olen ylpeä lapsestani...

...mutta en tarkoita kuitenkaan ylpeillä. jos ymmärrätte eron. meidän 1v1kk neiti:

- kävelee
- tekee tarpeensa pottaan monta kertaa päivässä
- sanoo selkeästi yli 10 sanaa
- osaa jo syödä itse lusikalla, vaikka yleensä syötän samalla toisella lusikalla
- on vieroitettu tutista ja tuttipullosta

tällä en tarkoita että tuon ikäisen pitäisi osata nämä asiat. tuli vaan hyvä mieli, kun neuvolan tätikin ihmetteli neidin nopeaa kehitystä :)
 
Sitten ei muuta kuin onnea ylioppilaskirjoituksiin. Ihmeellistä "mun lapsi osaa jo näin paljon"..juttua. So what? Noi on opittavissa olevia asioita kaikkien lapsilla. En ole omaani prepannut kyseisten asioiden suhteen vaan nautin siitä kun lapsi joskus ne oivaltaa. Sitten olen ylpeä hänestä, en saa itse mitään sädekehää kun olen jaksanut pitää pottatreeniä. Enemmän panostan elämässä tarvittaviin sosiaalisiin yms taitoihin. Kuka vaan voi oppia lukemaan ja kirjoittamaan kun opetetaan, mutta toisten huomioonottaminen onkin vaikeampi juttu kun siinä joutuu soveltamaan joka ihmisen kohdalla.

Toivottavasti neuvolatäti muisti laittaa kirjaasi ylös, että sitten lapsesi voi vanhempana ihmetellä, mikä ihmelapsi olikaan. :flower:
 
... sellaisena kuin hän on, koska hän on tärkein mitä olen ikinä saanut itselleni.
Hän saa minut nauramaan, itkemään ja olen oppinut katsomaan maailmaa taas lapsen silmin, että kaikkella ei ole yksin kertaista selitystä. Ja miten ihmeellinen voi olla tavallinen kivikin.

Me kaikki olemme ylpeitä lapsistamme ,mutta eri tyylillä =)
 
Tuli mieleen ap:n kirjoituksesta että ehkä minäkin tuohon tyyliin sorruin luetteloimaan ensimmäisen lapsen ollessa 1 v. Nyt kun kolmas lapsi on tuon ikäinen niin ei tule enää mieleenkään, arvot ovat keikahtaneet ihan toisnpäin.
Minä olen ylpeä siitä että lapsi hymyilee, nauraa , halaa, itkee, kiukuttelee ja on olemassa!!
Mutta jokainen tavallaan tallaa tätä maailmaa eteenpäin.
 
olisi pitänyt arvata, että palaute tulee olemaan tällaista :whistle:

minulla on myös 3 v poika, josta olen aivan yhtä ylpeä ja iloinen kuin hänen pikkusiskostaankin. pojan kanssa kuitenkin nämä edellä mainitut asiat olivat paljon vaikeampia ja veivät kauemmin aikaa. hän ei kuitenkaan millään lailla ole "huonompi" tai vähemmän rakas minulle. tuo sanavalinta "ylpeä" oli kai väärä. olen vaan tyytyväinen kun tytön kanssa kaikki tuntuu niin helpolta. mutta sellaistahan ei täällä saa ääneen mainita, koska heti ovat kimpussa ne joilla samat asiat tuottaa vaikeuksia :x

p.s. tiitiäisen äidin kommentti oli tosi fiksu. se sai minut ymmärtämään, että viestini näytti varmaan aika erilaiselta kuin mitä tarkoitin...
 
Ymmärrän mitä tarkoitat, ole vaan rauhassa "ylpeä" lapsestasi !! Ei se ole vääränlaista ylpeyttä enkä ole mitenkään kateellinen vaikka meidän samanikäisellä pojulla ei asiat vielä luista tuohon malliin. Kiva että tässä elämässä voi jostain olla ylpeä, saa sitä kertoa senkin, eiköhän näitä ilonaiheita kuitenkin ole melko harvassa tässä elämässä. Mutta sanotaan, että toisen menestys on vaikeampi kestää kuin epäonni ! Suomalaisen perisynti, kateus, nostaa niin helposti päätään.
Kiva että teillä on niin terhakka lapsi !! Iloa jokaiseen päivään !
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.06.2006 klo 15:16 vieras kirjoitti:
olisi pitänyt arvata, että palaute tulee olemaan tällaista :whistle:

minulla on myös 3 v poika, josta olen aivan yhtä ylpeä ja iloinen kuin hänen pikkusiskostaankin. pojan kanssa kuitenkin nämä edellä mainitut asiat olivat paljon vaikeampia ja veivät kauemmin aikaa. hän ei kuitenkaan millään lailla ole "huonompi" tai vähemmän rakas minulle. tuo sanavalinta "ylpeä" oli kai väärä. olen vaan tyytyväinen kun tytön kanssa kaikki tuntuu niin helpolta. mutta sellaistahan ei täällä saa ääneen mainita, koska heti ovat kimpussa ne joilla samat asiat tuottaa vaikeuksia :x

p.s. tiitiäisen äidin kommentti oli tosi fiksu. se sai minut ymmärtämään, että viestini näytti varmaan aika erilaiselta kuin mitä tarkoitin...
Näyttihän se vaikka olitkin maininnut erikseen että olet ylpeä ylpeilemättä.
Mutta kukin meistä lukee/ymmärtäá eritavoilla :)
Mutta kuka meistä äideistä/isistä ei olisi ylpeä jälkikasvustamme, toiset oppi nopeammin toiset taas hitaammin , mutta kumminkin kaikki ennemmin tai myöhemmin. :hug: sinulle ap
 
mamma -75
kiva kun joku kirjoittaa jotain iloisia asioita tänne! =) aina tuntuu olevan ongelmia ja vaivoja! hyvähän niistä on toki puhua, mutta on piristävää välillä lukea tuollaista! =) tottakai jokainen on ylpeä omista lapsistaan, osaa ne sitten mitä tahansa! meillä kaikki lapset ihan erilaisia ja kaikista olen ylpeä... mutta onhan se ihanan tuntuista kun oma lapsi oppii uusia asioita!
 
Mustakin on kiva lukea hyviä uutisia! Aina on kateellisia, jotka yrittää pilata toisen ilon. Mutta ole ylpeä lapsestasi, minäkin olen omastani, vaikka ei vielä noin paljoo juttuja osaakaan =) .
 
jäätelöauto
Kyllä ylpeä saa olla, se on eri asia kuin leuhka. Ja kyllä omaa lastansa saa katsoa rakkaudella ja ihaillen, eihän se tarkoita sitä että muiden mukeloita katsoisi pitkin nenänvartta. :flower: , ole hyvä!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 04.06.2006 klo 20:13 jäätelöauto kirjoitti:
Kyllä ylpeä saa olla, se on eri asia kuin leuhka. Ja kyllä omaa lastansa saa katsoa rakkaudella ja ihaillen, eihän se tarkoita sitä että muiden mukeloita katsoisi pitkin nenänvartta. :flower: , ole hyvä!
Juuri näin!! Ihmetyttää, kun vain huonoista asioista olisi lupa keskustella vaikka maailman ääriin asti, mutta annas olla, kun mainitsee yhdenkin iloisen asian, niin johan on ihmiset mollaamassa ja painottamassa, että kyllä se vielä siitä vaikeutuu :/ Mulla on vuoden ikäinen tyttö, hänkin kävelee, osaa syödä itse lusikalla, sanoo joitakin sanoja selvemmin, joitakin epäselvemmin.....hän käyttää vielä tuttipulloa ja tuttia, ei käy potalla kertaakaan päivässä ja niin edelleen.....minäkin olen ylpeä hänestä, yhtälailla kuin uskoisin kaikkien muittenkin vanhempien olevan ylpeitä lapsestaan/lapsistaan, taidoista ja kehityksestä huolimatta! Kyllä näistä iloisista asioista pitää voida nauttia silloin kun se on mahdollista ja ajankohtaista, maailmassa on niin paljon pahaakin, ettei hyviä hetkiä kannata käyttää katkeruuteen ja kateuteen B)
 
ihanaa lukea jotain tällaista. ihmetyttää vaan nuo tuomitsevat kommentit. miten joku voikin päässään kääntää sinut tekstisi jotenkin sairaaksi? ihme touhua väliin tällä palstalla :whistle:
:flower: jatketaan positiivisten asioiden kirjoittelua mörökölleistä huolimatta =)
 
Vautsi vau osaapa teidän 1v jo paljon. Meillä on suurin piirtein saman ikäinen poika ja hän ottaa muutamia askeleita ja ruokapöydässä kun antaa lusikan niin ruokaa on kaikkialla otsaa myöten . Kova yrittämisen halu on pojalla ja laatikoitakin penkkotaan sen kun keriitään, että vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää.

Mielestäni saat olla ihan vapaasti ylpeä lapsestasi ja kertoa sen muillekin, niin minäkin olen pojistani. =)
 
On tosi hyvä asia että joskus joku kertoo olevansa jostain tyytyväinen/iloinen/onnellinen.Suotakoon heille se ilo. Ja meille muillekin mahdollisuus iloita heidän kanssaan!
Nämä palstat on täynnä ongelmiin liittyviä asioita. Vaihtelu virkistää. Älkää siis nirppanokat mollatko muita. :headwall:
 
Hienoa, että olet tyytyväinen ja ylpeä lapsesi kehityksestä. Ylpeä on sana, joka usein väärinymmärretään.

Silti lähden Tiitiäisen äidin kanssa samoille linjoille.

Minä olen kiitollinen 1,5 v pojastani, joka osoittaa hellyyttä täysin oma-aloitteisesti halaten ja suukotellen kavereitaan sekä tietysti perhettä. On kiltti ja lempeä luonne. Ymmärtää niin paljon siitä, mitä puhun (vaikkei itse vielä paljoa puhukaan) ja katsoo minua silmiin niin kauniisti, ettei kukaan toinen ikinä tai koskaan. Hän on minulle tärkein ihminen maailmassa - kukaan toinen ei yllä lähellekään.

Olen ylpeä siitä, että tuo herkkä ja lämminsydäminen poika on minun. Enkä välitä siitä, missä iässä hän mitäkin asioita "suorittaa"...
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.06.2006 klo 14:20 Leevi kirjoitti:
Olen ylpeä siitä, että tuo herkkä ja lämminsydäminen poika on minun. Enkä välitä siitä, missä iässä hän mitäkin asioita "suorittaa"...
no onneksi olkoon sinulle, kun olet selvästikin parempi ihminen kuin minä :flower:

muillekin tiedoksi, että minulla ei ole tapana istua laatimassa listoja siitä mitä lapseni "suorittavat". tuo lista tuohon alkuperäiseen viestiin tuli itseasiassa siitä, kun neuvolan täti teki yhteenvetoa tytön kehityksestä.
 
äiti töissä
Hirveen ilkeitä kommentteja olette kanssasisarelle pistäneet.

Tiedän tasan mitä tarkoitat!

Me olimme eilen ekaa kertaa hammashoitolassa 1,5 vuotiaan tyttäreni kanssa ja kesken kaiken hän sanoi kakka ja hätä ja lähti kävelemään ovelle. Hammanhoitajakin hämmästyi niin, että antoi meidän käyttää henkilökunnan vessaa. Eihän siellä mitään pottaa ollut, joten otin housut alas ja laitoin tytön pytylle. Siinä hän kovasti ähisteli hetken aikaa. Kakkaa ei tullut, mutta meillä onkin ollut kova maha ongelmia. Se oli kuitenkin eka kerta, kun hän itse kertoi hädästä niin paljon etukäteen, että jotain ehti tehdä. Olin haljeta ylpeydestä!

Sillä, että on omastaan ylpeä ei (tai ainakaan minä en) yhtään väheksy toisten lapsi. Lapset oppivat niin omaa tahtia kaikkea, mutta onhan se maailman suurin ihme, kun se pieni avuton olento, jonka synnytit yhtäkkiä osaa sitä ja tätä. Ja on oppinut ne, vaikket itse ole mitenkään opettanut.

Ole siis reilusti ylpeä tyttärestäsi!! Minä ainakin olen omastani!

 
Mäkin hehkutan... Oon äärimmäisen ylpeä molemmista pojistani, joista kumpainenkin on vauvaiässä läpikäynyt sydänleikkauksen, ja jaksanut taistella & toipua! :heart: Olen erityisen ylpeä pikku taistelijoistani, ja aivan se ja sama vaikka söisivät itse 5-vuotiaina, kunhan ovat kanssamme!

Ymmärrän kyllä että on kiva kun kehutaan, meidän esikoinen on kehittynyt samaa vauhtia mitä ap:n lapsi, mutta musta ne on kaikki silti ihan sivuseikkoja, kun on niin paljon isompiakin juttuja.
 

Yhteistyössä