Olen kamalan ahdistunut. Olisiko täällä joku ihana joka osaisi sanoa jotain lohduttavaa.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Tilanne on siis se, että olen 25v perusterve tai ainakin olin. Synnytin 7kk sitten. Virkeä olen ollut kokoajan, mutta minulla on ihme oireita jotka pelottaa. Nyt mennyt siihen pisteeseen pelon kanssa etten pysty nukkua ja syödä. Lääkäriin pääse ensi viikolla ja labraan menen huomenna.

Kärsin sairauden pelosta, siksi toivon ettei tähän tulisi kukaan trollaamaan "sulla on syöpä " ja kaikkea sellaista. Olisi myös ihana jos jollain sattuisi olla samoja oireita ja voisit kertoa mikä sinulla oli. Minä siis pelkään syöpää kamalasti.

Minulla selkä on kipeytynyt imetyksestä, vauvan jatkuvasta kantamisesta ja huonossa asennossa nukkumisesta alhaalta kallonpohjaan. Käyn nyt osteopaatilla. Imetys ajan olen kärsinyt vaihdevuosi oireista, kun imetän alan hikoilemaan heti, kaikki limakalvot on ihan kuivat ja maha ollut välillä kovalla mutta säännöllisesti toimii. Synnytyksestä tuli kivat sisäiset pukamat, joiden hirttoon olen pääsemässä onneksi.

Viime kuussa alkoi paineen tunne alavatsalla, lääkärissä maha tunnusteltiin eikä ollut hälyyttävää. Sitten alkoi kipu seksin aikana ja sen jälkeen rusehtava niukka vuoto. Ajattelin jos tulee kuivista limakalvoista. Nyt sitten ajattelin että vihdoin kuukautiset alkoi, ensin oli pari päivää pelkkää tuhrua, sitten olen vuotanut kokoajan. Varmaan kohta 10 päivää ollut vuotoa. Sitten alkoi pistää alas vatsaan oikealle, kipua ei tunnu kokoajan mutta välillä kun liikun tai istun jne. Myös kipua tuntuu välillä munasarjoissa.

Kävin maanantaina taas hieronnassa, eilen illalla alkoi sormet puutua. Mulla on kyllä pahat lukot selässä, osteopaatti oli sitä mieltä että puutuminen johtuu siitä.
Siis sormien nivelissä tuntuu puutumista ja turvotusta ja kädessä myös, mietin Eikai oo laskimotukos?? Ja tuo mahakipu sitten joku tulehdus, koska ennen vuotoja tuli kellertävää limaa ja välillä kutittanut, mutta hölmönä luulin et johtuu niistä limakalvoista.

Toivon ettei tulisi ilkeitä tai pelottelu viestejä. Mä oon niin stressaantunut ja jännittinyt. Yritän miettiä järjellä, mutta kokoajan tulee lisää jotain ja pelkään että mielenterveyteni menee kohta.
 
*halaus*

Kun mä sairastuin syöpään, sai mieheni mitä omituisempia oireita ja ne alkavat kadota vasta nyt kun oon ollut parikin vuotta terveen kirjoissa.

Mikään oireistasi ei kuulosta mielestäni (mutta mä en ole lääkäri!) vakavalta. Vuotohäiriöt ovat normaaleja. Siihen liittyvä kipu vatsalla myös. Sormien puutuminen voi hyvin johtua selän/niskan jumeista.

Miten muuten elät? Syöt, juot, liikut ja nukut?

Ellet niin kuin suosituksen määräävät niin kehottaisin kokeilemaan vaikka viikonpäivät siten, että juot tarpeeksi vettä, syöt sen vaaditun puoli kiloa kasviksia päivässä ja liikut ainakin puoli tuntia päivittäin. Ja teet sen monipuolisesti. Kävelet, kyykäät, opettelet jokusen joogasarjan, venyttelet... Kun kroppa saa liikuntaa väistyvät turhat kivut ja se lihaksissa tuntuvahan on vain hyvästä. Samalla saat muuta ajateltavaa etkä välttämättä edes ehdi murehtia tällä hetkellä olemassa olevia oireita.

Kuulostaa ehkä tyhmältä, mutta kroppa oikeasti sairastuu jos sitä kohtelee väärin. Ihminen on tehty liikkumaan, ei istumaan.
 
Tuossa ylempänä olikin jo paljon hyviä neuvoja.
Kohtele kroppaasi hellästi, rakasta itseäsi. Sä oot hyvä tyyppi ja yritä saada itsellesi hyvää mieltä. Katsele vauvasi hymyä tai aurinkoa taivaalla, mikä nyt milloinkin tuottaa sinulle hyvän olon.

Niskajumit vauvasi kantamisesta voivat aiheuttaa puutumisoireita. Kuiviin limakalvoihin liukuvoidetta. Syö monipuolisesti ja liiku vauvan kanssa niin tulee kivempi olo.
Tsemppiä!
 
Mulla oli ainakin synnytyksen jälkeen ihan samanlaista kipuilua ja kesti muistaakseni jotain 11kk. Tästä on nyt pari vuotta aikaa ja oireet katosivat kun imetys väheni lapsen kasvaessa. Synnytysten jälkeen ovulaatiot ovat sattuneet selkeästi normaalia enemmän, eli juurikin toispuoleista muutaman päivän kipua oli silloin, kun ekat kierrot alkoi (noin 11-12kk synnytyksestä).
Tollaset vuodot taas kuulostaa ihan tulehduksesta, johon kannattaa hakea resepti lääkäriltä. Tuskin mitään vakavaa :)

Niskat oli ihan jumissa jokaisen kolmen kanssa ja sormet puutuilivat helposti, tää ei ainakaan ole mitään hälyttävää!

Nyt mulla tutkitaan jotain ylimääräistä nestettä kohdussa ja odottelen kuukautisia, että ultraavat uudelleen ja saan labratulokset, tuskin kuitenkaan liittyy tuohon edelliseen mitenkään, kun kaikki ikävät oireetkin katosivat imetyksen vähenemisellä ja antibioottikuurilla vuodeksi.
 
Voi kiitos vastauksista, heti helpotti olo jo pikkaisen. Huomenna menen labraan ja maanantaina sitten lääkäri aika. Ensin ajattelin vuodon syyksi estrogeenin puutteen mutta tää kipu pitkin alamahaa tuntuu ehkä tulehdukselta, koska ei oo sellaista menkka kipua vaan pistävää. Voiko kohtutulehdus tulla helposti tai näin pitkän ajan synnytyksestä? Tietenkin viisaana lukenut Googlesta kaikki munasarja ja suolisto syöpä oireet ja tuo paineen tunne pelottaa minua. Mulla on myös kyynärtaipeessa patti jonka aijon näyttää, tietenkin oon jo sen itse diagnosoinut joksikin etäpesäkkeeksi.

Ja syön terveellisesti, etenkin nyt kun vauva syö kiinteitä herkkuhimot hävinneet ja ilmeisesti tuo kierto alkaa käynnistyä. Vaunulenkkejä päivittäin teen, lihaskuntoa kunhan saadaan nämä mun krampissa olevat lihakset toimintaan. Tää on vain tosi raskasta, en itsekään ymmärrä näitä mun pelkojani ja reaktiota. Meidän suvussa ei ole syöpää ja tiedän että ikäiseni sairastuminen on harvinaista. Mutta silti liikaa nähnyt otsikoissa näitä tapauksia missä nuorella on syöpä ja mitä ties, miksei mullakin. Miten sitä oppisi olemaan rauhassa ja odottaa lääkäriä? Osata ajatella että syitä voi olla lukuisia. Näin sanoisin jollekin muulle tilanteessani, mutta hassua kyllä en osaa itse ajatella niin ja aamusta iltaan menee vaan pelätessä ja miettiessä. Yö on helpottava koska nukun enkä mieti, paitsi kun vauva herää saatan taas alkaa miettiä kunnes nukahdan. Minulla on kuitenkin kaikki hyvin muuten, olen onnellinen eikä stressiä ole. :( ap
 
Voi kiitos vastauksista, heti helpotti olo jo pikkaisen. Huomenna menen labraan ja maanantaina sitten lääkäri aika. Ensin ajattelin vuodon syyksi estrogeenin puutteen mutta tää kipu pitkin alamahaa tuntuu ehkä tulehdukselta, koska ei oo sellaista menkka kipua vaan pistävää. Voiko kohtutulehdus tulla helposti tai näin pitkän ajan synnytyksestä? Tietenkin viisaana lukenut Googlesta kaikki munasarja ja suolisto syöpä oireet ja tuo paineen tunne pelottaa minua. Mulla on myös kyynärtaipeessa patti jonka aijon näyttää, tietenkin oon jo sen itse diagnosoinut joksikin etäpesäkkeeksi.

Ja syön terveellisesti, etenkin nyt kun vauva syö kiinteitä herkkuhimot hävinneet ja ilmeisesti tuo kierto alkaa käynnistyä. Vaunulenkkejä päivittäin teen, lihaskuntoa kunhan saadaan nämä mun krampissa olevat lihakset toimintaan. Tää on vain tosi raskasta, en itsekään ymmärrä näitä mun pelkojani ja reaktiota. Meidän suvussa ei ole syöpää ja tiedän että ikäiseni sairastuminen on harvinaista. Mutta silti liikaa nähnyt otsikoissa näitä tapauksia missä nuorella on syöpä ja mitä ties, miksei mullakin. Miten sitä oppisi olemaan rauhassa ja odottaa lääkäriä? Osata ajatella että syitä voi olla lukuisia. Näin sanoisin jollekin muulle tilanteessani, mutta hassua kyllä en osaa itse ajatella niin ja aamusta iltaan menee vaan pelätessä ja miettiessä. Yö on helpottava koska nukun enkä mieti, paitsi kun vauva herää saatan taas alkaa miettiä kunnes nukahdan. Minulla on kuitenkin kaikki hyvin muuten, olen onnellinen eikä stressiä ole. :( ap
Emätintulehduskin aiheuttaa tiputteluvuotoa ja muita tuollaisia oireita ja on tosi yleinen naisilla. Kohtutulehduksesta en tiedä...
 

Yhteistyössä