Olen jo kypsä tähän raskauteen... onko se väärin?

Parin päivän päästä tulee 38 RV. Nyt alkaa jo tuntua, etten jaksa tätä enää. Kaikki paikat on kipeänä, raskausdiabetes insuliinihoidolla, jatkuva ruokavalio ja ihan hirveä olotila. Tuntuu että poksahdan koht puhki... Sori että valitan... Pitäis nauttia kuulemma... joo... Siis odotan tätä vauvaa koko sydämestäni. Tää on mun neljäs raskaus ja voin sanoa, että edelliset oli ihan leikkiä verratuna tähän. Ärsyttää kun suku ja tutut tulee vaan aina lässyttämään " onpa suloinen masu.... sä ihan hehkut.... nauti tästä ajasta jne... Jäkä jäkä sanon minä! Sori tää vuodatus... tuntuu ettei kukaan ymmärrä :-(

 

Kiitos ymmärryksestä=) sitä on tarvittu

 

On ihan normaalia, että loppuvaiheessa alkaa kypsyttää. Samat fiilikset on täälläkin, ja nyt menossa rv 37+6. Ymmärrän oikein hyvin, että alkaa jo riittää. Niin riittäs jo täälläkin.

 

Mulla menossa rv 31+3 ja kohta alkais jo riittää täälläkin! Tosin ehkä ihan vielä ei ole hyväksyttävää valittaa Mutta mua risoo juuri noi muiden kommentit, kuten juurikin aiemmin mainittu: "nauti nyt siitä kahdenkeskisestä ajasta" - no eipä oo tullu mitään erityistä parisuhdekanssakäymistä harrastettua aikoihin kun oon niin kipeä ja valas, eiköhän sitä voi miehen kanssa jutella vauvan synnyttyäkin . Ja "nauti nyt tosta raskaudesta niin kauan kun voit" on toinen voittaja. Mitä nautinnollista on jatkuvissa supisteluissa, alapää- ja selkäkivuissa, närästyksessä, hengenahdistuksessa ja huonounisuudessa, kysyn vaan? Olen kyllä superonnellinen siitä että olen raskaana, enkä ikinä toivois etten oliskaan, mutta tarkoittaako se sitä etten saa kertoa olevani silti kipeä ja välillä täysin vi.....tunut? Ja myös, koska olen sairaslomalla supistelun vuoksi minulle sanotaan että nauti nyt siitä ettei tarvi olla töissä. WTF?! Sanotaanko vaikka lonkkansa murtaneelle että nauti nyt kun ei tarvi olla töissä?? Nauttisin ehkä jos pystyisin edes sohvalta nousemaan vaivattomasti ja kivuttomasti, jos pystyisin ihan oikeasti tekemään ajallani jotain muutakin kuin vain istumaan tai makaamaan.

No okei, nyt meni kyllä tosi valitukseksi, onhan mullakin parempia päiviä jolloin pystyn jopa lyhyesti käymään kämpän ulkopuolella, ja toki päivittäin iloiten silittelen mahaani ja vauvan raajoja sen läpi. Ettei tää tietenkään pelkkää kärsimystä ole. Ehkä yllätyin siitä kuinka vaikea olo voi välillä olla. Lapsettomuushoidoissa ollessa sitä jotenkin naiivisti kuvitteli että taivas aukeaa ja kaikki huolet ja vaivat loppuvat kun tulee raskaaksi. So not, vaikka onkin ihanaa että saan kohta lapsen. Ahdistaa myös se kun yleisesti ajatellaan ettei lapsettomuudesta kärsineellä ole oikeutta valittaa raskaaksi tultuaan, koska kerran on itse sen valinnut ja nähnyt paljon vaivaa raskaaksi tulon eteen. Sitä tunnutaan pitävän jotenkin petturuutena vielä lapsettomuudesta kärsiviä kanssasisaria kohtaan tms, "olisi nyt onnellinen kun kerran on raskaana". En itse oikein käsitä tuota. Kai nyt aina saa sanoa jos sattuu ja on kurja olla, ei se tarkoita että katuisi tai ettei edelleen haluaisi sitä raskaana oloa ja lasta. Kyllä minäkin katson olevani onnellinen, mutta välillä on saatava valittaa että jaksaa sitten taas niitä vaivoja. Eri asia sitten on, jos joku valittaa ihan koko ajan. Itse valitan lähinnä tällä foorumilla ja läheisille jaksan sitten olla iloisella naamalla.

Tulipa rönsyiltyä. Tsemppiä kaikilla kituuttaville, toivotaan että aika kuluu nopeasti!

 

Rödluvan asiaa Ymmärrän pilkulleen mikä sulla on fiilis. Meillä on alkanut nyt jo puhelimet pirisemään joka perkeleen päivä ja aina sieltä kuuluu sama ensimmäinen kysymys: Nooooo??? Jokojokojoko? Raivostuttavaa! Ja sitten kun pitää ihmisten joka kerta kysyä ne samat mitenonmenny ja nokauankovielä -kysymykset. Vastaan nykyään jo parille ihmiselle: Joo, kävin tuossa eilen synnyttämässä, mutta enpä heti ilmottanu just sulle että näin on käyny. V***u kun ei ihmiset tajua jättää toisia rauhaan sillon kun pitäs olla rauhassa.

Nauti nyt ja muista rentoutua on kyllä ihan klassikot, ja sitten kuitenkin kysellään koko ajan että joko joko joko. Voisin läpsäistä jo paria naamaa. Postilaatikollekaan ei saa vyöryä rauhassa, kun heti tulee naapurit kyselemään joko tuli lähtö. Mihinkään ei saa liikkua kodin ulkopuolelle kun kohta jo on joku nuuskimassa.

Mur!

 

Te joilla puhelimet pirisee, niin laittakaa ne kiinni

 

Oon itse ollut saikkarilla jo tammikuusta lähtien, niin että kävin 2x viikossa töissä ja maaliskuussa jäin kokonaa pois kipujen takia. Onhan raskaana olo kivaa, kun saa sen jälkeläisen jota on vuosia halunnut, mutta nää kivut. Itsellä on vielä hormooni-painotteinen migreeni, niin alkuraskaus meni kanssa vuodepotilaana välillä kun jysärit oli aivan karmeita. Lapsi on ollut helmikuusta saakka pää alas päin ja lonkat kipeitä siitä lähtien. Vielä olisi kaksi viikkoa laskettuun aikaan ja olisin valmis repimään tuon tuolta käsin pois, jotta saisi aloittaa palautumisen! muutamat ystävät kuulivat kunniansa, ku olivat näitä "raskaus on naisen parasta aikaa"- ihmisiä. Myös näitä kuullu; "nauti nyt äitiyslomasta ku voit ja saat vaan olla, sitte ku lapsi syntyy ni ET VOI TEHDÄ MITÄÄN muuta kuin paapoa lasta", esim. päiväunet sais kokonaan unohtaa silloin ku lapsi nukkuu. Ylitse kaiken muun menee kuitenkin se, että vatsan alue on kuin vapaata riistaa. Kaiken ahdistuksen ja tuskan jälkeen viimeiseksi kaipaan ketään tuntematonta taputtelemaan mahaa ja kehumaan kuinka hieno ja ihana se on ja sitten niitä syviä huokaisuja ja haikeita katseita perään.. Ihmekkään jos sitä linnottautuu kotiinsa

 

On todellakin sallittua olla vikolla 38 kypsä raskauteen. Tuossa vaiheessa se on normaalia jopa toivottavaa - olet valmistautumassa synnytykseen ja en tiedä tätä mutta on vaan sellainen oma "mutu" että jos äiti on henkisesti valmistautunut jo synnytykseen niin keho vaistoaa sen ja synnytys voi käynnistyäkin ajoissa... en tiedä tuskin tuo pitää paikkansa, mutta omalla kohdalla tuntui vaan siltä että sitten kun alkoi tuntua että nyt riittää niin supistukset alkoivat siitä ja kahden päivän kuluttua syntyi tyttö..

Kautta aikain naisilla on sellaista ihmeellistä vaistoa, toisilla on isompi herkkyys vaistota asioita kuin toisilla. Näiden kykyjen takia naisilla on huono historia, noitavainot ja muut, koska miehet eivät ymmärtäneet naisia; niiden henkisiä voimia, naisen vaistoa ja muita kykyjä. Jumala on antanut ne meille koska olemme miehiä fyysisesti heikompia, iloitkaamme siis niistä!

 

Kaikki on kypsiä loppuraskaudessa. Se on luonnollista. Ehkä juuri semmoiseksi tarkoitettukin, jotta äidit ovat valmiita synnyttämään ja saamaan vauvan nopeasti ulos. Loppuaikoina kannattaa jättää kaikki raskaat asiat tekemättä ja yrittää rentoutua. Menee päivät paremmin, kun ei ole liikaa kolotusta.

 

Mulla menossa rv 31+3 ja kohta alkais jo riittää täälläkin! Tosin ehkä ihan vielä ei ole hyväksyttävää valittaa Mutta mua risoo juuri noi muiden kommentit, kuten juurikin aiemmin mainittu: "nauti nyt siitä kahdenkeskisestä ajasta" - no eipä oo tullu mitään erityistä parisuhdekanssakäymistä harrastettua aikoihin kun oon niin kipeä ja valas, eiköhän sitä voi miehen kanssa jutella vauvan synnyttyäkin . Ja "nauti nyt tosta raskaudesta niin kauan kun voit" on toinen voittaja. Mitä nautinnollista on jatkuvissa supisteluissa, alapää- ja selkäkivuissa, närästyksessä, hengenahdistuksessa ja huonounisuudessa, kysyn vaan? Olen kyllä superonnellinen siitä että olen raskaana, enkä ikinä toivois etten oliskaan, mutta tarkoittaako se sitä etten saa kertoa olevani silti kipeä ja välillä täysin vi.....tunut? Ja myös, koska olen sairaslomalla supistelun vuoksi minulle sanotaan että nauti nyt siitä ettei tarvi olla töissä. WTF?! Sanotaanko vaikka lonkkansa murtaneelle että nauti nyt kun ei tarvi olla töissä?? Nauttisin ehkä jos pystyisin edes sohvalta nousemaan vaivattomasti ja kivuttomasti, jos pystyisin ihan oikeasti tekemään ajallani jotain muutakin kuin vain istumaan tai makaamaan.

Täällä ihan sama meininki. Nyt meis veljensä ja tämän kaverin kanssa satamassa käymässä,eikä ees kysynyt,et olisinko halunnu mukaan. Vitu et ottaa päähän. Muutenkin paska olo. Ylläolevat vaivat on melkein joka hetkisiä..

täällä menossa rv 34.