Olen lueskellut hääfoorumeiden päiväkirjoja enkä voi kuin ihmetellä niitä

[ap]

Minä olen Ap:n kanssa samaa mieltä.

Vuoden aikana ei ehdi tutustua toiseen ihmiseen kunnolla. Alkuhuuma voi kestää pitkäänkin ja kun se loppuu, toisesta voi paljastua erittäin huonoja piirteitä, väkivaltaa tm. Minä ainakin pidän avioliittoa loppuelämän kestävänä päätöksenä ja olisin häpeissäni jos joutuisin eroamaan. Paljon mukavampi mennä naimisiin ensimmäistä kertaa kuin toista tai kolmatta.

Ja tuosta että mitä järkeä on mennä pitkän ajan päästä naimisiin: Sama järki kuin aikaisemmin menossakin, rakkaus! Me olemme olleet yhdessä 7 vuotta ja ollaan menossa naimisiin tänä vuonna, lapsia ei ole vaan ihan oikeasti haluamme olla toistemme kanssa. Ja minusta on kunnioitettavampaa mennä vielä useiden vuosien yhdessäolon jälkeen naimisiin, näkee että pari rakastaa toisiaan niin pitkän ajan jälkeenkin. Sitä paitsi, olen todennut että on mukavampaa ripotella näitä "edistysaskelia" tarpeeksi pitkin väliajoin että ei ehdi kyllästyä koskaan, aina on jotain mitä odottaa.

:flower:

 

[minä]

mulla kokemusta tommosesta pikaelämästä ja oon kyllä ap sun kaa aika pitkälti samaa mieltä. :snotty:
joo meillä menee ihan ok ja yhdessä ollaan mutta välillä vaan mietin että mihin oli niin kova kiire. nopeemmin se arki koittaa. ja se jos jokin koettelee parisuhdetta.

Hienoa, että löytyy myös teitä rehellisiä :flower:

Ai se on aina valhetta, jos jotkut tietävät mitä haluavat?

Jos päälle kolmekymppiset ihmiset kihlautuu ja menee naimisiin alle vuodessa, en pidä ihmeellisenä. Siinä iässä jo tietää tasan tarkkaan, mitä haluaa, eikä ole enää niin naiivi. On jo ollut kumppaneita ja vertailukohtaa.

18-20 vuotiaiden kohdalla hieman ihmetyttää nopea tahti.

Niin, meillä on alkuhuumaa kestänyt 6 vuotta. Alle vuodessa mentiin kihloihin ja päätettiin hääpäivä, häät oli rahasyistä kuitenkin vasta 2 vuotta tapaamisesta

 

[hui]

Me mentiin kihloihin 3kk tutustumisesta, naimisiin vuoden yhdessäolon jälkeen. Mielestäni oltaisiin voitu kyllä vähän odottaakin, eikä tämä ole helppoa ollut. Molemmilla omat juttunsa. Ero on käynyt molemmilla mielessä varmasti tiukkoina hetkinä, mutta yhdessä on päätetty mennä läpi harmaan kiven.

Kun kuitenkin olemme molemmat itsepäisiä persoonia, samat väännöt ne olisi edessä jonkun toisen kumppanin kanssa kuitenkin (ellei kohdalle sattuisi joku harvinaisen lehmänhermoinen alistuja )

Naimisissa nyt 4v, lapsi 2v ja toista yritetään. Ei tämä nyt koko ajan mitään onnelaa ole, mutta mahtavaa on huomata miten me kuitenkin on kasvettu yhdessä ja muututtu molemmat parempaan suuntaa. Kivi kiveä hioo, ihminen ihmistä. Jos ollaan valmiita tyäskentelemään parisuhteen eteen, kyllä selviää mistä vaan.

Sekin on mielestäni väärin ajateltu, että heti kun toisesta 'paljastuu' ikäviä puolia, niin kiertoon vaan (ellei siis oikeasti väkivaltaa tms.). Miten sitä voi koskaan kasvaa ihmisenä jos aina hypätään vaan 'paremman' perässä?

 

[kesäkurpitsa]

Me mentiin naimisiin n. 3kk ensimmäisestä tapaamisesta

 

[heli]

olenko parempi ihminen nyt kun ollaan oltu 22 vuotta yhdessä eikä menty vielä naimisiin

 

[kyy]

Mä taas en ymmärrä mikä järki siinä avioliitossa on enää 10 yhteisen vuoden jälkeen?? Silloin se ei enää oo kun paperi lakiasioita varten, se toinen merkitys on jo kadonnut (siis, että haluaa osoittaa olevansa toisen kanssa aina)

Siis miksi ei olisi järkeä? Naimisiin kun mennään niin siinä luvataan olla yhdessä kuolemaan saakka eli jopa 50 vuotta.

No eikö se ole vähän turha lupaus 10 yhteisen vuoden jälkeen? Luulisi asian olevan siinä vaiheessa jo muutenkin selvä..

 

[mÄ]

Mä taas en ymmärrä mikä järki siinä avioliitossa on enää 10 yhteisen vuoden jälkeen?? Silloin se ei enää oo kun paperi lakiasioita varten, se toinen merkitys on jo kadonnut (siis, että haluaa osoittaa olevansa toisen kanssa aina)

Siis miksi ei olisi järkeä? Naimisiin kun mennään niin siinä luvataan olla yhdessä kuolemaan saakka eli jopa 50 vuotta.

No eikö se ole vähän turha lupaus 10 yhteisen vuoden jälkeen? Luulisi asian olevan siinä vaiheessa jo muutenkin selvä..

Ai kukaan ei eroa 10 vuoden jälkeen !! Niin kuin sanoin yllä niin voi rakkaudesta mennä 10 vuoden jälkeenkin naimisiin, syy on sama kuin aikaisin mennessä.

 

[salla]

jotka menevät parin kuukauden päästä tapaamisesta kihloihin ja jopa vuoden päästä naimisiin. Voi olla jopa lapsi tulossa muutaman kuukauden päästä. Ja eipä mene montaa vuotta niin nämäkin parit eroaa. Toki voi erota, jos on pitkässäkin suhteessa mutta tuossa eletään vielä alkuhuumaa eikä takuulla tunneta toisesta paljoakaan. Ihmetyttää vaan..

ihan miten vaan, 17 vuotta avioliittoa takana (siis ensitapaamisesta tulee kohta 18 vuotta...) ja lapsetkin on jo teini-iässä....

 

[ap]

Mä taas en ymmärrä mikä järki siinä avioliitossa on enää 10 yhteisen vuoden jälkeen?? Silloin se ei enää oo kun paperi lakiasioita varten, se toinen merkitys on jo kadonnut (siis, että haluaa osoittaa olevansa toisen kanssa aina)

Siis miksi ei olisi järkeä? Naimisiin kun mennään niin siinä luvataan olla yhdessä kuolemaan saakka eli jopa 50 vuotta.

No eikö se ole vähän turha lupaus 10 yhteisen vuoden jälkeen? Luulisi asian olevan siinä vaiheessa jo muutenkin selvä..

Miksi sitten ihmiset eroaa jos se kerran selvää on? 50 vuotta on aika paljon pitempi aika kuin 10 vuotta tai varsinkaan vuosi, pari.

 

[tiina]

jotka menevät parin kuukauden päästä tapaamisesta kihloihin ja jopa vuoden päästä naimisiin. Voi olla jopa lapsi tulossa muutaman kuukauden päästä. Ja eipä mene montaa vuotta niin nämäkin parit eroaa. Toki voi erota, jos on pitkässäkin suhteessa mutta tuossa eletään vielä alkuhuumaa eikä takuulla tunneta toisesta paljoakaan. Ihmetyttää vaan..

Me menimme mieheni kanssa naimisiin vajaan kolmen kk kuluttua seurustelun aloituksesta, tuntenut olimme siinä vaiheessa ehkä puolisen vuotta.
Se oli tossa vajaa 11 vuotta sitten

 

[vieras]

No jos nyt ajatellaan ihan vaan järjellä, niin kyllä minustakin olisi järkevämpää tutustua ihan rauhassa ja ihmettelen itsekin, että mihin on hoppu. Mutta kun minä olenkin sen luonteinen ihminen, että mulla on harvoin hoppu yhtään mihinkään. Joku toinen taas haluaa heti naimisiin ja loppujen lopuksi nämä päätökset tehdään aina tunteen perusteella, ei järjen. Ja kuten tästäkin ketjusta nähdään, myös nopeasti solmittu avioliitto voi kestää.