Olen nykyään koditon.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Olen aina ihmetellyt, miten ns. tavalliset ihmiset voivat ajautua kodittomiksi. Siis ne, kenellä ei ole alkoholi- tai huumeongelmaa, rikostaustaa tms. Nyt olen kuitenkin itse koditon.

Olen 32-vuotias ja alamäki alkoi n. 8 vuotta sitten töiden loppumisen (iso tehdas lopetti toimintansa kokonaan) ja avoeron myötä. Jäin yksin omistamaani asuntoon eikä uuden työni palkka riittänyt sen pitämiseen. Jouduin lopulta myymään asunnon tappiolla ja velkaa jäi melkein 30000€. Samaan syssyyn toki hajosi pari autoa, joista niistäkin jäi velkaa melkein 5000€. Näitä lainoja makselen edelleen, mutta osa muista laskuista on mennyt ulosottoon ja luottotiedot on menetetty...

Muutaman vuoden elin onnellisesti uudessa parisuhteessa, kunnes mies alkoi pahoinpidellä minua. Sen seurauksena sain ensin kallovamman ja sen jälkeen pahan polvivamman ja koska jouduin niiden takia olemaan niin pitkään sairaslomalla, työsopimustani ei enää uusittu. Uusi asunto oli tietenkin mieheni nimissä, koska hänellä on luottotiedot kunnossa. Kun vihdoin sain lähdettyä suhteesta, vein tavarani varastoon ja muutin "väliaikaisesti" isäni luo. No, tätä väliaikaa on nyt kestänyt jo 3 kuukautta eikä loppua näy....

Sairaslomieni takia saan vain perus työttömyyskorvausta, 550€/kk, josta 350€ menee lainoihin. Sanomattakin on selvää, että siitä ei säästetä takuuvuokraan rahaa. Lisäksi luottotiedottomana ja koiranomistajana on todella vaikea muutenkin saada asuntoa. Ilman asuntoa taas on vaikea käydä töissä. Asumistukea tai toimeentulotukea en saa.

Olen siis jumalauta koditon. Ja ajatus ahdistaa, itkettää, vituttaa niin, että tuntuu etten jaksa edes yrittää tehdä asioille mitään. Välillä tekisi mieli vetää ittensä narun jatkoksi, mut sentään joku järki päässä aina käskee vielä yrittää edes jotain.

Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Ja onko neuvoja ulospääsyyn?
 
:-( En osaa antaa juurikaan neuvoja, mut mun mielestä on aika surullista, et täällä ihmiset jaksaa kommentoida jotain Aleksi Valavuoren potkuja ja älyttömiä lauantaiketjuja, mut ihan oikeisiin ongelmiin/ihmisen pahaan oloon ei kommentoida mitään. Ei kai vaan kiinnosta näin riemukkaana lauantai-iltana.

Ap:lle sanoisin, et ole uudelleen yhteydessä sosiaalitoimistoon, ne osaa ainakin neuvoa miten jatkaa eteenpäin, vaikkei toimeentulotukea myönnettäiskään. Ja harkinnanvarasena voit saada esim. takuuvuokraan apua. Myös seurakunnalta kannattaa pyytää apua, kuuluit sitten kirkkoon tai et.

Tsemppiä ja kovasti jaksamista sinulle!!

Olen aina ihmetellyt, miten ns. tavalliset ihmiset voivat ajautua kodittomiksi. Siis ne, kenellä ei ole alkoholi- tai huumeongelmaa, rikostaustaa tms. Nyt olen kuitenkin itse koditon.

Olen 32-vuotias ja alamäki alkoi n. 8 vuotta sitten töiden loppumisen (iso tehdas lopetti toimintansa kokonaan) ja avoeron myötä. Jäin yksin omistamaani asuntoon eikä uuden työni palkka riittänyt sen pitämiseen. Jouduin lopulta myymään asunnon tappiolla ja velkaa jäi melkein 30000€. Samaan syssyyn toki hajosi pari autoa, joista niistäkin jäi velkaa melkein 5000€. Näitä lainoja makselen edelleen, mutta osa muista laskuista on mennyt ulosottoon ja luottotiedot on menetetty...

Muutaman vuoden elin onnellisesti uudessa parisuhteessa, kunnes mies alkoi pahoinpidellä minua. Sen seurauksena sain ensin kallovamman ja sen jälkeen pahan polvivamman ja koska jouduin niiden takia olemaan niin pitkään sairaslomalla, työsopimustani ei enää uusittu. Uusi asunto oli tietenkin mieheni nimissä, koska hänellä on luottotiedot kunnossa. Kun vihdoin sain lähdettyä suhteesta, vein tavarani varastoon ja muutin "väliaikaisesti" isäni luo. No, tätä väliaikaa on nyt kestänyt jo 3 kuukautta eikä loppua näy....

Sairaslomieni takia saan vain perus työttömyyskorvausta, 550€/kk, josta 350€ menee lainoihin. Sanomattakin on selvää, että siitä ei säästetä takuuvuokraan rahaa. Lisäksi luottotiedottomana ja koiranomistajana on todella vaikea muutenkin saada asuntoa. Ilman asuntoa taas on vaikea käydä töissä. Asumistukea tai toimeentulotukea en saa.

Olen siis jumalauta koditon. Ja ajatus ahdistaa, itkettää, vituttaa niin, että tuntuu etten jaksa edes yrittää tehdä asioille mitään. Välillä tekisi mieli vetää ittensä narun jatkoksi, mut sentään joku järki päässä aina käskee vielä yrittää edes jotain.

Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Ja onko neuvoja ulospääsyyn?
 
3kuukautta on kyllä aika lyhyt aika ja hyvinhän sinulla asiat on. asu nyt ihmeessä isäs luona ja säästä. Miksi sinä lainoja makselet jos ne kerran on jo ulosotossa. hae velkajärjestelyyn suosiolla niin saat parin vuoden päästä elämäsi takaisin ja ei ole mitään kuluja kun ei ole tulojakaan eikä niitä näkyvissä. luoja................... tsemppii mut on oikeasti ihmisiä joilla on hätä
 
Niin joo onhan täälläki palstalla paljon ihmisiä joilla on "ihan oikea hätä", niinku ettei saa lapsia, tai toista tai kolmatta lasta :-D Se se vasta säälittävää kitinää on!
 
Noita kahta lainaa mun on pakko maksaa, koska niissä on vanhemmat takaajina. Siksi en myöskään pääse velkajärjestelyyn, ku noita en voi päästää ulosottoon asti. Ja maksuerät on jo minimissä.
 
Ota vastaan koulutusta vastaamaton työ.
Sovi perintätoimistojen kanssa pidemmästä maksuajasta.
Ota asunto yksityiseltä; joku voi vuokrata asunnon jos sanot, että asumistuki ym. rahat menevät suoraveloituksella kunnalta vuokranantajalle.

Et vedä itseäsi narun jatkoksi, sulla on koko elämä vielä edessäsi!
Vaikeuksien kautta voittoon! Elämässä on todella vaikeita asioita, mutta niistä kyllä selviää!
Olet kuitenkin perusterve ihminen?

Ja jos oikeasti tuntuu, että alkaa jo riittää niin käyt terkkarilla kertomassa ahdingostasi. Siellä on ihmisiä jotka ovat ihan sinua varten siellä ja heidän tehtävä on auttaa!

Toivon sulle kaikkea hyvää. Nyt tsemppiä!
 
Minä kehottaisin vuokraamaan asunnon vuokra-yhtiöltä,ei yksityiseltä.
Vuokrayhtiöt esim.Sato ja Vvo vuokraavat kyllä luottotiedottomillekin, kunhan ei ole vuokria rästissä.
Myös kaupungilta asuntoa voi hakea, heilläkään luottotiedottomuus ei ole este.
 
Millä hiivatilla voi vuokrata asunnon jos lyhennyksien jälkeen ei jää kuin parisataa? Ei asumistuki koko vuokraa kata ja syödäkin on pakko.

Ihan paska tilanne aapeellä *halaus*
 
Helsingistä et varmaan saa asuntoa mutta kokeile muista kunnistaesim. Humppilankunta tai vastaavia kuitenkin suht lähellä Helsinkiä.
Pienissä kunnissa on asuntoja mutta ei vuokraajia.
 
Millä hiivatilla voi vuokrata asunnon jos lyhennyksien jälkeen ei jää kuin parisataa? Ei asumistuki koko vuokraa kata ja syödäkin on pakko.

Ihan paska tilanne aapeellä *halaus*

Toimeentulotukea kannattaa yrittää hakea ja nimenomaan käydä paikan päällä tapaamassa työntekijää, ei lähettää vain hakemusta.
En tiedä,mutta kuvittelisin että siihen olisi mahdollisuus.
 
Kenenkään hätää ei tule aliarvioida. Velkavankeus on ahdistava kokemus, ja ihminen, joka jätetään siinä tilanteessa ilman apua on alttiina masennukselle ja muille sairauksille. Monet lääke- ja päihdeongelmaiset ovat alkuun kärsineet syvästä ahdistuksesta, ja vasta sitten alkaneet sekoittaa päätään aineilla.
Suomenmaasta löytyy apua selväpäiselle velkaantuneelle. Onneksesi et ole ainutlaatuinen, ja sinunkin jälkeen jono kasvaa. Ainutlaatuinen ja valoisa autettava olet siksi, että et käytä päihteitä. Oman pankkisi olisi jo omassa roolissaan pitänyt ensisijaisesti auttaa sinua neuvomalla esim. nykyään on pankit tarjoavat asuntovelalle lyhennysvapaita. On outoa, että et ole saanut ensihätään apua heiltä. Samoin aikuissosiaalityö! Sieltä varmasti ohjataan oikeille oville, kuten esim. velkajärjestelijän luokse. Monissa kaupungeissa löytyy kokemusasiantuntijoita, jotka ovat valmiita auttamaan. Apua on tarjolla, ja valoa sinulle on näkyvissä, kunhan vaan et tartu pulloon.
 
Jos olet saikulla, miksi työttömyysraha eikä sairauspäiväraha? Se määräytyy vuoden 2014 tulojen mukaan ja jos olit sillon vielä töissä niin saat varmaan enemmän kun minimin?

Mutta mullakin on kokemus, että kyllä systeemistä voidaan vaan heittää ulos ja sillon on ihminen aika avuton. Sossun apu ei ole automaatio. Ja töihin ei niin vaan mennä jos ei töitä ole. Eikä työkykyä. Et ole ap yksin!
 
Kiiris kaikille neuvoista ja sympatiasta <3
Pankin kanssa tosiaan on maksuerät jo neuvoteltu niin pieneksi kuin mahdollista ja lyhennysvapaata eivät enää anna, vaikka siihen on takaajienkin suostumus. Koirista luopuminen ei ole vaihtoehto ja asunnon vuokralle laittaminen on tosiaan jo menetetty, tyhmänä en ajatellut sitä vaihtoehtoa silloin vuosia sitten.
Olen perusterve ihminen enkä enää ole polven tai kallon takia sairaslomalla, siksi työttömyysrahalla. Olen hakenut kaikenlaisia töitä ja työkokemustakin on melko monenlaisesta työstä, ei vaan vielä ole tärpännyt keikkatyötä lukuun ottamatta. En siis hae koulutustani vastaavaa työtä, niitä kun ei ole :-/ Toimeentulo- tai asumistukea en saa, koska asun nyt virallisesti isäni luona. Haettu kyllä on...
 
Tämäpä se ongelma just onkin. Asumistukea saisin ku olis asunto, mut millä sen asunnon saa kun tosta summasta ei tosiaan mitään takuuvuokria makseta... Ei edes sitä 250€ mikä on esim. VVO:lla.

Millä hiivatilla voi vuokrata asunnon jos lyhennyksien jälkeen ei jää kuin parisataa? Ei asumistuki koko vuokraa kata ja syödäkin on pakko.

Ihan paska tilanne aapeellä *halaus*
 
Minä kehottaisin vuokraamaan asunnon vuokra-yhtiöltä,ei yksityiseltä.
Vuokrayhtiöt esim.Sato ja Vvo vuokraavat kyllä luottotiedottomillekin, kunhan ei ole vuokria rästissä.
Myös kaupungilta asuntoa voi hakea, heilläkään luottotiedottomuus ei ole este.


Luottotiedottomilta vaaditaan 3kk vuokravakuus ainakii vvo:lla. Tiiän tän ku läheiset joutu häirikkönaapureiden takia muuttamaan asunnosta viikossa pois, ni ei sossut maksaneet 3kk takuuvuokraa, koska oli liian suuri summa.
 
Ethän sinä mikään asunnoton ole, jos isälläsi asut. Siellä kannattaa asua niin kauan, että taloudellinen tilanteesi paranee. Käyt sieltä töissä.

Tuohon tilanteeseen jouduit aiemman törsäilysi vuoksi. Aivan käsittämätöntä että sinulla oli pari autoa, joista noin vain jäi 5000 velkaa. Nykyinen autoni maksoi 6000, ja maksoin sen kokonaan jo ostaessani sen. Autoa ei koskaan pitäisi ostaa lainalla, vaan pitäisi ostaa vain sen hintainen auto, johon on aidosti varaa. Parillakin tonnilla saa käyttökelpoisen auton. Sama pätee kaikkeen muuhun paitsi asuntoon. Asunnonkin suhteen kannattaa miettiä, onko oikeasti järkevää yrittää saada kalleinta mahdollista asuntoa jonka lainan lyhennyksistä juuri ja juuri selviää, vai tulisiko toimeen pienemmällä, jonka saisi maksettua nopeammin?

Toivottavasti joku lukija tajuaa olla toistamatta mokiasi, jotta tuostakin sekoilusta olisi jollekin hyötyä.
 
En neuvo myymään persettä.

---------------------------------------


Kyse on nuorista ja vanhojen vallankäytöstä.
Nuoret kun ovat eläviä, niin saavat juosta.
60 kymppiset maata hallitsevat.

Maahanmuuttajana, en neuvo sotkeutumaan mihinkään yhtään vitun saatanan mihinkään ja koskaan kuin vain työttömyyskortistoihin, koska SUOmessa ei kannata aloittaa, ellei isä ole eduskunnassa ja jonka perse on lantiota mahtavampi.

TYÖNTEKO EI KANNATA.
Laina ei kannata.
Valtio on rikollinen.
Poliisi on murhaaja.
Sossu on paha.
Oikeutta ei ole.
Pankkia ei voita mutta häviää.
Suomen on parasta luopua itsenäisyydestä
 
Jeremy Rifkinin kirja TYÖN LOPPU. johon esipuheen kirjoitti Martti Ahtisaari se läski noopeli rauhanturvaaja.

Teknologia vie työpaikat.
Mitä enemmän työttömiä, sitä ennemmin valtio tajuaa, että työtä ei yksinkertaisesti ole kaikille, eikä pidä kaiken järjen mukaan ollakaan.
Tyhmä olettaa että olisi täystyöllisyys, joka on verrannollista kuolemalle.

Se on taita se olla Elämän Loppu, se iso laina?
Näin on.
Unohda se ja elää taviksen elämä.

Hei, muutetaan ulkomaille?
Parina.
 

Yhteistyössä