Olenko ilkeä?

[mä]

5v poika ei pidä huolta tavaroistaan jättää minne sattuu ja sitten pitäis muiden etsiä ne. Ollaan lähdössä kyläilemään eli reissuun pääsiäiseksi ja nyt on pojan reppu "kadonnut".
Sanoin että en etsi olkoon ilman reppua jos ei itse löydä.

 

[täti]

Vähän riippuu, miten tärkeä reppu matkalla on...tarkoitan, että jos sinne on tarkoitus laittaa kaikki pojan matkatavarat, niin sitten ehkä vähän kohtuutonta. Silloin tuo on vähän tilanteesta uloskävelemistä ja tuo pojalle pelon. Repun löytäminen voi olla ylivoimaista ja mitä jos sitä ei todellakaan löydy? Lapsi ei ymmärrä, että tavarat voi tulla mukaan ilmankin reppua jne.

Mutta toisaalta, jos kyseessä on vain reppu, jonne pitäisi laittaa ehkä jotain leluja tms. niin opetus voi olla ihan hyvä (ellei kyseessä ole jonkun unilelun poisjättäminen siitä syystä, ettei reppua löydy.).

 

[ap]

Lelurepusta kyse tavarat tulee mukaan ilmankin sitä. Pointti on se että itseasiassa poika ei edes etsi vaan kävelee ympäriinsä ja olettaa että joku etsii repun hänelle.

 

[täti]

Joo, raivostuttavaa. Voisi olla ihan hyvä opetus esim. sanoa, et nyt kun reppua ei löydy, niin saat laittaa äidin reppuun vain tietyt lelut ja osa pitää jättää (ja siinä osassa vois olla ainakin yksi lempparilelu)...en enää tarkkaan muista, miten kehittyneitä 5-vuotiaat on, mutta näin toimin 10-vuotiaan erittäin hajamielisen tyttöni kanssa.

 

[Micosa]

Meillä yleensä löytyy kun kukaan muu ei etsi ja ollaan muut oven kahvassa jo kiinni.
Menee melko helpolla perille että ei sitä sitten mukaan oteta jos ei viitsitä edes etsiä.
Tai sitten sovinnolla jättää.

 

[NeitiNasu]

Nooooh....

Mä olen ehkä nössö äiti, mutta kyll toi meidän viis vuotias on ainakin sellanen haahuilija ett oon katsonut parhaimmaksi etsiä ja tehdä ihan itse, kun neiti ei vaan kertakaikkiaan pysty keskittymään viittä minuuttia kauempaa tähän normaali toimintaa. Prinsessamaa ja keijulandia on mielessä koko ajan, saattaa hakea reppua kaksi sekuntia ja jo taas alkaa tanssittaa..