nyt tää alkaa mennä jo mun puolesta yli..

Mun mielestä on ihan normaalia, jos hankkii useamman lapsen, et molempia sukupuolia haluaa. Kyllä musta ainakin ois kiva tietää minkälainen poika meille tulis. (meillä siis kaks tyttöä) Onhan ne kuitenkin ihan erilaisia tapoineen jne..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Magister:
Mun mielestä on ihan normaalia, jos hankkii useamman lapsen, et molempia sukupuolia haluaa. Kyllä musta ainakin ois kiva tietää minkälainen poika meille tulis. (meillä siis kaks tyttöä) Onhan ne kuitenkin ihan erilaisia tapoineen jne..
hankkii?!ei meillä ainakaan tyttöä hankittu vaan saatiin..ja mulle on aivan sama,onko vauva tyttö vai poika.Kunhan vaan joskus sais edes toisen vauvan.. :'( :snotty:

 
Kyllä on ihmisillä murheet! Onko niin, että mihinkään ei olla tyytyväisiä? Olisin itse onnellinen, jos saisin edes yhden lapsen. Mutta kun en saa edes sitä. Sukupuolella ei ole mitään väliä. Jos olisin neljän pojan äiti, olisin tosi tyytyväinen. Saattehan te joku päivä niitä lapsenlapsia. Ja siellä saattaa olla niitä prinsessoja joukossa.
Jaksakaa vain odottaa sinne asti. Minä yritän odottaa sitä ensimmäistä. Viisi vuotta on jo yritetty tuloksetta.
 
Juupa juu, en nyt lähde vastailemaan erikseen teille jotka tuon minun eilisen viestin jälkeen tänne jotain vastasitte.

On ihan totta että lapsia saadaan ei hankita. Mutta todella minulla on aina ollut haaveena monta lasta-> suurperhe ja haavelapsina sekä tyttöjä että poikia. EN KOSKAAN ajatellut sitä ettenkö voisi saada molempia. Mutta siitä olen kyllä onnellinen että näinkin monta lasta olen saanut! Kahdesta suuresta haaveestani sentään toinen on toteutunut.

Sitä en lähde edes erittelemään kun joku täällä vastasi kun ei saa edes toista taikka ensimmäistäkään lasta. Olen pahoillani kaikkien heidän puolesta mutta tässä asiassa osaan tuijottaa vain omaa napaa :ashamed:

Kyllä mä miehellenikin eilen myönsin että tuli vähän paha mieli kun tämä ystäväni(kin) sai tytön. Kun tuntuu että kaikki muut saa. Loppuun lisäsin kyllä että olen ihan idiootti ja mieheni oli samaa mieltä =) Kyllä siinä kuitenkin oli huumorimieltä mukana, molemmilla.

En vain kertakaikkiaan osaa tätä asiaa enempää niille selittää jotka sitä eivät voi käsittää. Jää nähtäväksi että vieläkö yritämme viidennestä lapsesta saada tyttöä vai hautaanko tämän asian lopullisesti? Ehkä tämä helpottaa ajan myötä, en tiedä siitä.
Mutta kiitos kaikille jotka osasivat muutaman lohdutuksen sanan antaa eivätkä heti olleet tuomitsemassa minun näin pientä murhettani.
Tällä hetkellä meillä on nyt nämä neljä rakasta poikaa ja haaveeni tytöstä pidän aina, ehkä se täyttyy tai sitten ei. Kaikkea ei voi saada. Mutta pahaan mieleen on jokaisella oikeus, eikö?
 
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
Alkuperäinen kirjoittaja Levoton Strutsi:
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
tapasin sairaalassa erään äidin joka sanoi että adoptoi sitten tytön jos ei nyt onnista (oli silloin raskaana..) kun oli jo neljäs lapsi ja neljäs sektio niin lääkärit meinasi ettei kestä enää viidettä...

sen verran itsekkäitä ollaan että haluttais se oma tytär.

ok =)
itse olen osittain päättänyt jos tulee vielä vauvakuume niin aboptoin mielummin :whistle:

Näin minäkin oon ajatellut, kun ensin tämä kakkonen syntyy ja jos joskus vielävauvakuume iskee niin sitten adoptiojonoon. Mies kylläkin on joskus sanonut ennen näitä yhteisiä lapsia ettei halua adoptoida, mutta eihän sitä koskaan tiedä vaikka mieli hänelläkin muuttuisi.

Ja Levottomalle Strutsille adoptiolapsi on myös oma lapsi.

 
Minä aina olin sitä mieltä että tyttöjä en tarvitse,rakastin poikavauvoja!!no kolmannen pojan jälkeen tuli tytönkaipuu ja onneksi tyttösen saimme,ja toisenkin heti perään.Pojat teimme ihan kalenterin kanssa,tarkalleen ovulaatiopäiviä laskien.Tytöt taas ovat saaneet alkunsa ihan"vahingossa",eli kun olimme päättäneet että vauva saa tulla jos tulee.Tytöt on ihania,täytyy myöntää,samalla lailla rakkaita ovat kuitenkin poikanikin.Mutta nyt tuntuu todella että perhe on koossa,jos olisin saanut 5 poikaa,yritettäisiin me ihan varmasti vielä kerran...
 
Alkuperäinen kirjoittaja minävain:
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
Alkuperäinen kirjoittaja Levoton Strutsi:
Alkuperäinen kirjoittaja fjonga:
tapasin sairaalassa erään äidin joka sanoi että adoptoi sitten tytön jos ei nyt onnista (oli silloin raskaana..) kun oli jo neljäs lapsi ja neljäs sektio niin lääkärit meinasi ettei kestä enää viidettä...

sen verran itsekkäitä ollaan että haluttais se oma tytär.

ok =)
itse olen osittain päättänyt jos tulee vielä vauvakuume niin aboptoin mielummin :whistle:

Näin minäkin oon ajatellut, kun ensin tämä kakkonen syntyy ja jos joskus vielävauvakuume iskee niin sitten adoptiojonoon. Mies kylläkin on joskus sanonut ennen näitä yhteisiä lapsia ettei halua adoptoida, mutta eihän sitä koskaan tiedä vaikka mieli hänelläkin muuttuisi.

Ja Levottomalle Strutsille adoptiolapsi on myös oma lapsi.

Ihan varmasti joillekin onkin, en sitä kiellä =) Mutta me haluaisimme nimenomaan oman tyttären. Omilla geeneillämme. Adoptio on toisten ratkaisu mutta ei meidän.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kiinnostunut:
Alkuperäinen kirjoittaja Levoton Strutsi:
Alkuperäinen kirjoittaja kokeillut:
http://www.baby-gender-selection-program.com/

Meillä 2 poikaa ja nyt tyttö tulossa.. suosittelen[/quote

Onko kuulolla ketään,jotka selectionia kokeillut??????? Haluaisin lisäinformaatiota!!!

Minä olisin myös kiinnostunut!!!! tietääkö joku tuosta?? miten se toimii?
 
Tämä on aina tätä, kun kertoo toiveestaan saada tyttö tai poika, sinut lyödään melkein lyttyyn.

Minulla on omasta mielestäni 3 maailman ihaninta ja niin valtavan rakasta poikaa. Siitä huolimatta minäkin tunnen surua sydämessäni siitä, ettei minulla ole tytärtä. Pientä neitiä jonka tukkaa saisin letittää, ja jolle saisin ostaa ihania mekkoja. Ja tiedän etteivät kaikki tytöt käytä mekkoja, ja tukat voivat olla ihan lyhyitäkin.

Olen jo 40 v, minun raskauteni ovat olleet vaikeita, raskauden aikainen erittäin korkea verenpaine, ja raskausdiabetes, sekä 4 keskenmenoa, joista yksi vasta viikolla 16, yhdessä raskaudessa huomaamatta jäänyt etinen istukka, ja sen seurauksena sen osittainen irtoaminen ja dramaattinen kiireellinen sektio.

Vaikka kuinka toivon vielä tyttöä, koko raskauden yrittäminen tuntuu pelottavalta ja vaikealta asialta, mutta vielä uskaltaisin, jos tietäisin, että sen tuloksena saisin sen pienen tyttären.

Suomessa ei myöskään keinohedelmöityksessä valikoida sukupuolta, paitsi siinä tapauksessa, että toisella sukupuolella on joku perinnöllinen sairaus. Australiassa näitä kai tehtiin. Adoptio ei meille ole vaihtoehto enää mieheni iän vuoksi.

Ja joku kun käski odottaa niitä lapsen lapsia, mistä sitä koskaan tietää, onko niissäkään yhtään tyttöä, tai saako niitä sitten koskaan? Esim. minun äidilläni on yksi sisar ja 3 veljeä, kaikki veljet ovat lapsettomia! Isälläni on 3 sisarta ja yksi veli, kahdella siskolla on lapsia. Aika isot prosentit siis meidän suvussa lapsettomia siis.
 
Tottakai tärkeintä on että lapsi on terve jne. Mutta todellakin asia on niin,ettei kukaan toinen voi tuomita toisten haaveita! Sillä minua on alkanut kiinnostaakin tuo baby-gender-select ohjelman tilaaminen,sillä sehän on täysin luonnollinen keino saada ehkä se, joka jokin elämästä puuttuu.. Ongelman tuossa minulle tuottaa nyt, osaanko käyttää nettiä, kuinka osaan maksaa netin kautta visalla ulkomaille, onko sähköpostini tarkoitukseen sopiva jne??? Siksi toivoisinkin että täällä olisi niitä, jotka ovat tietoisia ja osaisivat neuvoa..
 
Olen työssäni tekemisissä lapsiperheiden kanssa ja miettinyt monesti, onko koeputkilapset Suomessakin todella valikoitu. Esim. heti tuli mieleen muutama "koeputkilapsi"-perhe, joiden kanssa olen ollut tekemisissä ja

1. perhe kaksoset tyttö ja poika
2. perhe eka lapsi poika, toinen tyttö
3. perhe eka lapsi poika, toinen tyttö
4. perhe kaksoset tyttö ja poika


Ja olen kuullut, että äidin emättimen ph-arvo tosiaan suosii joko poika- tai tyttösiittiöitä. En vaan muista, miten ph-arvoon pystyi ruokavaliolla vaikuttamaan ja millä arvoilla mahdollisuudet kumpaankin sukupuoleen vahvistuivat. Koittakaa googlettaa tietoa!

Itselläni kaksi poikaa ja olen tänä päivänä sujut asian kanssa, vaikka aikoinaan tyttöä kaipasinkin. Minulla helpotti, kun siskoni sai tytön, jonka kummiksi pääsi. Näen tyttöä lähes päivittäin. Mutta ihan yhtä rakas on tytön kolme vuotta nuorempi pikkuvelikin minulle. Olenkin luvannut siskolleni, että "jos jotain tapahtuu", kasvatan lapset kuin omani.

Itse ajattelin myös muutamia vuosia sitten Kiina-adoptiota, mutta luovuin ajatuksesta. Minulla on jo kaksi ihanaa lasta, se riittää. Ja työssäni saan onneksi olla tekemisissä sekä pienten tyttöjen että poikien kanssa.

Toivon hartaasti, että saan jonain päivänä lapsenlapsia ja miniöitä, jotka antavat minunkin kuulua pienten elämään.
 

Yhteistyössä