Olen tylsä kirjekaveri

Aloittelin kirjeenvaihtoa parin mamman kanssa. Muutaman kirjeen jälkeen, en jaksanut vaan kirjoittaa kun kokoajan oli muka jotain tärkeämpää. Sitten ajan kuluessa on vaan hankalampi kirjoittaa, kun on niin pitkä aika edellisestä kirjeestä. Harmittaa, kun olin niin innostunut kirjoittamaan. Vieläköhän ottavat kirjettäni vastaan...

 

Kirjoittele ihmeessä, varmasti ilahtuvat saadessaan postia =) Minä ainakin ilahtuisin, vaikka viimesestä kirjeestä olisikin vierähtänyt aikaa. Kirje on aina iloinen yllätys tulipa se sitten myöhässäkin =)

 

Kirjoita ihmeessä! Olen ihan samanlainen kuin sinä, voi mennä pitkäkin aika, ennenkuin taas saan aikaiseksi kirjoitella. Valitettavasti jotkut kyllä tuntuvat suuttuvan moisesta eivätkä sitten enää vastaa!

 

En minäkään aina jaksa vastata ihan heti,toisinaan taas vastaan.
Mä koen taas "tylsäksi" sen takia itseni,kun mulla ei oo varaa matkustella ja tehdä kaikkia kivoja asioita,niin kuin aika monilla on.

Ja välillä ei oo postareihinkaa varaa...mites se menikään,ELÄMÄ ON...

 

Kirjoita vaan! Itse ainakin olen muutamaan kertaan iloisesti yllättynyt kun olen saanut postia sellaselta kirjekaverilta jonka olen jo luullut unohtaneen minut. Joskus vaan ei ehdi/jaksa/viitsi/pysty vastaamaan kuin aikojen kuluttua.

 

Minä olen varmaan mailikavereiden painajainen,katoan kuukausiksi silkan työmäärän takia.Mutta se ei merkitse etteikö ystävät olisi mielessä,ja heistä välittäisi.Tai haluaisi kuulumisia kuulla.Kirjoita ihmeessä,musta on ihanaa kun porukka muistaa maililla vaikkei ite aikaiseksi olekaan saanut! =)

 

Kirjoittaminen ei saisi olla pakkopullaa. Paras kirjeystävä on sellainen, joka ymmärtää pienet viiveet vastailussa. Ja välillä kun tuntuu ettei ole mitään tapahtunut/mitään kerrottavaa, niin laita paperille ihan vain omia ajatuksiasi elämänmenosta... Tai etsi "lisukkeeksi" joku kiva runo tai muutama vitsi... Jokatapauksessa kirjeitä on niin kiva saada, että varmasti tykkäävät vaikka vähän "myöhässä" vastailisit.