B
Badgirl
Vieras
Pistin tämän aloituksen, koska olisi mielenkiintoista tietää, löytyykö muita oikeasti tunnekylmiä ihmisiä.
Mä olen jo lapsuudesta saakka ollut täysin tunnekylmä. Kakarana saatoin huijata kavereitani ja olla heille ihan hirveä. Mun mielestä oli lähinnä huvittaa, kun kaverit oli surullisia tai vihaisia, kun olin pettänyt heitä. Pienenäkään mikään ei tuntunut miltään. Sukulaisten hautajaisissa oli omituinen tunne, miksi ihmiset itkee. Ihan sama mulle, jos joku kuoli.
En ole tänäkään päivänä muuttunut. Olen kohta nelikymppinen nainen, enkä edelleenkään tunne mitään. Ihmiset ovat mulle vain kertakäyttötavaraa. Olen vain sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä, joista voin hyötyä jotenkin. Tähän ikään mennessä olen huijannut lukemattomia ihmisiä. Kukaan ei pysty näkemään lävitseni. Pystyn muuntautumaan millaiseksi itse haluan. Nyt varmaan moni ajattelee, että minua et huijaisi. Niinpä, ei kai kukaan halua myöntää, että voisi joutua huijatuksi. Sehän olisi noloa.
En ole mikään tyhmä huijari. Olen korkeasti koulutettu, mutta päivääkään en ole rehellistä työtä tehnyt. Miksi tekisin, elättäjiä löytyy. Varakkaita miehiä on paljon. Mulle on ihan sama, millanen tyyppi on kyseessä, kunhan saan mitä haluan. En kerro ikinä mitään valheellisia nyyhkytarinoita ja pummi rahaa niitten varjolla, onnistuu muutenkin. Tähän joku taas tokaisee, että olet huora. Tähän vastaan, entä sitten jos olenkin. Ei mulla ole mitään tunteita, voin käyttää kehoani miten haluan. Rakkautta voi aina teeskennellä. Menee hyvin läpi.
Elämä olisi varmasti antoisaa, jos tuntisi jotakin. Multa on kuollut monta lähisukulaista, mutta ei musta ole tuntunut miltään. Ainoastaan ärsyttää katsoa sitä vollottamista hautajaisissa.
Hauskaa on se, että jotkut tutut tai sukulaiset tuo mulle mielellään lapsiaan hoitoon. Johtunee siitä, että lapset yleensä pitävät minusta, koska hyvän mielikuvituksen ansiosta keksin kaikkea kivaa. Mulla ei lapsia ole, koska näin tunnekylmänä en usko pystyväni rakastamaan edes omia lapsiani. Lapset on kyllä mun mielestä kivoja, ehkä näen heissä jotain sellaista puhtautta, jota mussa ei ikinä ole ollut....
Mä olen jo lapsuudesta saakka ollut täysin tunnekylmä. Kakarana saatoin huijata kavereitani ja olla heille ihan hirveä. Mun mielestä oli lähinnä huvittaa, kun kaverit oli surullisia tai vihaisia, kun olin pettänyt heitä. Pienenäkään mikään ei tuntunut miltään. Sukulaisten hautajaisissa oli omituinen tunne, miksi ihmiset itkee. Ihan sama mulle, jos joku kuoli.
En ole tänäkään päivänä muuttunut. Olen kohta nelikymppinen nainen, enkä edelleenkään tunne mitään. Ihmiset ovat mulle vain kertakäyttötavaraa. Olen vain sellaisten ihmisten kanssa tekemisissä, joista voin hyötyä jotenkin. Tähän ikään mennessä olen huijannut lukemattomia ihmisiä. Kukaan ei pysty näkemään lävitseni. Pystyn muuntautumaan millaiseksi itse haluan. Nyt varmaan moni ajattelee, että minua et huijaisi. Niinpä, ei kai kukaan halua myöntää, että voisi joutua huijatuksi. Sehän olisi noloa.
En ole mikään tyhmä huijari. Olen korkeasti koulutettu, mutta päivääkään en ole rehellistä työtä tehnyt. Miksi tekisin, elättäjiä löytyy. Varakkaita miehiä on paljon. Mulle on ihan sama, millanen tyyppi on kyseessä, kunhan saan mitä haluan. En kerro ikinä mitään valheellisia nyyhkytarinoita ja pummi rahaa niitten varjolla, onnistuu muutenkin. Tähän joku taas tokaisee, että olet huora. Tähän vastaan, entä sitten jos olenkin. Ei mulla ole mitään tunteita, voin käyttää kehoani miten haluan. Rakkautta voi aina teeskennellä. Menee hyvin läpi.
Elämä olisi varmasti antoisaa, jos tuntisi jotakin. Multa on kuollut monta lähisukulaista, mutta ei musta ole tuntunut miltään. Ainoastaan ärsyttää katsoa sitä vollottamista hautajaisissa.
Hauskaa on se, että jotkut tutut tai sukulaiset tuo mulle mielellään lapsiaan hoitoon. Johtunee siitä, että lapset yleensä pitävät minusta, koska hyvän mielikuvituksen ansiosta keksin kaikkea kivaa. Mulla ei lapsia ole, koska näin tunnekylmänä en usko pystyväni rakastamaan edes omia lapsiani. Lapset on kyllä mun mielestä kivoja, ehkä näen heissä jotain sellaista puhtautta, jota mussa ei ikinä ole ollut....