olen toista vuotta työkyvyttömänä ja pohdin avioeroa, että mies älyäisi pelastaa itsensä... :(

[huono vaimo]

lyhyestä virsi kaunis.... olen toista vuotta työkyvyttömänä, mutta kärsinyt kyllä sairauksista jo pitkään... ennuste on jossain määrin positiivinen, lääkärit ovat sitä mieltä, että jonkunlaiseen työhön tulen pystymään ehkä vuoden-kahden päästä... saatan jopa parantua täysinkin... mutta itsetunto on romahtanut tämän takia täysin.. pelkään hirvittävästi hakea taas lääkärin paperit ja jäädä kotiin.. tuntuu etten ansaitse edes elää, olen pettänyt kaikki ihmiset ympärilläni, varsinkin perheeni .. pelkään jopa että lapset viedään minulta, koska olen työkyvytön... ja että miehelle olisi nyt parempi löytää joku normaali nainen

 

["vieras"]

Ei se miestäs pelastais pikemminkin se että jaksatte yhessä tän rankan vaiheen, eikä se sinusta huonompaa tee pääasia että rakastat perhettäsi vaikket aina jaksaisikaan, kovasti voimia sulle ja koita jaksaa päivä kerrallaan

 

[haukotus]

Onneksi olkoon, olet voittanut Vuoden Marttyyrin tittelin. Kruunu tulee postissa, kiiltävä sellainen. Voit sitä sitten pitää, kun nyyhkien lyöt avioeropaperit pöytään ja selität lapsillesi että "teillä kaikilla on niin paljon parempi elämä ilman mua".

 

[ansarikukka]

1 sana: Terapia.

 

["moikka"]

Jahas, ammattivalittaja on palannut linjoille.

 

["vieras"]

Otappa itteäs niskasta kiinni ja lopeta tuo itsesääli. Elämässä tapahtuu asioita joihin et voi vaikuttaa. Asiat pitää hyväksyä. Et sä voi päättää miehesi puolesta onko hänellä parempi ilman sinua.
Itse olen paininut saman asian kanssa ja eräät kerrat itkenyt miehelle. Mieheni vihdoin on saanut minut ymmärtämään asiat. Kaikkeen ei voi vaikuttaa ja tiettyjen asioiden takia ei kannata heittää kaikkea hukkaa. Et sä koskaan voi tietää mitä huominen tuo tullessaa