nyt tarvis ystävän apua..

Eli ekaks kysyisin et miten te muut saatte ittenne liikkeelle ja painon putoamaan? Mulla toi ulos lähteminen on jotenkin niin vaikeeta, et en lähde kun sen verran kun tarvii näin talvella, kesällä kyllä tykkään olla ulkona ja keväällä kun on lämmintä. Olen 1v 8½ kk pojan äiti ja meillä on myös koira, joka päivä käydään aamukävelyllä ja se on aina se sama reitti. Koira on jo sen verran iäkäs ja laiska että siitä ei kuntoilu seuraa saa. Pojan kanssa ollaan pihalla tai puistossa jonkin aikaa päivästä, mutta ei sekään äidin kuntoa kohota.

Eli miten saisin itseni liikkeelle? Painoni on noussut samaan mitä se oli kun tulin synnäriltä kotiin eli 63 kg ja pituutta mulla on 156 cm. Oma kuva ällöttää kun kattoo peiliin ja kaikki vanhat farkutkin kiristää jos enää mahtuvat päällekkään. Totisesti tarvis tehdä jotain. Tykkään karkeista ja nyt kun niitä sattuu vielä kaapissa olemaan kun mies kävi laivalla pari viikkoo sitte, ni sieltä tulee päivällä aina otettua kun saa pojan päikkäreille.

Tykkään keväästä kun olen keväällä syntynytkin, ja pidänkin hyvänä teko syynä sitä että vielä on liian kylmää ulkoilla kunnolla, sit kun lämpenee ni sit aloitan. Auttakaa ja potkikaa mua persuksille etä aloittasin jo nyt liikkumisen ja saisin jätettyä noi herkut pois.

Kiitos kaikille ketkä jaksoi tän lukea, toivon että joku edes osais mua vähän motivoida ja kannustaa :)
 
otappa joku kaveri mukaan ;) siinä menee pitempikin matka kivasti kun on joku juttukaveri.tai sitten muksu rattaisiin ja itseä vaan niskasta kiinni ja ULOS \|O
Tiedän että se on vaikeeta niin on mullakin :ashamed: vielä kun ei noita kavereita ole uudella paikkakunnalla saannut niin se on aina sitten vaan itse saatava itsensä liikkeelle
 
eva
Jos et tykkää lenkkeilystä talvisin niin mikset pakottaudu vaikka salille?Lihavahan sinä et ole..Salilla voisit kuitenkin kiinteyttää itseäsi ja tulosten näkyminen motivoi lisää.
=)
Minä useasti lenkillä ollessa puhun puhelimeen.Huvittavaa ehkä, mut lenkki menee tosi nopeasti..Puhelinlaskut tosin onkin sit erikseen.Tai voishan sitä lenkillä kuunnella vaikka lempimusiikkiaan..
Itse olen sitä mieltä että ilmat eivät ole este ulkoilulle/lenkkeilylle.On vain osattava pukeutua ilmojen mukaisesti.
 
Äiti 72
Näköjään täällä samoja ongelmia kun mulla. Yksin ei ole kiva liikkua ja kun niitä lenkkikavereita ei veiraalla paikkakunnalla ole niin kuin kotopuolessa. Ja vielä kun olen tosi laiska lähtemään, aika on verukkeita. Äsken tosin otin ja kävin n. 40 minsan keppikävelyllä, varovainen alotus. Pitäsi kai laittaa tänne haku lenkkikaverista/kavereista.
 
mä ostin semmosen kuntopyrän ja stepperin risteytyksen. Ei siis oo kumpikaa noista, mut sopiva sekotus, siinä seistään koko ajan ja sit käsille on semmoste omat sauvat. !7km poljen päivässä, tosi se ollu vasta 4pv, mut toivon jaksavani jatkaa samalla lailla. Käyn kyllä päivittäin kävelyllä, mut en osaa kävellä niin opeesti, et pulssi nousis tarpeeks. Tuo laite on ollu ihan huippu ja siihen tulee himo. Tekis vaan mieli koko ajan olla siiä Suosittelen lämpimästi, sillä kuntoilu on kivaa ja kynnys aloittaa pienempi, ku ei tarvi pukea ulkovaatteita tai lähteä mihinkään salille. Illalla samalla, ku kattoo tv:tä voi kuntoilla.
 
Kiitos kaikille vastanneille! Mulla kun ei vaan ole oikein ketään lenkkikaveria, ollaan asuttu koht 5 vuotta täällä, mut en oo niin hyvin tutustunu kehenkään lähellä mun ikäiseen. Naapurissa asuu vanhoja pariskuntia (asumme siis ok-talo alueella). Siis kyllähän täällä asuu aika paljon lapsiperheitäkin, mut pitäs ekaks tutustuu ennekö kävis pyytää lenkkikaveriks. Käymme kyllä perhekerhossa ja siellä olen tavannu muutamia äitejä, mut ei oo vielä lähteny juttu oikeen luistaa, ja nyt meillä tulee yhteensä 5 viikon tauko siihen kerhoon kun ei olla päästy eikä päästä vielä pariin viikkoon sinne kerhoon.

Salille menokin tuntuu jotenkin hankalalta ja sinnekin olis kiva mennä jonkun kaverin kanssa ainakin alussa. Ja sit kun se tietty maksaa, kun oon ajatellu ihan tällasta ilmaista liikuntaa harrastaa.

Kait täs pitää odotella niitä kauniita kevät säitä ja yrittää pysytellä kaukana herkuista, sanoin miehellekin et vie noi karkit jonnekin ettei ne kiusaa mua tuol kaapissa, eilen vietii mun äidille osa niistä. Jotain positiivista sentään en oo syöny mitään herkkuja tänää, vaikka pojan nukahtamisessa kestikin jonkun aikaa (yleensä aina palkitsen tseni jollain herkuilla kun poju vihdoin nukahtaa, on kiva syödä jotain hyvää ihan rauhassa nauttien).
 

Yhteistyössä