Olenko ainoa?

[huoh]

Kärsin kroonisesta väsymyksestä, aina väsynyt. Meillä 2 tervettä lasta. Koen heidän passaamisen ja kuuntelemisen ja hoidon aivan ylivoimaisen raskaaksi joskus. Meill ei ole vauvoja tai taaperoita edes. Miehen työn ja muun vuoksi olen paljon lasten kanss yksin.

Olen ollut monenlaisessa palkkatyössä ja missään en ole ollut yhtä väsynyt kuin nyt kotiäitinä. Lapset valittavat koko ajan kun en kuuntele. En jaksa. alussa toki ensimmäiset pari vuotta äitiyttä jaksoin ja myös toisen lapsen syntymän jälkeen olin pirteä jonkin aikaa (jotain hormonaalistako? en nukkunut paljon ollenkaan, mutta silti olin pirteä)

Isompi kertoo jotain ja sanon mekaanisesti kuuntelematta tekopirteäällä äänensävyllä "niinkö?" ja hän sanoo, "et koskaan kuuntele".

Välillä kehittelen jotain ihan hulluja ajatuksia. En esim. voi uskoa, että monen lapsen äidit oikeasti jaksaisivat hyvin, uskon, että sanonnat kuten "kaksi menee samlla kuin yksi" ym. on ihan vaan toisten pään menoksi. Halutaan kaikki samaan jamaan kuin itse ollaan. Useamman kanssa hommasta tulee työtä, yksi lapsi meni vielä "sivussa".

 

[torstaina]

Väsymys on tuttua.

Ja se melu mikä nosita lapsista (plus miehestä) etenkin illalla lähtee, vie ihmiseltä järjen.

Mua ei sittenkään ollut tarkoitettu kotiäidiksi.

 

[vieras]

En muista koska viimeksi en olisi ollut väsynyt

 

[huoh]

Siis kyllähän tämä vanhemmuus vie aivan kaikki voimat ja ajan ja on työtä 24/7 elämäni loppuun asti. Kohtahan tuo isompi tuo lapsenlapsensa minulle. En vaan koskaan tiennyt että näin on. Ei kukaan kertonut. Puhutaan vaan "oikeista töistä" joista saa palkkaa tai vauva-ajasta. Se oli minulle helppoa, monenlainen palkkatyö, mutta oikeasti toisten passaaminen ja kuuntelu ja jatkuva saatavilla olo vie hautaan. En vaan jaksaisi. Raskasta raadantaa.
Katkera olen kun ei kukaan kertonut että perhe = työtä aamusta iltaan toisten eteen. Olen kai aina ollut itsekäs ihminen. Ei sellaiselle sovi perhe. Halunnut opiskella ja saada omia saavutuksia.
Tänään taas ollut sellainen päivä että unelmoin vain omasta viikonlopusta itsekseni.