Miesvm80
Hei vaan,
Olemme kolmekymppisiä ja esikoinen kolme vuotta, vaimo odottaa toista.
Sain tietää, että työttömyys odottaa minua nyt sitten ensimmäistä kertaa työurani aikana. Työskentelen DI-insinöörinä asiantuntijatehtävissä kovan paineen alla ja palkka on sitä paljon puhuttua keskiluokkaa eli juuri tullaan toimeen nyt kun maksan yksin asunnon lainan, vastikkeen ja autolainan + muut kulut. Mihinkään ylimääräiseen ei jää rahaa. Vaikka työ onkin stressaava ja tavallaan epäkiitollinen, se on kuitenkin ollut turva jo kauan.
Olemme vaimon kanssa onnistuneet saamaan pienen kerrostaloasunnon josta tietenkin velkaa vielä reippaasti. Auto on uudehko mutta halpa. Tarvitsen sitä työmatkoihin, sillä kohteet vaihtuvat ja ovat julkisen liikenteen tavoittamattomissa.
Vaimolla on työpaikka odottamassa kun palaa vanhempainvapailta. Onneksi.
Nyt vielä itsekin aika shokissa en tiedä mistä aloittaa. Ei ole mitään kokemusta tuista muutoin kuin aikoinaan opintotuki. Vaimolle en vielä ole sanonut, sillä on raskaana enkä halua järkyttää. Pakkohan se tietty pian on sanoa.
Kaikkihan selviää soittamalla kelaan jne, mutta haluan nyt ensin avautua ja ehkä saan vertaistukea täältäkin?
Aloitetaan asunnosta. Meillä tosiaan on pieni ja ei mitenkään arvokas kerrostalokolmio lähiössä. Tällä hetkellä asumiskulut vastikkeineen noin 800 euroa. Joudunko myymään kotimme? Toki saan ansiosidonnaista ja otan kaiken työn vastaan mitä saan mutta mitä JOS?
Auto täytyy varmaankin myydä? Mitäpä sillä jos ei töihin tarvitse enää ajaa. Iso menoerähän se on.
Kuinka saan pidettyä vaimolla toivon ja ilon raskaudesta yllä?? Tottakai itseäänkin ahdistaa ja tilanne pelottaa mutta haluaisin jotenkin perhettä suojella tältä.
Tuskinpa kenelläkään tähän on ratkaisua mutta sainpahan purkaa ensijärkytyksen johonkin missä perheellisiä on lukemassa.
Olemme kolmekymppisiä ja esikoinen kolme vuotta, vaimo odottaa toista.
Sain tietää, että työttömyys odottaa minua nyt sitten ensimmäistä kertaa työurani aikana. Työskentelen DI-insinöörinä asiantuntijatehtävissä kovan paineen alla ja palkka on sitä paljon puhuttua keskiluokkaa eli juuri tullaan toimeen nyt kun maksan yksin asunnon lainan, vastikkeen ja autolainan + muut kulut. Mihinkään ylimääräiseen ei jää rahaa. Vaikka työ onkin stressaava ja tavallaan epäkiitollinen, se on kuitenkin ollut turva jo kauan.
Olemme vaimon kanssa onnistuneet saamaan pienen kerrostaloasunnon josta tietenkin velkaa vielä reippaasti. Auto on uudehko mutta halpa. Tarvitsen sitä työmatkoihin, sillä kohteet vaihtuvat ja ovat julkisen liikenteen tavoittamattomissa.
Vaimolla on työpaikka odottamassa kun palaa vanhempainvapailta. Onneksi.
Nyt vielä itsekin aika shokissa en tiedä mistä aloittaa. Ei ole mitään kokemusta tuista muutoin kuin aikoinaan opintotuki. Vaimolle en vielä ole sanonut, sillä on raskaana enkä halua järkyttää. Pakkohan se tietty pian on sanoa.
Kaikkihan selviää soittamalla kelaan jne, mutta haluan nyt ensin avautua ja ehkä saan vertaistukea täältäkin?
Aloitetaan asunnosta. Meillä tosiaan on pieni ja ei mitenkään arvokas kerrostalokolmio lähiössä. Tällä hetkellä asumiskulut vastikkeineen noin 800 euroa. Joudunko myymään kotimme? Toki saan ansiosidonnaista ja otan kaiken työn vastaan mitä saan mutta mitä JOS?
Auto täytyy varmaankin myydä? Mitäpä sillä jos ei töihin tarvitse enää ajaa. Iso menoerähän se on.
Kuinka saan pidettyä vaimolla toivon ja ilon raskaudesta yllä?? Tottakai itseäänkin ahdistaa ja tilanne pelottaa mutta haluaisin jotenkin perhettä suojella tältä.
Tuskinpa kenelläkään tähän on ratkaisua mutta sainpahan purkaa ensijärkytyksen johonkin missä perheellisiä on lukemassa.