutsumme meille muutamia lapsettomia pariskuntia, mutta sitäkin lapsenmielisiä ja annamme myös heille näkemystä perhejoulusta. En kestä ajatusta sekoilevasta sotkevasta veljestäni, joka sikailee, alkaa yht'äkkiä puhumaan piin arvosta ja siitä miten maapallo kelluu veRen päällä ja kaikki kuollaan kun ydinpommi räjähtää ylihuomenna (jep, lasten kuullen..)[/QUOTE]

Kirjoituksestasi kyllä käy enemmän ilmi sinusta ja päänsisäisistä vaikeuksistasi kuin veljestäsi. Jos lapsetkin ovat kouluikäisiä, niin hyvin voi heille kertoa, missä mennään ja miten kannattaa enoon suhtautua.

Jossain Wes Andersonin elokuvassa tuollainen sukulainen olisi vain pikantti lisämauste.

 

["harmaa"]

Monikohan täällä oikeasti ap:n tilanteessa ottaisi veljen avosylin vastaan. Helppo se on ulkopuolelta huudella.

Olet ehkä itsekäs mutta entäs sitten. Mä olen totaalisen kyllästynyt siihen kuinka äitien pitäisi aina jouluna olla kynnysmattona ja hymyssä suin tehdä joulua kaikille. Ihan sama miten muut on kyseistä äitiä kohdelleet, pöytä pitää heille kattaa. Vitunpaskat, sanon minä. Tuollaisen veljen läsnäolo (tai yleensä ei-toivotun ihmisen) huonontaa ilmapiiriä koko porukalla.

Moniko teistä oikeasti pilaisi lastensa joulun kuten käskette ap:n tehdä?

 

[mieti]

Kyllä mielestäni sinulla ap. on oikeus kieltäytyä yhteisestä joulusta, mutta jos vain löydät voimia sydämmestäsi niin voisithan nähdä veljeäsi muuten joskus? Olet vastuussa lastesi hyvinvoinnista ja se menee veljesi hyvinvoinnin edelle, tottakai. Jos veljesi puhuu pelottavia on ihan hyvät perustelut kieltäytyä yhteisestä joulusta. Mutta ehkä löytyisi joku muu konsepti ja tilaisuus..?

Ja tosiaan velejesi voi vasta opetella taas "ihmisten tavoille". Voit olla siinä apuna tai olla olematta. Sinulla saattaisi olla mahdollisuus olla isona apuna, mutta sinä päätät. Ja etunenässä tietenkin mietit omia lapsiasi.

Kuitenkin edelleen voisit mielestäni tavata häntä hoitavia ihmisiä niin saisit tietää hänen tialstaan ammattilaiselta (onko parempaa tiedossa jne..).

 

["plaah"]

Miksi ette vietä joulua vain oman perheenne, miehen ja lasten kanssa, jos kerran oma suku ei kelpaa? En ainakaan itse lapsettomana lähtisi mihinkään kavereiden kotiin hakemaan näkemystä heidän perhejoulustaan, ihan muut kuviot on kyllä jouluna mielessä. Kuulostaa siltä, että sulla on vain hirveä tarve näyttää teidän täydellistä joulua jollekin ulkopuoliselle, jos isä ei tule niin naapurit, tuttavapariskunnat... Järjestä se joulu omalle perheellesi ja unohda kulissisi hetkeksi.

 

[HippuTAR]

En mäkään ottaisi tuollaista vierasta kotiini, olkoon niin itsekästä kun tykkää.

 

[Mandi-Mae]

Mitä tahansa päätät, älä ole katkera isällesi hänen valintansa suhteen. Sinulla on ilmeisesti jo oma perheesi ympärilläsi joten isäsi varmasti haluaa luoda saman tunteen myös veljellesi. Rakkaus omia lapsia kohtaan on voimakkaampi kuin rakkaus sisarusten välillä, joten koita ymmärtää isäsi ratkaisu.

 

[Valinnan vapaus]

Et ole itsekäs, jot et päästä veljeäsi kotiisi jouluksi. Mutta olet itsekäs, jos loukkaannut, mikäli vanhempasikaan eivät sen vuoksi tule.

 

["akka"]

Et ole itsekäs. Vanhempasi on kutsuttu ja he tulevat jos haluavat. Jos kyse olis mun joulustani mä tekisin näin:
Veljelläni ja sen naisella ei olis mun kotiini mitään asiaa.
Jos mun isä ja äiti ei sen takia mun luokseni tulisi se olisi myös heille viimeinen kerta kun kutsutaan ja jatkossa viettäisin joulua tykkäämälläni tavalla.
Mulla ja miehellä on tänävuonna joulu jolloin miehen 'muksut' iät 22, 19 ja 16 ei ole tervetulleita syystä että on niiden äidin vuoro pitää ne. Meille ei tule sen jälkeen yhtenäkään jouluna kun nuorimmainen täyttää sen maagisen 18 vuotta. Minä en halua eikä mies halua.
Mun 'muksut' ei myöskään tule mutta he on tervetulleita jos haluavat. Niillä on omat juttunsa joten tuskin tulevat.
Me vietetään joulua kaksin itsekkäästi.