Kurjaa
Taas äsken katsoin, että verkkopalkkaan on tullut palkkalaskelma ja viimeinen päivä tulee yhteensä noin 700 rahaa (tukia ja palkkaa). Laskuja jotka on pakko maksaa on minun verkkopankkini kautta erääntymässä (tai erääntynyt jo) kuunvaihteessa yhteensä 750. Sitten vielä miehen verkkopankin kautta menee asuntolainan lyhennys johon opintotuki ei todellakaan riitä. Eli taas vaan odottamaan ja toivomaan, että 15. Päivä tulisi muutama satanen tehdyistä työvuoroista. Mies on opiskelija eli saa sen 280/ kk + nyt tulee onneksi alkukuusta opintolaina alkuvuodelle joka pelastaa.
Palaan töihin helmikuun alussa ja saan kokoajan ihmisiltä syyllistäviä kommentteja kuinka olen rahanahne ja itsekäs kun vien lapsen hoitoon jo 2 vuotiaana. Kommentit ahdistavat ja haluaisin olla kotona, mutta tämä jatkuva rahasta stressaaminen ahdistaa todella paljon. Vielä kun lapsi täyttää 2 niin kuntalisä 200 loppuu eli taas olisi isompi osa säästettävä jostain muusta. Olen helpottunut töihin paluusta erittäin paljon sen takia, että saan rahaa säännöllisesti. Nyt olen tehnyt kaikki vuorot mitä olen saanut ja mitä olen pystynyt tekemään ja silti tilanne on tämä joka kuukausi, että saa olla onnellinen jos laskut pystyy maksamaan ruokarahat riivitään pulloista ja koitetaan myydä kirpparilla kotain. Joustoluottoa piti ottaa jo keväällä kun mieheni sairastui eikä pystynyt neljään kuukauteen olemaan lapsen kanssa, jos minä olisin ottanut joitain työvuoroja. Olisimme olleet noiden pelkkien tukien varassa jotka ovat yhteensä pienemmät kuin pakolliset laskut kuussa.
Miten te muut pystytte olemaan kotihoidontuella? Millä ihmeellä sitä taas onnistuu työntämään raha-asiat taka-alalle ja nauttimaan näistä viimeistä kuukausista kotona.
Palaan töihin helmikuun alussa ja saan kokoajan ihmisiltä syyllistäviä kommentteja kuinka olen rahanahne ja itsekäs kun vien lapsen hoitoon jo 2 vuotiaana. Kommentit ahdistavat ja haluaisin olla kotona, mutta tämä jatkuva rahasta stressaaminen ahdistaa todella paljon. Vielä kun lapsi täyttää 2 niin kuntalisä 200 loppuu eli taas olisi isompi osa säästettävä jostain muusta. Olen helpottunut töihin paluusta erittäin paljon sen takia, että saan rahaa säännöllisesti. Nyt olen tehnyt kaikki vuorot mitä olen saanut ja mitä olen pystynyt tekemään ja silti tilanne on tämä joka kuukausi, että saa olla onnellinen jos laskut pystyy maksamaan ruokarahat riivitään pulloista ja koitetaan myydä kirpparilla kotain. Joustoluottoa piti ottaa jo keväällä kun mieheni sairastui eikä pystynyt neljään kuukauteen olemaan lapsen kanssa, jos minä olisin ottanut joitain työvuoroja. Olisimme olleet noiden pelkkien tukien varassa jotka ovat yhteensä pienemmät kuin pakolliset laskut kuussa.
Miten te muut pystytte olemaan kotihoidontuella? Millä ihmeellä sitä taas onnistuu työntämään raha-asiat taka-alalle ja nauttimaan näistä viimeistä kuukausista kotona.