Olen niiiin kyllästynyt ihmisten negatiivisuuteen!

[aa pee]

Olen luonteeltani kiltti ja ystävällinen, töissä tunnollinen, yritän tehdä työni mahdollisimman hyvin. Ystävilleni olen lojaali, kuuntelen ja autan paraani mukaan. Osaan silti myös sanoa ei, en ole liian kiltti enkä kynnysmatto. Olen iloinen ja huumorintajuinen, ja suhtaudun yleensä positiivisesti ihmisiin.

Olen niin kyllästynyt siihen, että silti joka päivä saan osakseni tylyyttä, selän takana puhumista, valitusta ja tiuskimista. Jopa tuntemattomilta.

Tiedän että olen mukava, ja kiva ihminen, silti tätä kakkaa tulvii joka tuutista. On vaikea löytää ystäviäkään joilla ei olisi tarvetta arvostella elämääni tai minua, puhumattakaan työkavereista.

Miten ihmeessä pystyisin säilyttämään peruspositiivisen elämänasenteeni, kun ympärillä olevat ihmiset yrittävä sitä jatkuvasti myrkyttää?

Tuli vaan mieleen, kun eilen töissä sain valitusta asioista jotka eivät edes kuulu vastuualueeseeni. Sitten kuulin kun minulle naureskeltiin selkäni takana. Lisäksi eilen joku samassa talossa asuva tiuski kun minulla kesti kuulemma niin kauan että sain lapseni rattaissaan, sekä ostokseni hissiin. Lisäksi vielä kuulin erään ihmisen, jota pidin ystävänäni, puhuneen minusta pahaa selkäni takana.

Tuntuu että vaikka mitenpäin olisi, ja yrittäisi tehdä kaiken oikein, aina jollain on jotain valittamista.

Minulla on hyvä itsetunto, siitä ei ole kysymys. Pitäisiköhän minunkin alkaa yhtä pahantahtoiseksi kuin valtaosa ihmisistä, ehkä en sitten kärsisi tästä vallitsevasta negatiivisuudesta. Täälläkin sen huomaa hyvin.

Mikä hitto ihmisiä oikein vaivaa?????????:-(

 

[Huspati Huta]

Minusta suurentelet asiaa sanomalla, että valtaosa ihmisistä olisi pahantahtoisia. Ymmärrän, että kun lyhyen ajan sisällä muutama tökerö tulee vastaan, harmittaa. Mutta ei se silti tarkoita, että valtaosa olisi sellaisia.

 

[LisaMarie]

Mä tunnen oikein läheltä monta kilttiä ihmistä, jotyka saavat osakseen seläntakana puhumista mutta mun on vaikea ajatella että sellaisella ihmisellä olis hyvä itsetunto.
Mä siis olen huomanu, että he on kiolttejä, jotta heitä kiitettäsiin ja heille kerrottaisiin miten hyviöä he on, he ostavat sillä hyväksyntää. Sen lisäksi he ovat hyvin allergiaisa kaikele palautteelle, hyvä etteivät saa kehuakin käännettyä niin, että "se arvosteli muo" Isekkin tunnistan tuota jälkimäistä piirrettä ainakin itsessäni hyvin paljon.
Mä sis miettisin kuitenkin, onko tilane sittenkään totta, vai olenko itsekeskeisesti tulkinnut hmisten tekemiset minuun kohdistuviksi, vaikka ne ei ole alkuunkan ollut sitä.

 

[h.]

liikut väärässä seurassa. tai olet vainoharhainen.

 

[Hmm..]

En tiedä auttaako yhtään tilanteeseesi mutta jos joku oikeasti puhuu pahaa selkäsi takana/tiuskii sinulle tai muuten vaan on inhottava niin useimmiten vika on tämän toisen henkilön päässä. Paha päivä tai muuten vaan paska elämä ja sitä sitten herkästi purkaa muihin.

Olen itse aika samantyyppinen ihminen kuin sinä, paitsi varmaan vielä herkempi ja otan ympäristöstä kamalasti paineita kun tuntuu että nykyään kaikki kulkevat naama norsun v***lla ja herkästi tiuskitaan ihan tuntemattomillekkin ihmisille. Masentavaa. Vai onko se vaan tämä vuodenaika, tiedä tuota..

Jos ystäväsi tai kaverisi ovat inhottavia niin ovatko ne sitten kovinkaan tärkeitä loppupeleissä? Anna tuollaisten olla ihan omassa huonossa olossaan ja käännä selkäsi. Tai sitten kohtaat ihmiset ihan kasvokkain ja pyrit juttelemaan kuin aikuinen aikuiselle. Ehkä se joskus meihin suomalaisiinkin tehoaa.

Tsemppiä!

 

["Nakki"]

Asian laidasta mutta mua vituttaa ihmisten itsekeskeisyys. Etuilut jonoissa, ei tervehditä vaan ohitetaan pää kumarassa, huokaillaan jos ei heti sillä sekunnilla löydetä bonuskorttia perjantai-iltapäivän ruuhkajonossa ruokakaupassa, ei avata ovia esim. naisille, eläkeläisille, raskaana oleville, ei jakseta nostaa persettä penkistä jos joku edellämainituista seisoo ruuhkajunassa. NIIIIIIIIN harvoin näkee päinvastaista toimintaa..

 

["vieras"]

[QUOTE="Nakki";22954397]Asian laidasta mutta mua vituttaa ihmisten itsekeskeisyys. Etuilut jonoissa, ei tervehditä vaan ohitetaan pää kumarassa, huokaillaan jos ei heti sillä sekunnilla löydetä bonuskorttia perjantai-iltapäivän ruuhkajonossa ruokakaupassa, ei avata ovia esim. naisille, eläkeläisille, raskaana oleville, ei jakseta nostaa persettä penkistä jos joku edellämainituista seisoo ruuhkajunassa. NIIIIIIIIN harvoin näkee päinvastaista toimintaa..[/QUOTE]

miksi raskaanaolevalle pitää avata ovi?! Onko hän jotenkin sairas? vähissä voimissaan tms?

 

[Yksijalkainen Sorsa]

Faktaa on,että liian kiltit ihmiset ei tässä maailmassa pärjää.

 

[tonttuilija]

Elämä on kuin keppi joka lyö päähän eikä ikinä lopeta. Tyhmiä asioita ja ihmisiä tulee aina vaan lisää. Sen takia on tärkeätä olla miettimättä elämän tyhmiä puolia, koska sitten ei näe muuta kuin isoja ja pieniä ongelmia. Joten keskity positiiviseen! Näin sanoo tonttuilija x)

 

[tonttuilija]

Faktaa on,että liian kiltit ihmiset ei tässä maailmassa pärjää.

Minä taas olen tavannut monta liiankin? mukavaa ihmistä, kaikki tykkäs heistä ja halus auttaa heitä. <3

 

[Raskaana]

[QUOTE="vieras";22954411]miksi raskaanaolevalle pitää avata ovi?! Onko hän jotenkin sairas? vähissä voimissaan tms?[/QUOTE]

Hmm.. tuota noin, oiskohan tässä haettu kuitenkin ihan hyviä käytöstapoja. Eihän nainenkaan ole sairas vaikka hänelle avataan ovi, sehän kuuluu hyviin tapoihin vain. Miksi pitää aina olla jokin fyysinen este, vamma tai sairaus että voidaan toimia hyvien tapojen mukaisesti. Olen raskaana viimeisilläni eikä minulle availla ovia, paitsi mieheni enkä siitä nokkiini ota. Mutta halusin vain kannanottoni tuoda esille. Että tuleehan siitä hyvä mieli jos joku sen verran ottaa sinut, naisena, huomioon.. Mutta en sitä tosiaan odota millään tavalla..

 

[aa pee]

En tiedä auttaako yhtään tilanteeseesi mutta jos joku oikeasti puhuu pahaa selkäsi takana/tiuskii sinulle tai muuten vaan on inhottava niin useimmiten vika on tämän toisen henkilön päässä. Paha päivä tai muuten vaan paska elämä ja sitä sitten herkästi purkaa muihin.

Olen itse aika samantyyppinen ihminen kuin sinä, paitsi varmaan vielä herkempi ja otan ympäristöstä kamalasti paineita kun tuntuu että nykyään kaikki kulkevat naama norsun v***lla ja herkästi tiuskitaan ihan tuntemattomillekkin ihmisille. Masentavaa. Vai onko se vaan tämä vuodenaika, tiedä tuota..

Jos ystäväsi tai kaverisi ovat inhottavia niin ovatko ne sitten kovinkaan tärkeitä loppupeleissä? Anna tuollaisten olla ihan omassa huonossa olossaan ja käännä selkäsi. Tai sitten kohtaat ihmiset ihan kasvokkain ja pyrit juttelemaan kuin aikuinen aikuiselle. Ehkä se joskus meihin suomalaisiinkin tehoaa.

Tsemppiä!

Kiitos kirjoituksestasi, sinulle on näköjään ihan samansuuntaisia ajatuksia kuin minullakin, kirjoituksestasi tuli hyvä mieli.

Tiedän että vika on toisessa jos ilman syytä on ilkeä/töykeä, en sitä yleensä näytä ulospäin mutta se jää vaivaamaan.

Kunhan purkauduin, heh.

 

[aa pee]

Elämä on kuin keppi joka lyö päähän eikä ikinä lopeta. Tyhmiä asioita ja ihmisiä tulee aina vaan lisää. Sen takia on tärkeätä olla miettimättä elämän tyhmiä puolia, koska sitten ei näe muuta kuin isoja ja pieniä ongelmia. Joten keskity positiiviseen! Näin sanoo tonttuilija x)

Kiito sinulle, niin täytyy yrittää tehdä. Kyllä itseänikin välillä tympii oma herkkyys, muta minkäs sille voi.:-(

 

[b]

NIIN MÄKIN! Mä teidän JUST tasan mistä puhut..
mä olen huomanut omista ystävistäni miten katkeria ja kateellisia se ovat. Lapsettomat ihmiset hädintuskin onnittelivat ja lapselliset ihmiset manasivat lapseni jo suoraan koliikkilapseksi koska olen päässyt liian helpolta nyt jo 5v esikoiseni kanssa.. Tekis mieli haistattaa pitkät!
Aamulla lapsen viedessäni päiväkotiin kukaan ei tervehdi, päiväkodin tädit just ja just koska heille maksetaan siitä. Ollaan harmaita hiirulaisia, kävellään taan tukka putkella, kukaan ei huomioi toista. ystävät valittavat kaikesta: mies tekee liian pitkää päivää, lapset kiukuttelee, läskit pitää saada pois tms tms tms TEHKÄÄ ASIALLE JOTAIN! yhtä pullukkaa käskin jo laihduttamaan kun on nyt vuoden puhunut kuinka pitäisi tehdä elämäntaparemontti. Sanoin viikko sitten suorat sanat ollessamme uimahallissa ja lupasin auttaa ja kannustaa ja antaa vinkkejä (olen alan ihminen), ko henkilöstä en ole kuullut viikkoon tuon jälkeen..

 

[Yksijalkainen Sorsa]

Minä taas olen tavannut monta liiankin? mukavaa ihmistä, kaikki tykkäs heistä ja halus auttaa heitä. <3

Olen minäkin tavannut ja ovat olleet ihan kivoja. Mutta jos puhutaan työelämästä tmv, niin liian kiltit jäävät helposti toiseksi. Pitää osata olla kova monessa tilanteessa mitä elämän aikana vastaan tulee tai saa siipeensä liiankin rankasti. Kiltteys on ok, mutta liian kiltti saa usein itkeä iltasin tyynynsä märäksi. Valitettavasti.

 

[Leukistinen aksolotli]

Vaikka olet positiivinen, sunkaan ei o pakko pitää kaikista. Myönnä suosista itsellesi, että osa ihmisistä on kusipäitä.

Ja kun joku tiuskii tai on ilkeä, niin puutu asiaan. Kysy suoraan, että miksi näin.

 

[aa pee]

Mä tunnen oikein läheltä monta kilttiä ihmistä, jotyka saavat osakseen seläntakana puhumista mutta mun on vaikea ajatella että sellaisella ihmisellä olis hyvä itsetunto.
Mä siis olen huomanu, että he on kiolttejä, jotta heitä kiitettäsiin ja heille kerrottaisiin miten hyviöä he on, he ostavat sillä hyväksyntää. Sen lisäksi he ovat hyvin allergiaisa kaikele palautteelle, hyvä etteivät saa kehuakin käännettyä niin, että "se arvosteli muo" Isekkin tunnistan tuota jälkimäistä piirrettä ainakin itsessäni hyvin paljon.
Mä sis miettisin kuitenkin, onko tilane sittenkään totta, vai olenko itsekeskeisesti tulkinnut hmisten tekemiset minuun kohdistuviksi, vaikka ne ei ole alkuunkan ollut sitä.

Joo no minä en ole kiltti ja ystävällinen siksi että saisin hyväksyntää, en todellakaan, kaukana siitä. En ole mikään nössykkäreppana, osaan kyllä pitää puoleni tarpeen tullen, ja sanoa ei, ja suoraankin. Tuntuu vaan että koko ajan saa olla selvittelemässä ja puolustautumassa.

Aika iso osa tästä purkauksestani johtuu työpaikastani, työskentelen naisvaltaisella alalla. Onneksi siellä on niitä mukaviakin toki.

 

[aa pee]

Vaikka olet positiivinen, sunkaan ei o pakko pitää kaikista. Myönnä suosista itsellesi, että osa ihmisistä on kusipäitä.

Ja kun joku tiuskii tai on ilkeä, niin puutu asiaan. Kysy suoraan, että miksi näin.

Kiitos sinulle fiksusta vastauksesta. Joo täytyy yrittää olla välittämättä. Ja näinhän se on, että näistä mielestäni ikävistä ihmisistä ei moni muukaan pidä.

Olen entinen ylikiltti, ihan terapian avulla olen siitä opetellut pois. Ja olen opinut sanomaan suorana jos joku mättää, ja pitämään puoleni. Mutta sisäisesti kärsin silti vielä usein, en tiedä poistuuko se ikinä täysin.:-(

 

["suski"]

[QUOTE="vieras";22954411]miksi raskaanaolevalle pitää avata ovi?! Onko hän jotenkin sairas? vähissä voimissaan tms?[/QUOTE]

Itse asiassa ainakin mulla alkaa supistelemaan jo pienestä ponnistuksesta ja raskaiden ovien availu on sitä.

Mua ei haittaa, että kukaan muu kuin mies ja lapsi eivät avaa ovea. Kunhan eivät pujottautuisi oven välistä silloin, kun yritän siitä mennä.

 

["mhhh"]

Vähän samanlaisia fiiliksiä mulla joskus, useinkin. Olen tunteellinen, herkkä tyyppi, mietin asioita paljon ja funtsailen. Kyllä mulle on ainakin työelämässä tehnyt hyvää itsensä melko totaalinen kovettaminen. Ja tällä en tarkoita, että kaikissa työpaikoissa tällaista olisi tarpeen tehdä, mutta itse olen sellaisessa työpaikassa, missä ei todellakaan kannata alkaa herkistelemään jokaisesta vittumaisesta naamasta, tervehdyksettömästä aamusta tai vittumaisista lauseista.

Mua ei paskaakaan enää kiinnosta, mitä musta puhutaan selän takana. Mutta kyllä pari vuotta sitten vielä kiinnosti, oikein vaivasi. Nyt on helpompaa. Teen parhaani, teen hommani, olen oma itseni, ei minusta tarvitse väkisin tykätä. Tottakai on tärkeetä myös höllentää kovuuttta, esim. luotettavien ihmisten parissa ja vapaa-ajalla.

 

[aa pee]

NIIN MÄKIN! Mä teidän JUST tasan mistä puhut..
mä olen huomanut omista ystävistäni miten katkeria ja kateellisia se ovat. Lapsettomat ihmiset hädintuskin onnittelivat ja lapselliset ihmiset manasivat lapseni jo suoraan koliikkilapseksi koska olen päässyt liian helpolta nyt jo 5v esikoiseni kanssa.. Tekis mieli haistattaa pitkät!
Aamulla lapsen viedessäni päiväkotiin kukaan ei tervehdi, päiväkodin tädit just ja just koska heille maksetaan siitä. Ollaan harmaita hiirulaisia, kävellään taan tukka putkella, kukaan ei huomioi toista. ystävät valittavat kaikesta: mies tekee liian pitkää päivää, lapset kiukuttelee, läskit pitää saada pois tms tms tms TEHKÄÄ ASIALLE JOTAIN! yhtä pullukkaa käskin jo laihduttamaan kun on nyt vuoden puhunut kuinka pitäisi tehdä elämäntaparemontti. Sanoin viikko sitten suorat sanat ollessamme uimahallissa ja lupasin auttaa ja kannustaa ja antaa vinkkejä (olen alan ihminen), ko henkilöstä en ole kuullut viikkoon tuon jälkeen..

Itseäni ärsyttää myös tuo ihmisten jatkuva valittaminen, eikä asioille tehdä mitään.

Heh, kuulin joku aika sitten että yksi tuttava pitää minua yksinkertaisena ihmisenä, siksi että suhtaudun yleensä elämään ja ihmisiin positiivisesti, yritän nähdä valoisat puolet ja tehdä elämästäni elämisen arvoista. Usein olen hyvällä tuulella jo vaikkapa siksi, että ulkona paistaa aurinko. Tai jos ei paista, niin siitä että näin työmatkalla suloisen taaperon joka hymyili minulle ihanaa hampaatonta hymyään. Tai suloisen, pörröisen koiranpennun. tai ihan mitä vaan.

 

[aa pee]

[QUOTE="mhhh";22954524]Vähän samanlaisia fiiliksiä mulla joskus, useinkin. Olen tunteellinen, herkkä tyyppi, mietin asioita paljon ja funtsailen. Kyllä mulle on ainakin työelämässä tehnyt hyvää itsensä melko totaalinen kovettaminen. Ja tällä en tarkoita, että kaikissa työpaikoissa tällaista olisi tarpeen tehdä, mutta itse olen sellaisessa työpaikassa, missä ei todellakaan kannata alkaa herkistelemään jokaisesta vittumaisesta naamasta, tervehdyksettömästä aamusta tai vittumaisista lauseista.

Mua ei paskaakaan enää kiinnosta, mitä musta puhutaan selän takana. Mutta kyllä pari vuotta sitten vielä kiinnosti, oikein vaivasi. Nyt on helpompaa. Teen parhaani, teen hommani, olen oma itseni, ei minusta tarvitse väkisin tykätä. Tottakai on tärkeetä myös höllentää kovuuttta, esim. luotettavien ihmisten parissa ja vapaa-ajalla.[/QUOTE]

Joo, itse olen todellakin herkkä ja tunteellinen, vähän sellainen runotyttö.

Täytyy alkaa nyt oikeasti kovettamaan itseään, ettei aina kelaile kaikkien sanomisia. :-(

Joo, mulla on masennuslääkitys, enkä tätä menoa pääse niistä koskaan eroon. :-(

 

[aa pee]

Olen minäkin tavannut ja ovat olleet ihan kivoja. Mutta jos puhutaan työelämästä tmv, niin liian kiltit jäävät helposti toiseksi. Pitää osata olla kova monessa tilanteessa mitä elämän aikana vastaan tulee tai saa siipeensä liiankin rankasti. Kiltteys on ok, mutta liian kiltti saa usein itkeä iltasin tyynynsä märäksi. Valitettavasti.

Näin se menee, minä jos kuka sen tiedän. :-(

Olen saanut töistä palkkaan lisän, joka meillä annetaan hyville työntekijöille, sitä sanotaan meillä ns. "hyvän miehen lisäksi" (tai naisen) En ole siitä kenellekään kertonut tietenkään, mutta se vähän lohduttaa, että pomoni arvostaa minua, noista paskanpuhujista huolimatta.

 

["Just"]

[QUOTE="vieras";22954411]miksi raskaanaolevalle pitää avata ovi?! Onko hän jotenkin sairas? vähissä voimissaan tms?[/QUOTE]

Täällä on taas joku oikeen isänmaan toivo.

 

["niin"]

Mä en oikeastaan osaa ajatella noin. Me ihmiset nyt vaan ollaan erillaisia ja vaikka kuinka yritettäis samaan muottiin mahtua niin ei se onnistu. Jos ihminen on luonteeltaa synkempi, olis aika sairasta yrittää pakottaa häntä "happy-happy" fiilikseen. Ei se vaan onnistu.

Seläntakana puhija on aina ollut ja heitä tulee aina olemaan. Puhuthan nytkin tavallaan pahaa noista ihmisistä täällä - selän takana. Kaikki meistä siihen sortuu, se on ihmillistä. Mua sapettaa se vaan että ihmiset ei suostu itse muodostamaan mielipidettä toisesta ihmisestä, vaan mennään liian usein jonkun toisen mielipiteen johdattelemana. Jokainen yksilö on oikeutettu tulla kuulluksi itsenään. Tosiasia on kuitenkin se että kritiikkiäkin on opittava ottamaan vastaan ja mietittävä voisko itse tehdä asialle jotain, joskus sitä arjessa ajatuu uomaan jota vaan seuraa eikä huomaa että saattaa käyttäytyä jota kuta toista kohtaan väärin.