Oikeasti, mitä ihmettä pitäisi tehdä??

[Natsku]

Pikkuhiljaa alkaa keinot loppumaan tuon melkein 4 vuotiaan kanssa... Nyt on pari viikkoa mennyt silleen, että ei tottele yhtään meitä kumpaakaan. Hirveitä kohtaukisa järjestää mm. kaupoissa. Karkailee minulta, vaikka tietää, että minä en pysty perään juoksemaan (ehkä juuri siksi) tämän mahani kanssa. Kiukuttelee joka asiassa. (Tällaista ei siis ole ollut ikinä.) Ei oikein enää jaksaisi... En tiiä että jännittääkö niin kovasti pikkusisaren syntymistä vai mikä hiidewn uusi uhma-aalto hänellä on... Tiedän, että pitäisi koittaa sitä positiivista huomiota antaa, mutta miten hemmetissä se onnistuu, kun koko ajan tekee töllön hommia? Ei todellakaan jaksa esim. nyt leperrellä kun on varmaan kolmatta tuntia tapeltu siitä, että rauhoittuisi vähäksi aikaa lepäämään... Toivottavasti seuraavat 2 viikkoa menisi tosi nopeasti ja tämä pinempi alkaisi syntyä ihan ittekseen normaalisti.

 

[tere]

Meillä oli samaa viime kesänä kun odotin ja valitettavasti meillä menoa on jatkunut siitä asti samana. Poika on ollut niin mahdottoman mustasukkainen........ Nyt vasta (pikkuveli noin vuoden) alkaa näyttää paremmalta. Tsemppiä!

 

[LoruLiisa]

kuulostaa niin tutulta!!! ja en ole edes raskaana eli siitä ei voi johtua meillä...

 

[näin meillä]

Meillä kun oli samanlaista karkailua niin eipä auttanut muu kun laittaa lapsi vähäks aikaa valjaisiin. Siis kun alko oleen jo tosi vaarallisia tilanteita, juoksi tielle tms. Aluks valjaat oli tietty vaan hauska heppaleikki, mutta kyllä se siitä sitten rauhottu.

 

[Hankey]

Meillä kun oli samanlaista karkailua niin eipä auttanut muu kun laittaa lapsi vähäks aikaa valjaisiin. Siis kun alko oleen jo tosi vaarallisia tilanteita, juoksi tielle tms. Aluks valjaat oli tietty vaan hauska heppaleikki, mutta kyllä se siitä sitten rauhottu.

Joillekin lapsille tehoaa jo uhkaus valjaista. Valjaat siis mukaan ja tarpeen mukaan niitä käyttämään.

 

[Natsku]

Sekin on jotenkin vaikeeta, kun ei oikeasti jaksaisi tuon kanssa vääntää. Mutta annappas periksi sitten, niin ei sekään vissiin ihan hyvä juttu ole... Meillä on kyllä normaalisti ollut tiukat rajat ja sen pitäisi jo olla tuolle tuttua. Niin jos yhen äkin sitten aletaan joustaa ja antaa periksi, niin kaivetaan siinä itelle kiva kuoppa... Mulla on tässä vielä se, että en saisi hermostua jne. kun on nuo verenpaineet heitellet ja proteiiniakin oli eilen pissassa... Eli sairaalakeikkaa pukkaa jos tää ei nyt rupea jotenkin rauhottumaan. eikä tuosta isästäkään tunnu olevan hyötyä, kun samanlaista tappelemistahan tuo tuntuu isänkin kanssa olevan, eikä mikään auta...

 

[kokemusta on..]

Meillä kun oli samanlaista karkailua niin eipä auttanut muu kun laittaa lapsi vähäks aikaa valjaisiin. Siis kun alko oleen jo tosi vaarallisia tilanteita, juoksi tielle tms. Aluks valjaat oli tietty vaan hauska heppaleikki, mutta kyllä se siitä sitten rauhottu.

Joillekin lapsille tehoaa jo uhkaus valjaista. Valjaat siis mukaan ja tarpeen mukaan niitä käyttämään.

ja sitten kun laitat lapsen valjaisiin, saat paskaa nikaan kaksplussan mammoilta ja ulkona kaikki "täydelliset" äidit katsoo paheksuvasti... itse en tosin noista välittänyt, ja lapsi oppi kyllä aika nopeesti kulkeen kiltisti ja pyydettäessä pitämään kädestä kiinni kun ei valjaista tykännyt..

 

[Hankey]

ja sitten kun laitat lapsen valjaisiin, saat paskaa nikaan kaksplussan mammoilta ..

Ei haittaa. He voivat jäädä tottelemattomien lasten kanssa kotiin tai kuljettaa muksut auton turvaistuimen 5-pistevöissä mummolaan.

 

[Hankey]

Ap:n kysymykseenhän piti vastata, eikä kinata keskenään. :ashamed:

Mitä tehdä: odottaa ajan kulumista, järjestää lapselle nopsajalkaista ulkoiluseuraa (lapsenvahti, isä, mummo, kummi) ja levätä sen aikaa. Helpottaa muutenkin arkeaan mahd paljon esim eineksillä tai syömällä ravintolassa.

 

[Mahza]

Meillä ei poika karkaile, mutta muuten on käytös karannu käsistä. Huutaa, riehuu, haukkuu tyhmäksi... Ja oli tarhassa yks päivä sylkeny tarhansetää päin naamaa :ashamed:
Toivottavasti ajan kanssa helpottaa, teillä ja meillä.
Mä tein tossa yks ilta kun meni ihan överiks, niin et kaikki lapset oli hiljaa, en antanu niiden puhua sanaakaan, sohvalla istuttiin selkä suorana (normaalisti siinä saa pötköttää) jne tiukka kuri. Ja seuraavan kerran ku meinas homma karata käsistä muistutin siitä illasta, kummasti poikakin rauhottu. Ei tainnu olla kauheen mukava kokemus...