Alkuperäinen kirjoittaja åboriginaali:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Olen yrittänyt leikkiä, etten ymmärrä mitä poika haluaa, mutta siitä seuraa kamala kiukku.
Ns. viittomia hän oppii erittäin helposti, siis kun esim sanoin "hups" ja laitoin käden suulle, tekee hän nyt aina niin, kun tahtoo sanoa "hups".
Niin ei saisikaan tehdä. Lasta pitää ymmärtää - näin sanoi mm. lastenneurologi jonka vastaanotolla kävimme (ja käymme itse asiassa yhä, kerran vuodessa).
Viittomat on hyvä keino kommunikoinnin apuvälineenä, ja niitä voi keksiä itsekin
1 v 8 kk ikäinen ehtii kyllä vielä alkaa puhumaan. Alkoi meidänkin poika, 2½ v iässä. Eikä oo sen jälkeen ollutkaan hetkeäkään hiljaa...:xmas:
Oon ite kuullut tämän saman, et nykyään päin vastoin kehoitetaan esim. ensin kysymään lapselta et mikä tämä on (näytetään autoa) jos laps ei vastaa ni kysytään uudestaan jos vastaa jotain, mut se on kaikkea muuta kuin "auto", ni vastataan, et "niin tämä on auto". Jos sanoo oikein kehutaan. Eli annetaan lapselle malli.
Meillä myöskään 2v:llä ei juurikaan tuli tunnistettavia sanoja (ehkä n.10 kpl) muut on sit omaa sölötystä.. on sen verran rebaalisesti lahjakas et tahtoo tulla muutenki ymmärretyksi.. taitaa liikkuminen viedä kaiken energian. Tosin kuitenki sitä omaa kieltä tulee, et silleen ei ole sama tilanne mitä ap:llä.