Nyt tarvitsen jo jotain neuvoa tai apua?(karkailusta)

[HERMOT LÄHTEE...]

Alkaa olemaan niin konstit loppu tuon meidän 4v tyttösen kanssa,kohta lähtee järki.Tyttö on todella omapäinen,ei tottele sitten yhtään mitään.Saa raivareita jos kielletään ja silloin käy jopa päälleni.

2 v asti on tyttö karkaillut naapureihin,mutta se meni hetkeksi ohi.Nyt se tapa on palannut.Pihalla kun silmä välttää hetkeksikin,niin tyttö juoksee jo naapuriin.Siellä menee sitten piiloon eikä edes vastaa kun huudetaan.Se on niin vaarallista kun tyttö juoksee tiellekkin suoraa vaikka kuinka olen opettanut liikenne käyttäytymistä.Naapurissa on iso uima-allas ja sinne olikin viimeksi menossa ja lukuinen lista muita piilopaikkoja.

Mielestäni kaikkia konsteja olen yrittänyt käyttää että karkailu lakkaa.mutta mikään ei auta.Tytölle käy vielä kohta huonosti.En millään ehdi yksin häntä vahtia kun nuorimmaisemme on puolen vuoden ja esikkokin siinä pyörii.

Kertokaa nyt hyvät ihmiset mitä teen.Nyt olemme olleet jo 3 päivää sisällä (rangaistukseksi) mutta väärin se on esikoisyta sisällä pitää.

Alkaa niin palamaan hermot...ainaiseen karkailuun ja taisteluun tytön kanssa.

 

[Keittiönoita]

Todella visaisen kysymyksen heitit. Onko sulla millaiset välit niihin naapureihin? Mietin vaan, että voisitko pyytää naapurin isäntää "mörökölliäänellä" kertomaan 4 veellesi, että heidän pihaansa ei saa mennä ja "kurnusimpuksi muuttuu, jos sinne altaaseen tipahtaa".

Aikoinaan mun likka eri olisi millään pitänyt autossa turvavöitä. Ihan ymmärrettävää sinänsä, koska turvavyö painoi pahasti käsiproteesia ja siten aiheutti likalle aina kipua, kun oli auton kyydissä. Taisi olla siinä 3 tai 4 v, kun mun isäni (mullahan ei autoa eikä ajokorttia ole) likan kanssa turvavöistä taistelemiseen suivaantui, kurvasi Pasilan poliisitaloon, otti likan autosta mukaansa ja meni neuvonnasta kysymään virkapukuista poliisia, joka voisi tytölle selittää, miksi turvavyötä on pakko käyttää. Sieltä sitten tuli nuori konstaapeli, selitti likalle ja sen koommin likka ei turvavöistä kitissyt, vaikka ne tekivätkin kipeää.

 

[meah]

Aikoinaan mun likka eri olisi millään pitänyt autossa turvavöitä. Ihan ymmärrettävää sinänsä, koska turvavyö painoi pahasti käsiproteesia ja siten aiheutti likalle aina kipua, kun oli auton kyydissä. Taisi olla siinä 3 tai 4 v, kun mun isäni (mullahan ei autoa eikä ajokorttia ole) likan kanssa turvavöistä taistelemiseen suivaantui, kurvasi Pasilan poliisitaloon, otti likan autosta mukaansa ja meni neuvonnasta kysymään virkapukuista poliisia, joka voisi tytölle selittää, miksi turvavyötä on pakko käyttää. Sieltä sitten tuli nuori konstaapeli, selitti likalle ja sen koommin likka ei turvavöistä kitissyt, vaikka ne tekivätkin kipeää.

Ihana! Ja loistovinkki, totahan vois hyödyntää moneen muuhunkin, jos on poliisiasema lähellä.

 

[HERMOT LÄHTEE...]

Todella visaisen kysymyksen heitit. Onko sulla millaiset välit niihin naapureihin? Mietin vaan, että voisitko pyytää naapurin isäntää "mörökölliäänellä" kertomaan 4 veellesi, että heidän pihaansa ei saa mennä ja "kurnusimpuksi muuttuu, jos sinne altaaseen tipahtaa".

Aikoinaan mun likka eri olisi millään pitänyt autossa turvavöitä. Ihan ymmärrettävää sinänsä, koska turvavyö painoi pahasti käsiproteesia ja siten aiheutti likalle aina kipua, kun oli auton kyydissä. Taisi olla siinä 3 tai 4 v, kun mun isäni (mullahan ei autoa eikä ajokorttia ole) likan kanssa turvavöistä taistelemiseen suivaantui, kurvasi Pasilan poliisitaloon, otti likan autosta mukaansa ja meni neuvonnasta kysymään virkapukuista poliisia, joka voisi tytölle selittää, miksi turvavyötä on pakko käyttää. Sieltä sitten tuli nuori konstaapeli, selitti likalle ja sen koommin likka ei turvavöistä kitissyt, vaikka ne tekivätkin kipeää.

Aika mahtava konsti saad mukula turvavöihin=)

Mutta siis...osalle naapureista olen sanonut että kieltää tytöä tulemasta,mutta naapurit vain siihen että ei se haittaa jne...yksi käskee tytön jopa sisälle tupaan eikä ilmoita mulle sitä vaikka huomaisi että etsin tyttöä.(niin...raivostuttavaa) Osan kanssa naapureista en ole tekemisissä ollenkaan.

Viikolla paloi pinna.Tultiin lasten kanssa just kotiin ja kun tytön sain pois autosta niin samantien hän karkasi,juoski suoraan melkein naapurin auton alle.Ja sitten siitä naapurin perässä pihaan jne.Hain tytön kotiin ja sanoin että sisälle,pihalle et enää pääse kun ei mitään usko.Tyttö sai armottoman raivarin.Huusi,potki ja raapi kun lopulta kannoin sisälle.Naapurin akka seurasi pihastaan kauhistunut ilme kasvoilla.Tiedän melko varmaan että katsoi kun tytön sisälle väkisin vein.

Mutta siis ihan oikeasti,mun on pakko saada tuo loppumaan,järki lähtee ja kaikki kärsii tytön raivareista ja karkailuista.Mikä ihme sitä oikein vaiva?Esikko ei ole koskaan käyttäytynyt samalla lailla kuin tyttö.

 

[d u m b o]

Selvästi näyttäisi olevan mustasukkaisuutta ja kokeilee sun hermoja. Muistan kerran yhden tuttavani kertoneen, kun hällä pikkuisten synnyttyä isoveli karkaili, niin poika pääsi joksikin aikaa saamaan isovanhempien huomiota. Siellä oli mummulla aikaa ja kotiin palattua ei poika enään karkaillut.

Olisiko sulla mahdollista saada isovanhemmilta, kummeilta tai joltain apua?

 

[HERMOT LÄHTEE...]

Se siinä just onkin,että apua en mistään saa ihan yksin olen lasten kanssa päivät.Isovanhempia on enää kaksi elossa ja heillä ei aikaa meidän lapsille ole.

En usko että mustasukkaisuudesta johtuu,kun tyttö on niin kiinnostunut vauvan kanssa olosta ja muuten ei ole mustasukkaisuutta ilmassut.Tyttö ei ole koskaan myöskään pitänyt hellittelystä,halailusta jne...Sillä sitä olen kokeillut tuon käyttäytymisen muuttamisessa.

 

[Keittiönoita]

Noin pieniä lapsia ei vissiin juurikaan tutkita adhd:n tai add:n osalta, mikä sinällään on mun mielestä ihan tyhmää. Diagnoosi ei toki ole mikään perustelu "huonolle käytökselle", mutta meillä ainakin koko elämä tuntui muuttuvan junnun saatua add-diagnoosin. Erityisesti junnun oma elämä helpottui, mutta niin helpottui munkin elämä. Tosin siihen astikin olin tottunut "vääntämään rautalangasta" kaikki ohjeet junnulle, mutta kun selvisi, että junnun tapa ymmärtää ja oppia ei ole samanlainen kuin muilla ikäisillään, siitä oli suunnaton apu. Junnulla add todettiin vasta 12 veenä, mikä oli mun mielestä aivan liiaan myöhään...se olisi pitänyt selvittää jo ennen kouluun menoa. Ei siksi, että opettajan olisi pitänyt antaa junnulle jotain erityiskohtelua vaan siksi, että mä olisin osannut paremmin puuttua junnun oppimisvaikeuksiin ja osannut opettaa junnun oppimaan. Noh, parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja vaikka kymppiluokka onkin nyt edessä, silti junnu on lukioon menossa. Ja pärjää siellä ihan varmasti, koska tietää nyt itsekin, mikä on hänen tapansa oppia ja ymmärtää. Siksi varmaan tuo armeijaura junnua kiinnostaakin, koska siellä on yksinkertaisia, lyhyitä ja ytimekkäitä käskyjä