Nyt on pakko kysyä!!!???

Tämmöistä mietin tänään ja pitää ihan kysyä teiltä täydelliset palstaihmiset kysyä mielipidettä (vaikka osan mielipiteen tiedänkin jo etukäteen);
Jos nainen on saanut ensimmäisen lapsensa 22-vuotiaana ja lapsen isä jättää perheensä, eli äiti jää yh-äidiksi mutta löytää 4 vuotta myöhemmin täydellisen miehen jonka kanssa saa lapsen ja avioituu. Tämähän on vissiin ihan ok? Vaikka tiedän että on niitäkin puusilmiä jotka jo tästä kohisevat. MUTTA jos tämä täydellinen mies kuolee traagisesti 30-vuotiaana ja nainen jää taas yksin kahden lapsen kanssa joilla siis eri isät. Onko nyt todellakin niin ettei tämä nainen voi enää 30+-vuotiaana etsiä uutta onnea kun on ensin jätetty ja sitten jäänyt leskeksi?
Kysyn tätä siksi koska eräs tuttuni on suunnilleen samanlaisessa tilanteessa ja hän itse asiassa tietää että otan tämän asian täällä esiin. Voiko jotkut ihan oikeasti olla niin kapeakatseisia että tuomitsevat tietämättä ihmisen taustoja?

 

Monen mielestä on, mutta onneksi on niitä rohkeita; jotka eivät piittaa muiden mielipiteistä

 

Mä en tiedä esim. puistotutuista onko niillä mies vai ei ja onko lapset samalle miehelle. Eikä edes kiinnosta. Omista ystävistä taas tiedän taustat. EVVK kuinka monelle miehelle lapsia on, kunhan ykskään niistä ei ole mun mies.

 

Kaikkea tekin mietitte

En tiedä yhtään ihmistä joka tuomitsisi. Mites kun mulla on kaksi lasta ja niillä on eri isät, enkä ole tullut jätetyksi tai jäänyt leskeksi saati ollut edes parisuhteessa, mites sit kun jos tahtoisin kolmannenkin lapsen

Ihan oikeesti, mitä väliä sillä on mitä joku kelaa. Ja jos kelaa niin MITÄ SITTEN

 

[QUOTE="noo";26498362]Monen mielestä on, mutta onneksi on niitä rohkeita; jotka eivät piittaa muiden mielipiteistä[/QUOTE]

Mä itse ainakin kannustan aina olemaan piittaamatta kateellisten ja katkerien ihmisten panetteluista mutta valitettavasti on ihmisiä joihin ihan oikeasti sattuu muiden kommentit ja mielipiteet. Se on sääli

 

Ei ole mikään este ottaa uutta miestä ja muista ei kannata välittää

 

Kaikkea tekin mietitte

En tiedä yhtään ihmistä joka tuomitsisi. Mites kun mulla on kaksi lasta ja niillä on eri isät, enkä ole tullut jätetyksi tai jäänyt leskeksi saati ollut edes parisuhteessa, mites sit kun jos tahtoisin kolmannenkin lapsen

Ihan oikeesti, mitä väliä sillä on mitä joku kelaa. Ja jos kelaa niin MITÄ SITTEN

Normaalisti en kelaiskaan mutta nyt ystävän puolesta alkoi harmittaa kun hän kertoi kuinka häntä on kohdeltu... Tosin hän asuukin pienellä paikkakunnalla ja mä olenkin suostutellut häntä muuttamaan tänne pk-seudulle kun hän sanoi että aina täällä käydessä on ihana kun pystyy hengittämään...

 

En mä periaatteessa vois vastata kun en ole likikään täydellinen, mut vastaanpa silti...

Jokainen eläköön ja olkoon omien valintojensa mukaan.
Tosin nämä kärjistetysti sanoen "joka miehelle lapsia tekevät naiset" joskus saa kulmat nousemaan niin yleensä sillon lapsia on 1-3 vuoden ikäerolla eli tahti miesten vaihtumisessa on ollut selkeästi nopea ja lapsia on tehty melkein heti, mistä nyt sun esimerkissä ei ole.

Tosin vierastan myös ajatusta et se uusi onni vaatis aina yhteisten lasten tekoa.

 

En mä periaatteessa vois vastata kun en ole likikään täydellinen, mut vastaanpa silti...

Jokainen eläköön ja olkoon omien valintojensa mukaan.
Tosin nämä kärjistetysti sanoen "joka miehelle lapsia tekevät naiset" joskus saa kulmat nousemaan niin yleensä sillon lapsia on 1-3 vuoden ikäerolla eli tahti miesten vaihtumisessa on ollut selkeästi nopea ja lapsia on tehty melkein heti, mistä nyt sun esimerkissä ei ole.

Tosin vierastan myös ajatusta et se uusi onni vaatis aina yhteisten lasten tekoa.

Eihän se uusi onni lasta vaadikaan. Mutta jos uusi mies on lapseton ja toivoo myös omaa lasta. Ja vauvakuume voi iskeä vielä 30+v-naiseen.

 

Normaalisti en kelaiskaan mutta nyt ystävän puolesta alkoi harmittaa kun hän kertoi kuinka häntä on kohdeltu... Tosin hän asuukin pienellä paikkakunnalla ja mä olenkin suostutellut häntä muuttamaan tänne pk-seudulle kun hän sanoi että aina täällä käydessä on ihana kun pystyy hengittämään...

Tulipa paha mieli sun ystävän puolesta

Ihanko oikeasti hän on saanut jotain kurjaa kommenttia/huonoa kohtelua ja syystä siis että hänen lapsilla on eri isät? Enpä tiedä taas moukkamaisempaa. Ystäväsi on siis menettänyt miehensä ja lapset isänsä ja häntä ei tueta vaan kohdellaan huonosti?

Tsemppiä ystävällesi. Kerro, että jossain isommalla paikkakunnalla ihmisillä on muutakin tekemistä kuin kytätä toistensa valintoja/elämänkiemuroita.

Mua ei ole kukaan tullut koskaan arvostelemaan, missään. Ja tunnen kyllä ihmisiä ympäri Suomen.

 

Eihän se uusi onni lasta vaadikaan. Mutta jos uusi mies on lapseton ja toivoo myös omaa lasta. Ja vauvakuume voi iskeä vielä 30+v-naiseen.

Juu voi toki ja eihän se kiellettyä missään nimessä ole. Mua vaan henk. koht. tällä hetkellä sieppaa tuo ajatus et uusi onni=uusi lapsi kun tiedän sen tulevan vastaan tässä kesällä sterilisaatioon hakiessa, eli totaalisen OT vaikka tavallaan asiaan liittyykin

 

Tulipa paha mieli sun ystävän puolesta

Ihanko oikeasti hän on saanut jotain kurjaa kommenttia/huonoa kohtelua ja syystä siis että hänen lapsilla on eri isät? Enpä tiedä taas moukkamaisempaa. Ystäväsi on siis menettänyt miehensä ja lapset isänsä ja häntä ei tueta vaan kohdellaan huonosti?

Tsemppiä ystävällesi. Kerro, että jossain isommalla paikkakunnalla ihmisillä on muutakin tekemistä kuin kytätä toistensa valintoja/elämänkiemuroita.

Mua ei ole kukaan tullut koskaan arvostelemaan, missään. Ja tunnen kyllä ihmisiä ympäri Suomen.

Todellakin paha mieli. Tosiaan, hän nyt käynyt kahvilla pari kertaa kivan miehen kanssa ja tästä on alkaneet juorukellot soida pienellä paikkakunnalla. Tosiaan tästä kuolemasta pari vuotta aikaa ja kaverini saanut elämänsä pikkuhiljaa raiteilleen ja lapset tuntemaan taas olonsa turvalliseksi. Ja hän on hyvä ihminen, ajattelee aina lapsiensa etua ensin ja sitten vasta ehkä omaansa...

 

Ei tuossa mun mielestä mitään sen kummempaa tuomitsemista ole. Itse ihmettelen lähinnä ihmisiä jolla selkeästi on sitoutumisvaikeuksia/vaikeuksia valita sopiva puoliso, ja sitten sen takia jatkuvasti erotaan. Eikä siinäkään mitään sen kummempaa muuten olisi, mutta kun jokaisen uuden puolison kanssa tarvii vielä lapsi tehdä. En automaattisesti ajattele ihmisestä hirveästi mitään, ennen kuin tiedän taustoista enemmän. Siis pelkästään esim. sen perusteella että on lapsia kolmelle miehelle. Ja vaikka minulla mielipiteitä jonkun elämän valinnoista olisikin, niin ääneen en niitä sano jos ei kysytä.

 

No siis mun henk.koht. mielipiteeni on, että lapsia tulisi saada (ja ylipäänsä seksiä harrastaa) vain vakituisessa parisuhteessa, jossa on myös molemmilla tarkoitus pysyä. Mä en oikein ymmärrä sitä, että lapsia hankitaan huvikseen kenen kanssa sattuu ilman tarkoitusta olla parisuhteessa tai saada lapselle kahta pysyvää vanhempaa. Tässä esimerkissä on kuitenkin ollut tarkoitus olla parisuhteessa mutta niin ei vaan erinäisistä syistä ole käynyt. Tosi kurjaa jos ystävääsi arvostellaan ja/tai paheksutaan

 

Sanon vaan että jokaisella on oikeus onneen!

Voin kertoa lyhyesti meidän tarinaa. Mun ja mun pikkuveljen isä on alkoholisti. Kun meidän äiti erosi meidän isästä, äiti löysi uuden miehen joka oli narsisti. He saivat 2 lasta. Sitten äiti otti eron. Äiti sairastui ja tapasi sattumalta miespuolisen lapsuudenkaverinsa. Mies muutti aika pian meille ja menivät naimisiin. Äiti oli koko ajan kuitenkin sairaalassa. Tuo mies otti 4 vierasta lasta hoitaakseen ja asettui meidän perheeseen. Koko ajan painotti meille ettei ole ottamassa kenenkään paikkaa.

Sen miehen ansiosta meillä oli edes osittain onnellinen lapsuus! Se mies pelasti meidän perheen! Se mies on ollut meidän isäpuoli jo yli 15 vuotta.

Ja se mies on entinen alkoholisti, entinen nisti, entinen linnakundi ja henkirikoksen tehnyt.

 

[QUOTE="vieras";26498704]Sanon vaan että jokaisella on oikeus onneen!

Voin kertoa lyhyesti meidän tarinaa. Mun ja mun pikkuveljen isä on alkoholisti. Kun meidän äiti erosi meidän isästä, äiti löysi uuden miehen joka oli narsisti. He saivat 2 lasta. Sitten äiti otti eron. Äiti sairastui ja tapasi sattumalta miespuolisen lapsuudenkaverinsa. Mies muutti aika pian meille ja menivät naimisiin. Äiti oli koko ajan kuitenkin sairaalassa. Tuo mies otti 4 vierasta lasta hoitaakseen ja asettui meidän perheeseen. Koko ajan painotti meille ettei ole ottamassa kenenkään paikkaa.

Sen miehen ansiosta meillä oli edes osittain onnellinen lapsuus! Se mies pelasti meidän perheen! Se mies on ollut meidän isäpuoli jo yli 15 vuotta.

Ja se mies on entinen alkoholisti, entinen nisti, entinen linnakundi ja henkirikoksen tehnyt.[/QUOTE]

Ihana tarina!!!

 

Voiko joku olla niin vieraantunut itsestään, että jaksaa edes miettiä mitä MUUT ajattelevat. Pikkasen pitää osata elää itekkii...

 

Mä en kyllä voi mitenkään ymmärtää että miksi ap:n kaveri ei saisi löytää uutta rakkautta :O Ihan absurdi ajatus.

Ja kaunis tarina vieraan lapsuudesta ja isäpuolesta <3

 

Tosin nämä kärjistetysti sanoen "joka miehelle lapsia tekevät naiset" joskus saa kulmat nousemaan niin yleensä sillon lapsia on 1-3 vuoden ikäerolla eli tahti miesten vaihtumisessa on ollut selkeästi nopea ja lapsia on tehty melkein heti

Joo, siis tällainen käytös nostaa myös omat karvani pystyyn ja paheksun asiaa ns. sisäänpäin. En siis asianomaisille ole mennyt laukomaan mitään päin naamaa, enkä toisaalta ole myöskään jauhanut peetä heidän selkiensä takana. Mä en vaan tajua tuollaista menoa.

Ap:n ystävän tapauksessa en taas ajattelisi mitään kummallista. Korkeintaan surisin sitä, että hän on menettänyt sen ihanan miehensä niin traagisesti. Mun mielestä on oikeastaan hienoa, että tuon jälkeen ap:n ystävä vielä uskaltautuisi avautumaan jollekin: rakastaa ja olla rakastettu. Mä en tiedä, pystyisinkö itse siihen, jos oma mieheni kuolisi.

 

Kai jokainen voi elää ihan omaa elämäänsä. Laittaisin tähän jonkun näppärän lainauksen John Stuart Milliltä, mutten jaksa googlaa näin myöhään.

 

Voiko joku olla niin vieraantunut itsestään, että jaksaa edes miettiä mitä MUUT ajattelevat. Pikkasen pitää osata elää itekkii...

Kaikki eivät ole yhtä vahvoja ja kaikki eivät ajattele samoin. Ja kyllä jos omilla kotikulmillaan saa kuulla aina, kuinka väärin elää, pakostihan se satuttaa! Olen ystävälleni usein sanonut että muuttaisi vaikkapa Helsinkiin, kun täällä hän selkeästi nauttii ja saa olla rauhassa kiusaajilta. Lapsetkin tottuvat ihan taatusti koska minunkin lapset ovat heillä tukena ja ovat sosiaalisia, saisivat ihan heti kavereita.
Yleensäkin kysymys "Miten joku...?" on kumma. Se mitä itse ei ole, sitä ei voi olla olemassakaan, niinkö?

 

Joo, siis tällainen käytös nostaa myös omat karvani pystyyn ja paheksun asiaa ns. sisäänpäin. En siis asianomaisille ole mennyt laukomaan mitään päin naamaa, enkä toisaalta ole myöskään jauhanut peetä heidän selkiensä takana. Mä en vaan tajua tuollaista menoa.

Ap:n ystävän tapauksessa en taas ajattelisi mitään kummallista. Korkeintaan surisin sitä, että hän on menettänyt sen ihanan miehensä niin traagisesti. Mun mielestä on oikeastaan hienoa, että tuon jälkeen ap:n ystävä vielä uskaltautuisi avautumaan jollekin: rakastaa ja olla rakastettu. Mä en tiedä, pystyisinkö itse siihen, jos oma mieheni kuolisi.

Siitäkin ystäväni saanut kuulla että hän muka on pettänyt miehensä kun nyt kahvittelee miehen kanssa. Pari vuotta kulunut ja hän ei saisi käydä kahvilla miehen kanssa??? Kuinka joku voi sanella kuinka toisen pitäisi elää. Jokainen voi kokeilla asettua naisen asemaan joka on menettänyt yllättäen miehensä ja jää kahden lapsen kanssa yksin hoitamaan kaikkea byrokraattisia koukeroita!

 

Mä itse ainakin kannustan aina olemaan piittaamatta kateellisten ja katkerien ihmisten panetteluista mutta valitettavasti on ihmisiä joihin ihan oikeasti sattuu muiden kommentit ja mielipiteet. Se on sääli

Ihan vaan tähän puutun ja kysyn että minkä ihmeen takia joku oisi kateellinen tai katkera tyypille jolla muksuja kolmelle eri isälle?

Itse olen tehnyt muksut yhdelle ja samalle isälle enkä muille tee mutta aivan sama miten muut tekee.

 

Mulle on oikeastaan ihan sama kellä on ja kuinka monta muksua ja monelle...

Itse tosin toivon että mun oma kohtaloni olisi saada lapsia vain tälle yhdelle ja samalle miehelle ja että pysyttäisiin onnellisena elämän loppuun saakka yhdessä.

 

[QUOTE="vieras";26501752]Ihan vaan tähän puutun ja kysyn että minkä ihmeen takia joku oisi kateellinen tai katkera tyypille jolla muksuja kolmelle eri isälle?

Itse olen tehnyt muksut yhdelle ja samalle isälle enkä muille tee mutta aivan sama miten muut tekee.[/QUOTE]

Pilkun viilausta taas. Kyllähän se ihmisten napina ja valitus jostain kertoo ja vaikka jotkut väittää ettei ole mitään syytä olla kateellinen naiselle jolla esim kolmelle miehelle lapset niin käytös kertoo jotain muuta jos pitää juoruta ja käyttää energiansa toisen elämän kyttäämiseen. Ystäväni on kuitenkin aivan ihana tapaus; niin ulkoisesti kuin ennenkaikkea sisäisestikin. Ja tiedän että heikommalla itsetunnolla varustetut naiset ovat hänelle kateellisia ihan jo vain ulkoisista avuista. Jos oma elämä on täysin balanssissa ja rauha sisäisesti, kenellekään ei ole tarvetta juoruta tai satuttaa toista.