enkeli_81
Olen ihan ymmälläni. Aikoinaan yrittäessäni lasta entisen mieheni kanssa, lääkärit sanoivat, että en voi saada lasta. Tästä on kuitenkin jo kulunut lähes kymmenen vuotta ja erottukin ollaan entisen miehen kanssa.
Olemme nykyisen mieheni kanssa eläneet useamman vuoden yhdessä. Ehkäisyä emme ole käyttäneet syystä, että koska lääkärit sanoivat aikanaan minulle raskaaksi tulemisen olemaan mahdotonta.
Olen 31-v. ja nykyinen mieheni on lähes 20-v. minua vanhempi. Miehellä on edellistä avioliitosta 3 aikuista lasta.
Nyt kuitenkin olen raskaana, vaikka ikinä ei pitänyt niin käydä. Olemme molemmat hyvin järkyttyneitä asiasta. Mieheni on sitä mieltä, minun pitäisi tehdä abortti, koska hän ei enään halua lasta ja lapsi ei ole kuulunut tulevaisuutemme suunnitelmiin. Suunnitelmiimme yhteisestä elämästä ei lapsi ole ollut edes ikinä mielessämme.
Nyt kuitenkin tilanne on tämä. En oikein tiedä, pystyisinkö tekemään aborttia kun olen kärsinyt lapsettomuuden tuomasta tuskasta. Toisaalta olen hyväksynyt mielessäni sen, että en voi saada lasta koskaan. Raskauteni on kuitenkin niin ihmeellinen juttu, että ei oikein tiedä mitä tämän kanssa tehdä.
Mitä minun pitäisi tehdä? En halua kuitenkaan menettää rakasta miestäni. Voiko mies hyväksyä lasta, vaikka nyt sanookin että ei sitä halua?
Toivoisin asiallisia vastauksia tilaanteeseemme
Olemme nykyisen mieheni kanssa eläneet useamman vuoden yhdessä. Ehkäisyä emme ole käyttäneet syystä, että koska lääkärit sanoivat aikanaan minulle raskaaksi tulemisen olemaan mahdotonta.
Olen 31-v. ja nykyinen mieheni on lähes 20-v. minua vanhempi. Miehellä on edellistä avioliitosta 3 aikuista lasta.
Nyt kuitenkin olen raskaana, vaikka ikinä ei pitänyt niin käydä. Olemme molemmat hyvin järkyttyneitä asiasta. Mieheni on sitä mieltä, minun pitäisi tehdä abortti, koska hän ei enään halua lasta ja lapsi ei ole kuulunut tulevaisuutemme suunnitelmiin. Suunnitelmiimme yhteisestä elämästä ei lapsi ole ollut edes ikinä mielessämme.
Nyt kuitenkin tilanne on tämä. En oikein tiedä, pystyisinkö tekemään aborttia kun olen kärsinyt lapsettomuuden tuomasta tuskasta. Toisaalta olen hyväksynyt mielessäni sen, että en voi saada lasta koskaan. Raskauteni on kuitenkin niin ihmeellinen juttu, että ei oikein tiedä mitä tämän kanssa tehdä.
Mitä minun pitäisi tehdä? En halua kuitenkaan menettää rakasta miestäni. Voiko mies hyväksyä lasta, vaikka nyt sanookin että ei sitä halua?
Toivoisin asiallisia vastauksia tilaanteeseemme