Olen kuin vanki omassa kodissani!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:(

Vieras
Erehdyttiin vuokraamaan osa asunnostamme,sopimus on määräaikainen ja loppuu ensi vuoden elokuussa ( eli vuosi vielä!!). Vuokralaiset ovat miehen tuttuja, se tekee asian vaikeaksi.

Kesälomareissut peruttu eikä minnekään voi lähteä,kun vuokralaiset ovat niin huolettomia (vai kusipäitä?) että pitävät ovia auki. Juuri kävin pelastamassa yhden ulkokissoistamme varastosta jonne se oli lukittu. On ollut siellä varmasti 4 tuntia ennen kuin älysin lähteä etsimään. Asiasta on mainittu kyllä jo aiemmin.Kissoja ei ole tarkoitus näitten takia ottaa sisälle,kun ovat sen 10 vuotta tottuneet olemaan ulkona (vain kovalla pakkasella tulevat sisälle)

Eilen keräsin pihalta useamman pitkän ruuvin (tekee hyvää jälkeä autonrenkaisiin tai koiran tassuun).
Kuukausi sitten oli hajotettu lasia,ajoin useamman kerran siitä yli ennen kuin tajusin.Onneksi ei hajottanut renkaita.
Jos meillä on vieraita, vuokralaiset häiriköivät parhaansa mukaan.Yleensä alkaa poraus tai rälläköinti pihalla jos ollaan grillaamassa.
Nyt omat kaverini sanoivat suoraan että eivät tule tänne enää, jos haluan pitää yhteyttä, menen heidän luokseen :(

Miehestä ei ole apua, hänestä kaikki on ihan ok,vaikka itku kurkussa nytkin kissaa etsin. Toki välillä menee viikkoja että menee paremmin (eli meillä ei käy vieraita esimerkiksi)

Oikeasti pelottaa että tästä vielä avioero tulee. nalkutan ja nalkutan. Olen stressaantunut kun joudun monta kertaa päivässä vahtimaan esim.missä kissat ovat :(
En uskalla kutsuä ketään enää kylään,ettei mene välit noiden hullujen takia!
 
Sanoin miehelle että huomenna saa kyllä antaa varoituksen. Hän on kuitenkin jotenkin tosi arka,epäilen että ei tee mitään.Taaskaan.
Meille (molemmille!) eläimet ovat tosi tärkeitä,ja oikeasti alan pelätä niiden hyvinvoinnin takia.
Vuokralaiset itse vihaavat kaikenlaisia eläimiä (molemmat heistä,mutta mies vielä enemmän).

Tosi paska fiilis :( Kirjalalliset varoituksen ihan ok,mutta mies vaan lässyttää että kyllä me jaksetaan eikä missään nimessä halua että suututetaan noita vuokralaisia.Ja toki ovat hekin meitä auttaneet muinoin,mutta tässä nyt kärsii oma mielenterveys ja normaali elämä...
 
Ja tosiaan pelkään jo avioliittomme puolesta,yhdessä jo 15 vuotta,ollaan hassuteltu ja halittu paljon,mutta e on jäänyt nyt minimiin koska minä olen pahantuulinen ja nalkutan!! Syytän miestä tästä tilanteesta,kun hänen tuttaviaan ovat..
 
Älä syytä miestäs ja nalkuta sille, vaan toimi. Kerro vuokralaisillesi mistä asioista olet närkästynyt ja miksi, mihin haluat muutoksen. KESKUSTELKAA HYVÄT IHMISET ÄLKÄÄKÄ VAAN KYRÄILKÖ TOISTENNE SELÄN TAKANA!!! Jos eivät usko, niin kirjoitat itse sen kirjallisen varoituksen. Herranen aika, eihän tuo asia täällä kaksplussassa märisemällä selviä...
 
Mää pelkään sitä vuokralais-miestä jostain syystä :( Ja olen ehdottomasti sitä mieltä että minun mieheni pitäisi huolehtia meistä ja pitää oman perheensä puolta.

Koetan nyt unohtaa koko jutun. Kaverit ja omat sukulaiseni ovat jo ´menetettyjä´. Vuoden päästä voin pyytää sitten kylään...Jos muistavat enää meitä ollenkaan :D Lasten kummitkaan eivät käy enää. Enkä ihmettele. Yksi kaveri on sellainen joka vain leukaansa nostaa jos hänelle vuokralainen alkaa vittuilla esim.auton parkkeeraamisesta tai muuta,ei noteeraa mitenkään ja olen saanut hänet pidettyä elämässä mukana, Se antaa voimia.

Taidan jättää miehen nyt kotivahdiksi ja lähteä lasten kanssa huilimaan pariksi päiväksi.
 
no johan oot liemeen ittes laittanut, vuokrannu kodista osan? mikä sut sai moiseen innostumaan. no eipä vuokralaisesta oo helppo eroonkaan päästä joten suosittelen selvitteleen nämä asiat myöskin kuntoon
 
Mies tuon päätöksen teki,kun tuntee nämä henkilöt...Minä vaan luotin.Vuokrat on kyllä aina ajallaan että helpottaahan se elämistä. kaikella vaan taitaa olla hintansa...Pyydän kyllä muuttamaan pois,en millään jaksa vuotta,ja tuo tila tarvittaisiin pikkuhiljaa sitten omaan käyttöön (remontoidaan niin että saadaan omaa puolta laajennettua).
Mieheeni olen kyllä pettynyt! Ei tue yhtään.
 
Kyllähän teidän täytyy yhteinen sävel miehen kanssa löytää, on se sitten kumminpäin tahansa.

Mietipä itseäsi samaan tilanteeseen, jos ne olisivatkin sinun tuttujasi? Miettikää miehen kanssa yhdessä, että miten pääsette tilanteessa eteenpäin niin, että kummallakin säilyy tolkku. Voitteko keksiä jonkin tekosyyn jolla vuokralaiset voisi heivata? Muistaakseni irtisanominen käy määräaikaisessakin, jos tarvitsette syystä tai toisesta asunnon omaan käyttöönne. Eiköhän sellainen tarve voisi järjestyä? Tai keksitte jotain muuta, sinä otat syyn niskoillesi tms. Mutta vuokralaiset lähtee.
 

Yhteistyössä