Minä olen se syöpälapset äiti ja voin kertoa vähän tuosta "normaali"elämästä...
Eli pojan kunnosta riippuen eristyksessä sairaalassa menee nyt joitakin viikkoja tai sitten kuukausia, riippuu ihan siitä miten poika reagoi sytoihin.
Kotona elämä jatkuu sitten niin, että pitää olla puhdasta. Kädet pestään joka välissä, vieraita ei käy (elleivät ole 100% terveitä) ja vieraissa ei käydä. Poika ei voi käydä kaupassa eikä missään muuallakaan, missä on paljon ihmisiä. Joko pojalla on ollut vesirokko? Jos ei, niin sitten on vielä tarkempaa... Ulkotiloissa taudit ei niin tartu, joten voinnin mukaan voi kavereita tavata ulkona.
Sairaalassa käydään (hoitokaaviosta riippuen) usein kumminkin. Me oltiin viikko sairaalassa-kaksi viikko kotona. Leukemiapotilailla kaavio on erilainen, heillä on myös ns. päivän sytoannoksia viikon annoksien lisäksi, meillä oli aina viikon. Lisäksi käydään verikokeissa sairaalassa lääkärin määräämän kaavion mukaan. Me käytiin 3 kertaa viikossa (ja matkaa sairaalaan yli 60 km) . Näiden lisäksi tulee vielä ylimääräiset sairaalareissut sepsiksien takia ja nämä sepsikset kehittyvät pienemmistäkin kuumetartunnoista lapsille. Pahoinvointiin on hyvät lääkkeet, mutta aina nekään ei riitä. Kipuihin on hyviä lääkkeitä, mutta aina nekään ei riitä... Täytyy toivoa vaan parasta.
Tuosta päiväkotilaisesta ja koululaisesta... Meillä isompi lapsi oli aluksi päiväkodissa ja sitten eskarissa pojan sairastellessa, mutta lääkäri sanoi, että lapsia ei saa kuitenkaan erottaa toisistaan. Se olisi jo liian suuri rangaistus. Ja vaikka isompi tuli kipeäksi, niin sitä ei silloinkaan eristetty sairaasta lapsesta, koska tartunta tulee jo ennen sairausoireita jos on tullakseen.
Kysele vaan jotain, jos haluat. Mä olen nyt vähän aikaa linjoilla...