Nyt olisi hyvät neuvot tarpeen parisuhteen ongelmissa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja zerina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Z

zerina

Vieras


Riitelemme ja nalkutamme toisillemmme merkityksettömistä asioista.

Olemme 28- ja 31 -vuotiaita. Yhdessä yli 10 vuotta. Ei lapsia.

Seksiä on kerran kuussa, joskus pari kuukauttakin väliä. Viimeksi peittoja heiluteltiin elokuussa. Mies on torjunut parin viime kuukauden aikana minun pari "lähentely-yritystäni". Suutun siitä.

Miehen mielestä annan hänelle liian vähän hellyyttä, valitan kaikesta, enkä kuulemma vaikuta mitenkään himokkaalta. Ei kuulemma halua "raiskata" minua. Täyttä puppua!

Kuitenkin makailemme sohvalla vierekkäin ja halailemme myös muuten. En ehkä tarvitse niin paljon läheisyyttä ja koskettelua kuin hän, mutta huomattavasti enemmän kuin nyt!

Seksittömyys alkaa ärsyttää todella paljon ja en viitsi niin paljon helliä miestä kuin hän haluaisi. Jos meillä olisi enemmän seksiä, haluaisin helliä miestäkin enemmän.

Mies nukkuu yleensä sohvalla, eikä yleensä tule viereeni vaikka pyydänkin (hänellä on uniongelmia, ja minun vieressäni on kuulemma liian kuuma nukkua).

Meillä on välillä oikein mukavaa, samanlainen huumorintaju ja hekottelemme sohvalla kahdestaan omille jutuillemme.
Rakastan miestäni kaikesta huolimatta ja haluaisin tulevaisuudessa lapsiakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja zerina:
Riitelemme ja nalkutamme toisillemmme merkityksettömistä asioista.

Olemme 28- ja 31 -vuotiaita. Yhdessä yli 10 vuotta. Ei lapsia.

Seksiä on kerran kuussa, joskus pari kuukauttakin väliä. Viimeksi peittoja heiluteltiin elokuussa. Mies on torjunut parin viime kuukauden aikana minun pari "lähentely-yritystäni". Suutun siitä.

Miehen mielestä annan hänelle liian vähän hellyyttä, valitan kaikesta, enkä kuulemma vaikuta mitenkään himokkaalta. Ei kuulemma halua "raiskata" minua. Täyttä puppua!

Kuitenkin makailemme sohvalla vierekkäin ja halailemme myös muuten. En ehkä tarvitse niin paljon läheisyyttä ja koskettelua kuin hän, mutta huomattavasti enemmän kuin nyt!

Seksittömyys alkaa ärsyttää todella paljon ja en viitsi niin paljon helliä miestä kuin hän haluaisi. Jos meillä olisi enemmän seksiä, haluaisin helliä miestäkin enemmän.

Mies nukkuu yleensä sohvalla, eikä yleensä tule viereeni vaikka pyydänkin (hänellä on uniongelmia, ja minun vieressäni on kuulemma liian kuuma nukkua).

Meillä on välillä oikein mukavaa, samanlainen huumorintaju ja hekottelemme sohvalla kahdestaan omille jutuillemme.
Rakastan miestäni kaikesta huolimatta ja haluaisin tulevaisuudessa lapsiakin.
Toista et voi muuttaa. Itseäsi voit. Siis lopeta se nalkutus. Ehkä toinen lähtee mukaan.
 

Ihan totta. Pitää yrittää. Miten vain muistaisinkin sen aina...

En todellakaan käyttäydy miestäni kohtaa oikein, ja tuhoan sillä suhdettani.

Olen joissakin asioissa kontrollifriikki ja asioiden pitäisi tapahtua tietyllä tavalla=niin kuin minä haluan... Tiedostan sen nykyisin itsekin ja yritän päästä eroon siitä. Miten oppisin rentoutumaan ja ELÄMÄÄN TÄTÄ ELÄMÄÄ, sen ainaisen suorittamisen suhteen...??
 
Hei! Olen lukenut yhden aivan mahtavan kirjan joka on ainakin meidän parisuhdetta mullistanut paljon parempaan suuntaan. Ja lähisuvussa sekä tutuilla myös. Ja se on kyllä sellaanen kirja jota lukee mielellänsä aina vain uudestaan koska siitä tulee esiin aina uusia asioita, eri näkökulmista katsottuna. Ja tämä on sellainen kirja, jotta jos ei koskaan lue mitään kirjoja, niin tämä on yksi ehdottomista mikä kannattaa lukea. Kokeile. Et ainakaan menetä mitään. :) Gary Chapman: Rakkauden kieli. Ja sitten kun olet lukenut sen, niin anna se miehellesi luettavaksi. :) Ilmoittele sitten mitä mieltä olit kirjasta!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja zerina:
Ihan totta. Pitää yrittää. Miten vain muistaisinkin sen aina...

En todellakaan käyttäydy miestäni kohtaa oikein, ja tuhoan sillä suhdettani.

Olen joissakin asioissa kontrollifriikki ja asioiden pitäisi tapahtua tietyllä tavalla=niin kuin minä haluan... Tiedostan sen nykyisin itsekin ja yritän päästä eroon siitä. Miten oppisin rentoutumaan ja ELÄMÄÄN TÄTÄ ELÄMÄÄ, sen ainaisen suorittamisen suhteen...??

Elämä on valintoja ja päätöksiä. Tee niitä. Siitä se lähtee. Pikkuhiljaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja zerina:
Riitelemme ja nalkutamme toisillemmme merkityksettömistä asioista.

Olemme 28- ja 31 -vuotiaita. Yhdessä yli 10 vuotta. Ei lapsia.

Seksiä on kerran kuussa, joskus pari kuukauttakin väliä. Viimeksi peittoja heiluteltiin elokuussa. Mies on torjunut parin viime kuukauden aikana minun pari "lähentely-yritystäni". Suutun siitä.

Miehen mielestä annan hänelle liian vähän hellyyttä, valitan kaikesta, enkä kuulemma vaikuta mitenkään himokkaalta. Ei kuulemma halua "raiskata" minua. Täyttä puppua!

Kuitenkin makailemme sohvalla vierekkäin ja halailemme myös muuten. En ehkä tarvitse niin paljon läheisyyttä ja koskettelua kuin hän, mutta huomattavasti enemmän kuin nyt!

Seksittömyys alkaa ärsyttää todella paljon ja en viitsi niin paljon helliä miestä kuin hän haluaisi. Jos meillä olisi enemmän seksiä, haluaisin helliä miestäkin enemmän.

Mies nukkuu yleensä sohvalla, eikä yleensä tule viereeni vaikka pyydänkin (hänellä on uniongelmia, ja minun vieressäni on kuulemma liian kuuma nukkua).

Meillä on välillä oikein mukavaa, samanlainen huumorintaju ja hekottelemme sohvalla kahdestaan omille jutuillemme.
Rakastan miestäni kaikesta huolimatta ja haluaisin tulevaisuudessa lapsiakin.

Vaihdetaanko ukkoja? Toi mun avokki sopis sulle varmaan hyvin ja mä mielellään otan miehen joka kaipaa hellyyttä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja zerina:
Ihan totta. Pitää yrittää. Miten vain muistaisinkin sen aina...

En todellakaan käyttäydy miestäni kohtaa oikein, ja tuhoan sillä suhdettani.

Olen joissakin asioissa kontrollifriikki ja asioiden pitäisi tapahtua tietyllä tavalla=niin kuin minä haluan... Tiedostan sen nykyisin itsekin ja yritän päästä eroon siitä. Miten oppisin rentoutumaan ja ELÄMÄÄN TÄTÄ ELÄMÄÄ, sen ainaisen suorittamisen suhteen...??

No, mieti vaikka mikä sen suorittamisen tarkoitus on. Kuvitteletko pääseväsi taivaaseen sen ansiosta? Vai estäväsi jotain määrittelemätöntä katastrofia iskemästä? Saavasi hyväksyntää suorittamalla riittävästi, että olisit riittävän hyvä - mihin?

Ja sitten voi aina miettiä, että mitä sen tyhjän riitelyn takana on - ei ihmiset sitten kuitenkaan lämpimikseen riitele, paitsi ne harvat jotka eivät osaa olla ilman. Taustalla on yleensä mitä totisimmat pelot ja tarpeet.

Kirjastosta saa vaikka semmoisen ammattiväen tykkäämän opuksen, kuin Harville Hendrix: Kaikki se rakkaus joka sinulle kuuluu. Jos siis tykkäät ja osaat hyvin lukea. Ei ole ammattilaisille vaan ihmisille tarkoitettu, mutta joistakin saattaa olla hiukan raskaslukuinen.
 

Entä jos kumpikaan ei tee aloitteita, mutta omien sanojensa mukaan haluaa seksiä???

Minä haluaisin, että mies osoittaisi halua minua kohtaan, se sytyttäisi minutkin...
Minä sitten teen kömpelöitä yrityksiä ja turhaudun, ja suutun. Ja lakkaan tekemästä yrityksiä.
Mies omien sanojensa mukaan koskettelee minua enemmän kuin minä häntä!
 
Olette sitten ajautuneet kaveriliittoon. Kokeilkaa huvikseen kahden-kolmen kuukauden eroaikaa.

Se voisi palauttaa joskus olleen kipinän tai sitten auttaa lopettamaan turhauttavan suhteen.
 
Teillä on liian pieni elämä. Ts. täytyy mennä kauas, jotta näkee lähelle. Täytyy tapahtua jotain, että tajuatte elämän reaaliteetit ja osaatte laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Ehkä teillä pitäisi ottaa aikalisä suhteellenne ja katsoa tuleeko edes ikävä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja SAKU:
MIKÄ VITSI?TÄMÄ ON TOTTA


Niin, kirjoituksen perusteella voi sanoa mitä tahansa :)

Mutta mieheni mukaan en ole mikään mukava ihminen :(
Hän sanoo, etteivät sisaruksenikaan kestä minua, kuten muutkaan ihmiset...

Yritän muuttaa itseäni parempaan suuntaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja SAKU:
SUVAITSEVAISUUS KUULUU TOIMIVAAN PARISUHTEESEEN,OLLAAN VÄÄRILLÄ URILLA JOS MIEHESI( MINUN MIELESTÄ )ANTAA SULLE HENKISESTI TURPIIN


Mutta kyllähän sitä suuttuneena ihminen laukoo suustaan vaikka millaisia asioita??
On mieheni haukkunut minua vaikka millä nimillä, esim. hulluksi jne. (en viitsi kaikkia tässä sanoa), mutta laitan ne riidan piikkiin.
Itse en ole kuitenkaan häntä yhtä pahasti haukkunut.
 

Yhteistyössä