Nyt teki anoppi viimeisen temppunsa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Halinappi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Halinappi

Aktiivinen jäsen
09.09.2006
2 491
0
36
Voi kun en tiedä mistä aloittaisin, anoppi on koko meidän suhteen ajan yrittänyt vähän liikaa puuttua meidän elämään ja tekemisiimme. Asiat on vain pahentuneet kun lapset ovat syntyneet ja nyt tilanne meni räjähdyspisteeseen.
Anoppi on muutenkin hyvin omaperäinen ihminen mutta tuntuu että tässä parin vuoden sisällä anopin persoonnallisuuskin on muuttunu tja huononmpaan suuntaan. On yrittänyt koko ajan puuttua lastemme kasvatukseen ja yrittänyt määrätä kuinka hoidamme lapsemme jne. Poika oli vuosi sitten anopilla hoidossa kun minä olin koulussa, anoppi antoi pojalle kaiken periksi ja ja poika osaa mummon kietoa pikkusormen ympärilleen täydellisesti.

Kun olemme olleet mummolassa niin jos minä olen kieltänyt ottamasta jonkun tavaran tai kieltänyt tekemästä jotain niin mummo on seuraavaksi antanut luvan siihen, eli näin ollen ei kunnioita pätkäkään sitä mitä me sanomme mieheni kanssa lasten vanhempina vaan "astuu meidän varpailemme" ja kumoaa sen mitä me sanomme.
Minua anoppi kohtelee välillä kuin ilmaa. Jos sanon hänelle jotain (varsinkin kun yritän puhua näistä asioista) hän ei ole huomaavinaankaan minua)

Lisäksi anoppi vihaa nykyään tytärtään joka otti eron aviomiehestään viime syksynä (mies petti ja käytti henkistä väkivaltaa) ja oli sanonut tyttärelleen että parempi huonossa liitossa kuin erota. Minusta tämä on outo käsitys.

No nyt tilanne on se että menimme etelä suomeen päin (minä, anoppi ja laspet) tämän mieheni siskon luo, kun vihdoinkin anoppi suostui siellä käymään. Siellä ollessamme anoppi koko ajan valitti kaikesta ja mikään ei ollut hyvä, väitteli jopa miehen siskon laseten kanssa (lapset 12 ja 8v). Aivan jotain uskomatonta oli käytös.

Päivää ennen kun meidän piti lähteä ajamaan takaisin kotiin päin niin olin laittamassa meidän poika (2,5v) nukkumaan päiväunille ja pojalla oli taas sellainen päivä että kaikessa piti laittaa vastaan. Vein pojan makkariin sänkyyn ja pikku siskokin oli siellä jo nukkumassa. Peittelin ja sanoin kauniita unia.
NO tottakai alkoi huuto kun poistuin huoneesta (ovea en ikinä laita kiinni) kun ei ois pikku herra malttanut millään ruveta nukkumaan. kävin laittamassa pojan takaisin sänkyyn ja sanoin että nyt on nukuttava päivä unet ja ei ole mitään hätää siellä ja siskokin nukkuu samassa huoneessa.
No seuraavaksi poika huus että on jano ja nälkä jne. Ja huuteli mummoa, minä siihen sanoin että nyt aletaan päivä unille ja nyt pitää olla hiljaa. No tätä kesti jonkin aikaa kunnes pikku sisko heräsi meteliin ja menin laittamaan hänelle tuttia suuhun. Niin poika huus taas mummia.
Mummo tuli siihen huoneeseen ja alkoi juttelemaan pojan kanssa että ei tartte nukkua jne!! :o
Minä siihen sitten ystävällisesti sanoin että anopille että voisitko poistua että pojan on ruvettava päivä unille koska muuten ei sitten illasta tule yhtään mitään kun käy ylikierroksilla. ekaks anoppi ei vastannu mitään ja toistin pyynnön että josko hän poistuisi huoneesta että minä hoidan tämän.

Siinä vaiheessa anoppi kääntyi ympäri ja haukkui minut huonoksi äidiksi koska kuulemma huudatan lasta tahallani ja en osaa kasvattaa ja hän on minua vanhempi ja kasvattanut jo kaksi lasta jne... siinä vaiheessa minä hermostuin (niin kuin kuka tahansa) ja korotin ääntäni että nyt ulos tästä huoneesta (yritin hillitä itseäni etten ihan täysin raivostu kun poika näytti jo todella pelokkaalta kun mummo huusi siinä.
Anoppi onneksi poistui huoneesta joten sanin rauhoitettua itseni sekä pojan.
Mieheni sisko vei anopin ja hetkeksi pois asunnosta. Minä soitin sillä aikaa miehelleni ja ilmoitin että lähden lasten kanssa ajamaan kotiin. No anopin ja miehen siskoni palattua takaisin ilmoitin että lähden lasten kanssa kotiin. No anoppi meinas siinä että hänhän lähtee kyytiin. minä sanoin että et varmasti lähde ja en muuta mieleipidettäni (koska matkasta ei olisi tullut yhtään mitään että siinä ois ollu jäkättävä anoppi vieressä). Meinasin mennä anopin ohi että menen pakkamaan meidän tavaroita. Siinä vaiheessa anoppini tönäisi minua jolloin sanoin hänelle että hän ei minuun saa koskea. Seuraavaksi anoppi nosti käden lyödäkseen, mutta ilmeisesti tajus mitä oli tekemässä niin laski kätensä.

Menin silloin saman päivänä veljeni perheen luo yöksi lasten kanssa ja lähdin vasta seuraavana päivänä ajamaan kotiin kun olin itse rauhoittunut.
Samana päivänä kun ajoin kotiin niin soitin matkan varrelta perhe neuvolaan jotta pääsin juttelemaan asiasta ja pääsinkin jo heti samanapäivänä.
Neuvolassa ihmeteltiin todella anopin käytöstä ja sovittiin että minun ei tarvitse päästää nyt anoppia lasten luo ja me ei mennä sinne ennen kuin anoppi pyytää minulta anteeksi ja lupaa kunnioittaa meidän perheen tapoja ja sääntöjä lasten kanssa. Ja nlatäti sanoin vielä että poikakin on kohta ihan sekaisin kun ei tiedä ketä totella jne niin jo sen takia anopin on ymmärrettävä että meillä on omat sääntömme ja kasvatus tapamme. Mutta onneksi pääsin sinne perheneuvolaan heti juttelemaan että sain vähän neuvoja ja puolueettoman mielipiteen.

Mies tuntuu olevan aika ahdistunut tilanteesta koska ei ymmärrä äitinsä käytöstä lainkaan ja tottakai mies haluaa olla meidän puolellamme koska minä ja lapset olemme hänen perheensä. Nyt vaan odotellaan että millon anoppi rauhottuu ja haluaa tulla juttelemaan.

Kiitos jos jaksoit lukea ja tuntui hyvältä saada vielä purkaa vähän tätä...
 
Hyvä, että pääsit keskustelemaan asioista. Mielestäni nyt on aika asettaa todella selkeät rajat sille, ketkä lasta kasvattavat ja kenen päätöksiä ym. kuunnellaan ja kunnioitetaan. Ehkä keskusteluapu tekisi anopillekin hyvää?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierahainen:
Hyvä, että pääsit keskustelemaan asioista. Mielestäni nyt on aika asettaa todella selkeät rajat sille, ketkä lasta kasvattavat ja kenen päätöksiä ym. kuunnellaan ja kunnioitetaan. Ehkä keskusteluapu tekisi anopillekin hyvää?

Samaa sanoittiin neuvolassa että vois tehdä anopillekin hyvää mennä vähän keskustelemaan. Nyt vaan kun sen sais ilmaistua hänelle jotenkin nätisti.. Kun jo miehen ja lasten takia en halua mitään suurtaa riitaa kuitenkaan tästä. Vaikka itse olenkin todella loukkaantunut noista haukkumisista yms.
 
Kauhee akka, ensin ajattelin, että onkohan meillä sama anoppi, niin tutulle kuulosti just tuo meidän asettamien rajojen uhmaaminen, meidän auktoriteetin kyseenalaistaminen lasten läsnäollessa... mutta ei se mun anoppi ihan noin hullu ole.

Onneksi miehesi on sun puolella. Pysy lujana ja porttikielto voimassa niin pitkään, että anoppi osoittaa ymmärtävänsä toimineensa kauhean väärin ja pyytää anteeksi! Tsemppiä!
 
onhan näitä helvetillisiä anoppeja enemmänkin. :D meillä meni välit poikki anopin kanssa tytön ollessa vajaan kuukauden ikäinen, eikä vieläkään ole antaaksipyyntöä kuulunut, eikä ole sen jälkeen meitä nähnyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Onko hän ehtinyt olla omien lasten kanssa aikoinaan kun on noin vauhkona ja omimassa sinun lapsesi?

Kyllä mä oon sen käsityksen saanu että se on kyllä lastensa kanssa ollut.. Silloin mieheni oli vauva ja pieni lapsi niin hänellä oli mieheni töissä mukana. että ei ole siitä kiinni luultavasti tämä...
 
Ohhoh kylläpä on sulla anoppi :o vaan eipä tuo meikäläisenkään hirmu paljon parempi ole. Ei ole osannut päästään vieläkään pojastaan irti ja käyttäytyy aivan mielivaltaisesti. Me jouduttiin katkaista (mies katkaisi) anoppiin kokonaan välit, kun meni sen touhut siihen pisteeseen, että oli täysin sietämätöntä olla yhteykissä. Myöskään ei tapaa lapsia.
 
Voimia kovasti sinulle ja olet oikeassa, kun puollustat omaa tapaasi kasvattaa lapsiasi. Hienoa että pääsit heti keskustelemaan ulkopuolisen kanssa asiasta. Ymmärrän hyvin kuinka kurjalta se joskus tuntuu määrätä aikuista ihmistä ja joutua asettelemaan ehtoja sellaiselle, jonka pitäisi osata käyttäytyä. :Hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Naapurin täti:
Kauhee akka, ensin ajattelin, että onkohan meillä sama anoppi, niin tutulle kuulosti just tuo meidän asettamien rajojen uhmaaminen, meidän auktoriteetin kyseenalaistaminen lasten läsnäollessa... mutta ei se mun anoppi ihan noin hullu ole.

Onneksi miehesi on sun puolella. Pysy lujana ja porttikielto voimassa niin pitkään, että anoppi osoittaa ymmärtävänsä toimineensa kauhean väärin ja pyytää anteeksi! Tsemppiä!

Todellakin aion pysyä lujana ja porttikielto on tosiaan niin pitkään kun hän tajuaa itse tulla pyytämään anteeksi.... Mietin vaan mitä sanon pojalle jos poitsu alkaa kyslemään että mennään mummon ja ukin luo kylään...

 
Alkuperäinen kirjoittaja Halinappi:
Alkuperäinen kirjoittaja Naapurin täti:
Kauhee akka, ensin ajattelin, että onkohan meillä sama anoppi, niin tutulle kuulosti just tuo meidän asettamien rajojen uhmaaminen, meidän auktoriteetin kyseenalaistaminen lasten läsnäollessa... mutta ei se mun anoppi ihan noin hullu ole.

Onneksi miehesi on sun puolella. Pysy lujana ja porttikielto voimassa niin pitkään, että anoppi osoittaa ymmärtävänsä toimineensa kauhean väärin ja pyytää anteeksi! Tsemppiä!

Todellakin aion pysyä lujana ja porttikielto on tosiaan niin pitkään kun hän tajuaa itse tulla pyytämään anteeksi.... Mietin vaan mitä sanon pojalle jos poitsu alkaa kyslemään että mennään mummon ja ukin luo kylään...

sanot vaan, että on vaikka lomalla tai töissä. jossain vaiheessa ei enää kysele.
 
No just, kyllä siuta on anopilla rankaistu.
Mie en varmaan tossa tilanteessa "osais" muuta kun laittaa välit poikki, ottakoon anoppi sitte yhteyttä kun on opetellu käyttäytymään.
 
Ihan kuin äitini! Kun luin kirjoitustasi oli kuin itse olisin kertonut äidistäni. Puistattaa. Olemme harvoin tekemisissä, onneksi. Äitini mielestä lasta ei saa huudattaa, mutta lapsena minulle tuli kyllä tutuksi tukkapölly, selkäsaunat jne. En uskalla antaa lapsiani hoitoon hänelle, koska pelkään hänen lyövän heitä.
Muutaman kerran on käynyt niin, kun hän ei ole saanut tahtoaan läpi on meinannut myös löydä minua. *puistattaa*
 
Alkuperäinen kirjoittaja syystyttönen:
keskustella äitinsä kanssa. Kertoisi ettei hyväksy mummin käytöstä. Asettakaa todella selkeät rajat sille, ketkä lasta kasvattavat ja tekevät päätöksiä.

Tästä ollaan itseasiassa miehen kanssa jo puhuttu... MIes vaan ei ainakaan vielä ole valmis menemään juttusille, haluaa että tilanne vähän rauhoittuu ensin ja antaa äitinsä miettiä tekosiaan.

 
Siis.... Luin oikein mielenkiinolla ton sun jutun. Mulla ei nyt ihan toin pahaa olee omalla kohdalla. Mutta ihan sama juttu on meillä noissa rajojen asettamisissa. Jos minä sanon pojalle mummulassa, että älä mene sinne kaapille, niin mummu korjaa kiireesti heti perään, että kyllä sinne saa mennä. Minäkään en voi ymmärtää tuota, että miksi anopin pitää aina kumota minun käskyni tai kehoitukseni.

Jos vien pojan mummulle hoitoon ja ruuan mukana, niin tasan tarkkaan sitä ruokaa ei ole syöty. Sen sijaan on annettu herkkuja. Välillä tulee sellanen olo, että eikö hän nyt ole omille lapsilleenkin tiemmä perunaruokaa antanut ja että niitä herkkuja voi ottaa jälkiruuaksi. Mun tekis ja toisinaan mieli sanoa ihan suorat sanan, mutta en kuitenkaan ole "uskaltanut".

Muuten olemme anopin kanssa kyllä hyvissä väleissä ja kaikissa muissa asioissa ajatusmaailmamme kohtaavat. Mutta tässä lastenhoidossa on kyllä hieman parannettavaa. Poikamme on nyt 1v3kk ja olen yrittänyt hokea itselleni, että ei sillä nyt ole väliä, jos lapsi joskus harvoin on mummulla hoidossa, että mitä siellä silloin syö tms. Mutta silti laittaa välillä vihaksi!
 
on ehkä tosiaan syytä olla kokonaan erossa jos ei toimeen tule...pitäs se asia kuitenkin mummolle sanoa, että jos ei käytös muutu, niin ei näe teitäkään enää
 
Alkuperäinen kirjoittaja Halinappi:
Alkuperäinen kirjoittaja Naapurin täti:
Kauhee akka, ensin ajattelin, että onkohan meillä sama anoppi, niin tutulle kuulosti just tuo meidän asettamien rajojen uhmaaminen, meidän auktoriteetin kyseenalaistaminen lasten läsnäollessa... mutta ei se mun anoppi ihan noin hullu ole.

Onneksi miehesi on sun puolella. Pysy lujana ja porttikielto voimassa niin pitkään, että anoppi osoittaa ymmärtävänsä toimineensa kauhean väärin ja pyytää anteeksi! Tsemppiä!

Todellakin aion pysyä lujana ja porttikielto on tosiaan niin pitkään kun hän tajuaa itse tulla pyytämään anteeksi.... Mietin vaan mitä sanon pojalle jos poitsu alkaa kyslemään että mennään mummon ja ukin luo kylään...

No sehän se onkin niin vaikeaa, kun mummo on lapsille tärkeä ja meilläkin anoppi on sitä ja vielä hvyä mummo onkin, siis silloin kuin se pysyy järjen rajoissa... sanoisin ehkä sun tilanteessa, että mummolla on hommia, ei nyt ehdi tulemaan käymään tai että meillä itsellä on paljon tekemistä... Kyllä ne sitten lakkaa aikanaan kyselemästä, ellei anoppi älyä, mitä menettää jos ei nöyrry ja pyydä anteeksi... :(
 
huh..olipa rankkaa tekstiä, ei voi muuta kuin ihmetellä sen naisen käytöstä. Ihan oikein teit kun pistit kampoihin.. Nostan sinulle hattua! Todella hyvä juttu että miehesi on sinun puolellasi, koska jotkut ovat niin mammanpoikia etteivät osaa valita "puoltaan" vaan vaikenevat koko asiasta.

Vähän pelkään että omassa anopissa on kaikki ainekset samaan käytökseen, yrittää nyt jo puuttua asioihin koskien vauvan kasvatusta ja tavarahankintoja, vaikka pieni ei ole syntynytkään vielä..raivostuttavaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rokkimakkara:
On kyllä tosi vaikea tilanne teillä :/ . Onko anoppi yksinäinen? Ei sillä, että se oikeuttaisi tommoseen käytökseen vaan tuli mieleen, kun omii teidän lapsia tuolleen ja polkee teitä vanhempia.

Ei se ainakaan omien puheittensa perusteella yksin oo. Ainakin se sanoo lenkkeilevänsä jonkun ystävänsä kanssa ja käy 2 viikossa vesijumpassa ja onhan siellä kotona se appiukko. appiukko käy syksyisin kyllä metällä ja muutenkin on kovin erähenkinen mutta ei omien puheidensa mukaan anoppi yksinäinen oo...

 

Yhteistyössä