Nyt se kiipes sängystä...

[saara]

näin pitkälle päästiin, 2v2kk, nukkui pinniksessä ja minulla oli levollisempi mieli. Ikinä ei edes yrittänyt sieltä pois. Tai no jaa, enhän voi siitä aivan varma olla mutta ei ainakaan ole kuulunut tai näkynyt sellaista.

Äsken meinasin saada sydärin kun olin tässä koneella ja poika nukkumassa ollut jo melkein tunnin, talo ihan hiljainen, ja yhtäkkiä vierestä kuuluu pieni ääni "minä olen nukkumassa"

onkohan miten vaikea projekti opettaa omaan tavalliseen sänkyyn? onko teillä kiltisti jäänyt vai juoksenteleeko pois?

 

[vieras]

Lapsi oli vähän yli 2-v. kun siirtyi tavalliseen sänkyyn. Hyvin jäi sinnekin aina nukkumaan, vaikka yhdessä vaiheessa oli kausi että tuli pois vähän väliä milloin muka pissahädän tai janon takia. Nopeasti loppui sekin kun huomasi ettei äiti ja iskä menneetkään lankaan.

 

[Huom]

Meillä ainakin meni helpommin kuin olin kuvitellutkaan, ja tuossa iässä suunnilleen. Ei kun rohkeasti yrittämään. Ainahan siinä vähän joutuu töitä tekemään, mutta siinä vaiheessa kun lapsi kiipeää pinniksestä pois, on turvallisuussyistä pakko siirtää.

 

[vieras]

Meillä siirryttiin jo vuoden ikäisenä, kun ei pinniksessä pysynyt. Oli ihan järkkyä toimintaa se silppaaminen. Hyvin meni tavalliseen sänkyyn opettelu.....

 

[v]

Meillä esikoinen siirtyi "isojen " sänkyyn juuri 2v2kk iässä. Oli hyvä ikä, sillä ei juoksennellut koskaan sieltä pois. Sen verran vauhtiveijari oli, että pienempänä olisi varmasti juoksennellutkin. Puhuttiin, että saa isojen sängyn jne. ja oli uudesta isojen poikien sängystä kovin ylpeä. Ehkä siinä osa syy, ettei sieltä jioksennellut.

 

[vieras]

Meillä ei koskaan nukkunu pinnasängyssä, vaan parisängyssä seinän puolella. Kun aina ollut mahdollisuus päästä pois, ei ole koskaan sitä edes yrittäny, vaan makoilee rauhassa ja odottelee unta. Tosin yksin ei odottele. Itse makaan vieressä, kunnes nukahtaa. Mutta eipähän ole koskaan ollu pois-sängystä-kiinni-otto-rumbaa.