M
Mitä mieltä??
Vieras
no, tänään kävi kylässä sukulaisia. Nainen joka äiti kahdelle, ikää 20v ja sen mies joka lasten isä (todistettavasti ainakin toisen näistä, toisen isästä ollut huhuja mutta yhdessä tämä pariskunta silti) ..
Ajoivat pihaan, heti röökit palamaan. Pienempi (1v) huutaa kuumassa autossa ja isompi (3v) samantien juoksee autotiella sinne tänne. Nää polttelee vaan rauhassa.
Takapihalla 3v ihan hirveen villi, rääppii piirakkaa ja ottaa kaikkee kourat täyteen, nauraa ja heittää koiralle vaikka kiellän. Äitinsä / isänsä istuu melkein tuppisuina, rööki palaa vähän väliä. Jotain kuulumisia vaihdellaan, hieman on väkinäistä keskustelua. Lapset tekee mitä huvittaa, 1v työntää suun täyteen hiekkaa ja siihenkään eivät juurikaan reagoi. Huomaan miten likaiset vaatteet lapsilla on, jo tullessa. Likaantuvat toki lisää meillä kun möyrivät.
Äiti pyytää päästä tietokoneelle. Lapsille mitään sanomatta, molemmat vanhemmat lähtee sisälle koneen ääreen, lapset jää pihalle. Olettivat ilmeisesti että mä vahdin joten jään sinne niiden kans leikkimään. Vien isomman keinuun ja yritän keksiä pienemmälle tekemistä. Aika kuluu ja houkuttelen lapsetkin sisälle juomaan jotain vain huomatakseni, että pariskunta istuu sohvalla katsoen telkkaria. Kumpikaan ei edes kunnolla katso minua, tai lapsiaan kun tulemme sisäl. Ei hymyn häivää, ei mitään mielenkiintoa.. Muutenkin koko vierailusta jää sellainen tunne, etteivät ole lainkaan kiinnostuneita lapsistaan, siis sellainen välitön ilo ja läheisyys puuttuu heidän väliltä kokonaan
Lasten äiti vähän rentoutuu ja meillä on jopa mukava juttuhetki, lähen sen kanssa pihalle röökille, itse istun seurassa. Yritän vähän kautta rantain udella, miten lasten kans ylipäätään menee. Äiti kertoo lasten olevan ns. "helppoja". Nukkuvat hyvin ja syövät hyvin. Muuta en oikein saakaan irti. Kysyin mitä aikovat kesällä tehdä, ei tiennyt.
Jäi jotenkin hassu ja vähän inha olo tuosta vierailusta ja pistää miettimään miten lasten kanssa pärjäävät :/ ihan hyvin varmaan, heidän ote vanhemmuuteen ehkä vaan on niin erilainen mitä itselläni on ollut :/
Olenko vaan ylihössö sukulaistäti kun tällaisia ajattelen?
Ajoivat pihaan, heti röökit palamaan. Pienempi (1v) huutaa kuumassa autossa ja isompi (3v) samantien juoksee autotiella sinne tänne. Nää polttelee vaan rauhassa.
Takapihalla 3v ihan hirveen villi, rääppii piirakkaa ja ottaa kaikkee kourat täyteen, nauraa ja heittää koiralle vaikka kiellän. Äitinsä / isänsä istuu melkein tuppisuina, rööki palaa vähän väliä. Jotain kuulumisia vaihdellaan, hieman on väkinäistä keskustelua. Lapset tekee mitä huvittaa, 1v työntää suun täyteen hiekkaa ja siihenkään eivät juurikaan reagoi. Huomaan miten likaiset vaatteet lapsilla on, jo tullessa. Likaantuvat toki lisää meillä kun möyrivät.
Äiti pyytää päästä tietokoneelle. Lapsille mitään sanomatta, molemmat vanhemmat lähtee sisälle koneen ääreen, lapset jää pihalle. Olettivat ilmeisesti että mä vahdin joten jään sinne niiden kans leikkimään. Vien isomman keinuun ja yritän keksiä pienemmälle tekemistä. Aika kuluu ja houkuttelen lapsetkin sisälle juomaan jotain vain huomatakseni, että pariskunta istuu sohvalla katsoen telkkaria. Kumpikaan ei edes kunnolla katso minua, tai lapsiaan kun tulemme sisäl. Ei hymyn häivää, ei mitään mielenkiintoa.. Muutenkin koko vierailusta jää sellainen tunne, etteivät ole lainkaan kiinnostuneita lapsistaan, siis sellainen välitön ilo ja läheisyys puuttuu heidän väliltä kokonaan
Lasten äiti vähän rentoutuu ja meillä on jopa mukava juttuhetki, lähen sen kanssa pihalle röökille, itse istun seurassa. Yritän vähän kautta rantain udella, miten lasten kans ylipäätään menee. Äiti kertoo lasten olevan ns. "helppoja". Nukkuvat hyvin ja syövät hyvin. Muuta en oikein saakaan irti. Kysyin mitä aikovat kesällä tehdä, ei tiennyt.
Jäi jotenkin hassu ja vähän inha olo tuosta vierailusta ja pistää miettimään miten lasten kanssa pärjäävät :/ ihan hyvin varmaan, heidän ote vanhemmuuteen ehkä vaan on niin erilainen mitä itselläni on ollut :/
Olenko vaan ylihössö sukulaistäti kun tällaisia ajattelen?
. Meillä siis tosi vilkkaat 2- ja 3-vuotiaat lapset. Anoppilassakin, ensi töikseen heti kun silmä välttää ovat repimässä pihalamput maasta. Kiellot menevät toisesta korvasta sisään ja ulos. Kyllä siinä on itsekkin nolona ja turhautuneena. Me ei edes saada tänä kesänä mennä miehen sukulaisten mökille, ettei meidän lapset tee siellä tuhoa :xmas:
