Olen väsynyt kaikkeen

Arkadian Ulla

Aktiivinen jäsen
23.07.2005
4 346
0
36
Hitto, että masentaa, mies on koko viikon aamusta iltaan poissa kotoa, hyvä jos yöksi tulee nukkumaan, mä olen aivan totaalisen väsynyt noihin lapsiin,
yksi tekee pahaa minkä kerkeää, eikä tottele yhtään, toinen itkee ja kitisee jatkuvasti, käytin tänään jo korvatkin tarkistamassa, mutta olivat kunnossa. Kolmas hyppii muuten vaan silmille, ja mä oon niin väsynyt, että vollotan vaan. Että onpas tää elämä taas ihanaa Ja sanokaa pliis, että itehän oot lapset tehnyt, se parantaa varmasti oloa kummasti!!!!
 
ehkä tällänen voima :hug: tekis silti olon paremmaks?

mä odotan elokuuta kun alkaa taas päiväkodit, eskarit, kerhot sun muut pyörimään jotta minun päiviin tulee muutakin sisältöä kuin kiukuttelevat kakarat :ashamed: eikä nuo osaa ees näköjään käyttäytyä enää :/ joten mihkään en niiden kanssa edes tälleen kesäpäivisin halua mennä....
 
:hug: ei ketään kuka vois jelppiä että saat nukkua ja huilata?
tai jos
teet minkä jaksat,soitat miehelles ja sanot et nyt riittää yh:n elämä ettet jaksa enää,kotiin ihmisten aikaan tarviat lepoa,rauhaa ja hiljaisuutta tai päitä putoo kohta!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja mimmali:
Ei kukaan täysjärkinen sellaista sinulle tule sanomaan..Ihmisellä on oikeus olla masentunut.

Pystytkö laittamaan lapset vaikka yöksi isovanhemmille?
:hug:

isovanhemmat käy töissä, joten eivät voi viikolla oikein ottaa lapsia ja perjataina lähtevät viikoksi mökille.
 
Voi, miulla vähän samanmoinen tilanne, tosin vaan yksi lapsi... Mutta mies on koko ajan poissa eli töissä, omakotitalon remonttia pitäis tehdä, kolme viikkoa aikaa sitä tehdä, tyttö ei anna talolla tehdä yhtikäs mitään, homma kusee, miulla menee hermot ja huudan ja karjahtelen ihan suotta lapselle. Tänään oli takoitus miun iskän kanssa laittaa ässätexit seinään, tein eväät, otin jos vaikka mitä viihdykettä lapselle, mutta ei niin ei. Sinne se iskä ressu jäi yksin taiteilemaan tapetin kanssa :/
 
just tein samasta iaheesta eilen aloituksen..
mulla kävi tässä äsken kaveri mut en vaa voinu sanoa sille, et oon niin väsyny ja lopen uupunu kaikkeen...onn kyl ssanut olla lapsista "rauhassa" 4kk sitten vajaan vuorokauden et ei kai sais valittaa... ;(
työni takia en SAA olla väsyny....mut oikeesti lasken jo päiviä milloin loma alkaa...toivon vain et sais nuo kolme omaa kullannuppua johonki joskus ees...

Et mää ainakin ymmärrän sua! *hali*
 
Alkuperäinen kirjoittaja nyt harmaillen:
just tein samasta iaheesta eilen aloituksen..
mulla kävi tässä äsken kaveri mut en vaa voinu sanoa sille, et oon niin väsyny ja lopen uupunu kaikkeen...onn kyl ssanut olla lapsista "rauhassa" 4kk sitten vajaan vuorokauden et ei kai sais valittaa... ;(
työni takia en SAA olla väsyny....mut oikeesti lasken jo päiviä milloin loma alkaa...toivon vain et sais nuo kolme omaa kullannuppua johonki joskus ees...

Et mää ainakin ymmärrän sua! *hali*

Kiitti!! Tuntuu vaan siltä, ettei sais olla väsynyt, jos ei ole oikeasti mitään hätää...
 
Alkuperäinen kirjoittaja mimmali:
Ja voisin antaa asiaan neuvon mutta kun en tiä ootko uskonihmisiä vai et. :/
Mulla auttanut rukous. :)


mää vähä jotenki omaala tavaalini kuitenki uskon ihminen mut en kyl tiiä miten se rukous oikeesti auttaa, ei se oikeesti ota noita lapsia hoitoon vuorokaudeksi..?

Siis en sano ettenkö rukoilis, mut...



 
Täällä kohtalotoveri. Meillä tosin mies viettää yöt kotona nukkuen mutta ehdin yleensä jo laittaa lapsen unille ennenkuin ukko on kotona. Nyt meillä on ollu flunssa ja korvatulehdus ja hermo sekä mulla että pojalla tosi kireellä. Tänään tosin huomasin silti olevani maailman onnellisin. Sain kuulla että tuttavan lähes samanikäinen lapsi oli kuollut äkillisesti :'( Pistipähän taas oman ajatus maailman reilaan eikä tule "turhasta" valitettua....

Siis, sitä yritän sanoa että yritä kuitenkin katsoa ympärille ja huomata että asiat on kuitenkin valtavan hyvin jos siellä ollaan terveitä. Ja eiköhän tämä äidin elämä helpota kun lapset on teinejä ja ne nukkuu ja välttelee vanhempiaan minkä ehtii :D
 
Mäkin ymmärrän väsymyksesi paremmin kuin hyvin. Mulla ei ole kuin yks lapsonen, mutta olen myös viettäny melkein-yh:n elämää tässä viimeiset 1,5 kk pakon sanelemista syistä. Ja kyllä sitä välillä kaipaa kovasti toista aikuista siihen rinnalle...

Lapsi on 2,5-vuotias, vilkas ja erittäin puhelias. Illat menevät tällä lailla:
"Äiti, älä laita ruokaa! Tuu yläkertaan rakentamaan mun kanssa palikoista IIISOOO torni! Äiti, tuu nyt, tuu jo, ÄITIIII! Äiti, luetaanko Lotta-kirja? Äiti, lue, lue, lueluelue! heti! Äiti, mikä toi on? Kuka toi setä tuolla pihalla on? Mihin toi menee? Kenen auto toi on? Tai toi? ÄITIII!" :D :laugh:

Yleensä toi on hauskaa, mutta varsinkin jos on paha päivä, sitä haluais välillä olla hiljaa ja möllöttää. Aina ei jaksais olla kiva leikki- ja juttukaveri. Toisaalta, pian lapsi on jo niin iso, ettei tylsä, vanha äiti ehkä enää kelpaakaan leikkiseuraksi... :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja TuhmaHauva:
Täällä kohtalotoveri. Meillä tosin mies viettää yöt kotona nukkuen mutta ehdin yleensä jo laittaa lapsen unille ennenkuin ukko on kotona. Nyt meillä on ollu flunssa ja korvatulehdus ja hermo sekä mulla että pojalla tosi kireellä. Tänään tosin huomasin silti olevani maailman onnellisin. Sain kuulla että tuttavan lähes samanikäinen lapsi oli kuollut äkillisesti :'( Pistipähän taas oman ajatus maailman reilaan eikä tule "turhasta" valitettua....

Siis, sitä yritän sanoa että yritä kuitenkin katsoa ympärille ja huomata että asiat on kuitenkin valtavan hyvin jos siellä ollaan terveitä. Ja eiköhän tämä äidin elämä helpota kun lapset on teinejä ja ne nukkuu ja välttelee vanhempiaan minkä ehtii :D

Näihän se on, olet aivan oikeassa.
 
Ja se piti vielä lisätä että ILMAN MUUTA SAA OLLA VÄSYNYT. Välistä on niitä päiviä jolloin pitää vaan Matti Näsämäisesti sanoa "mua huvita enää mikään" ja vetää peitto korville. TOsin meillä lapsellisilla se on hiukan vaikeampaa kun siihen heti pyyhältää joku pieni teputtelija ja tunkee mukaan.... ;)
 
Eihän tuo miehen poissaolo ole pitkään jatkuva juttu...? :(

Voikun joku katsoisi lapsia edes hetkisen, että saisit vaikka käydä yksin jossain ja saisit hieman sitä kuuluisaa omaa aikaa...
 
Lapset kiukuttelee aina lähivanhemmalle, tuntevat sinut ´niin hyvin. näitä päiviä on meillä jokaisella, koittaa vain positiivisesti suhtautua ja olla kattomatta kelloa että koska ne sais nukkumaan niin menee jo paremmin. Tiedän tunteen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
Eihän tuo miehen poissaolo ole pitkään jatkuva juttu...? :(

Voikun joku katsoisi lapsia edes hetkisen, että saisit vaikka käydä yksin jossain ja saisit hieman sitä kuuluisaa omaa aikaa...

No ei onneksi kestä kuin ens tiistaihin, jotenkin vaan kun normaalisti se on aina läsnä arjessa, niin tuntuu sitten aina kovin raskaalta tämä aika. Tämä siis toistuu joka vuosi samaan aikaan, eikä tule mitenkään yllätyksenä, mutta silti aina mä oon yhtä väsynyt ja rikki. Systeri tulee kohta käymään sairaslomallaan, joten taidan piipahtaa lähikaupassa pullaostoksilla itsekseni.
 
Tutun kuulosta... Meirän iskä tulee kotiin seuraavan kerran 28.6.

Väsy/kiukku päivinä mä yritän keksiä jotain repäsevää/odottamatonta. Aamupala tarjoillaan laulaen (ei huutaen ), välipalaksi lättyjä, kaamea kutkalukki lähtee liikkeelle (ja sehän ei luovuta ennenkuin kaikki kikattaa, varsinkin nykyään kun se on tainnu saada pikkusia kutkalukkivauvoja ). Se on yllättävän helppoa vaikka tuntuu ettei mitään jaksa, se pelleily on kuitenkin helpompaa ja mukavampaa kuin kiukuttelu.

Ai niin kaikki ei ole ehkä tavannu kutkalukkia: eli sormenpäät alustaa vasten ja keskisormi hiukan irti (se on pää). Kutkalukki kulkee elävää alustaa pitkin hyvin nopeasti myös päätään apuna käyttäen, yleensä kutkalukki etsiytyy mahan päälle tai kainaloon steppaamaan. Jostain kumman syystä se yleensä saa häädön kovin äkkiä. Nimen yhteydessä ei saa käyttää sanan muunnosta lasten läsnäollessa.
 

Yhteistyössä