Ihastumisen tunteeseen on helppo ihastua.... Se tuntuu ihanalta, ja etenkin jos mieskin oli ihana ja vaikka komea, ja antoi sulle erityistä huomiota. Pääsit hetkeksi irtautumaan tutusta ja ehkä jo rutiiniksikin heittäytyneestä arjesta. Ja se tuntui sinusta hyvältä.
Mutta mietippä, jos kertoisit nyt miehellesi (jonka kanssa sinulla ehkä jo vuosia takana, monia yhteisiä kokemuksia ja asioita), että sinulla on uusi ihastus, uusi mies, ja avioliitto on nyt loppu. Näkisit tuskan miehesi silmissä. Puhumattakaan lapsesta, kun kertoisit, että äiti ja isä muuttavat nyt erilleen. Ja sitten kun alkaisit pakkaamaan yhteisiä tavaroita kodistanne, yhteisiä muistoja, elettyä elämää, tulevia unelmia, yhteistä elämäänne.... Miltä se tuntuisi?
Sanoisin, että ihastua voi vaikka kaupan kassaan (puhumattakaan nyt alkoholin vaikutuksen alaisena jossain ravintolassa johonkin mieheen). Se on ihanaa hetki tuntea sitä ihastuksen huumaa. Ja siinä mielentilassa olisi valmis tekemään isojakin ratkaisuja ehkä.
Mutta mieti kaksi kertaa. Jos rakastat miestäsi, unohda ihastus, ihastu mieluummin mieheesi uudestaan. :heart: Niinkuin tässäkin ketjussa on sanottu, älä aiheuta elämäsi tärkeimmille ihmisille turhaa tuskaa, sillä veikkaampa, että se ihastus ei korvaa perhettäsi ja nykyistä elämääsi. Etkä loppujen lopuksi tiedä, puhuiko se ihastuksesi kohde sanaakaan totta, ja millainen mies hän loppujen lopuksi on...