Nyt minnuu v*tuttaa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pah miehet
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pah miehet

Vieras
Ihan semmoisen pieni arkinen seikka laittoi tänään sieppamaan..

Tulin töistä, mies oli ollut kotona koko päivän, meillä ei ole vielä muita huolehdittavana kuin itsemme.

Mies ei ole mikään kokkikolmonen, en minäkään, mutta yleensä kun hän on töissä ja milloin minä kotona kun hän tulee, laitan hänelle ruokaa, milloin mitäkin, harvoin ihan valmisruokaa, mutta en pihviäkään paista.

Avasin tänään oven ja ihana ruuan tuoksu leijaili, ajattelin jo, että hei sehän on tehnyt ruokaa. Mut ei, ei, ei minulle. Kysyin, mikäs ruoka täällä tuoksuu niin se sanoi, että no pari tuntia sitten tein ruokaa. No onkos sitä jäljellä? No eihän sitä, kun teki omiksi tarpeiksi vain.

Aaaaaaaaaaaaaaargh, niinku mitä v*tun v*ttua??!! Olisi nyt voinut ajoittaa vaikka sen v*tun ruuan teon siihen, kun minä tulen, onko vaikeeta, oisko välillä ihan kiva saada sitä evästä, kun tulen kotiin ilman, että joudun ite laittaa.
Selityksenä hänellä oli, että ruoka olisi ollut ihan nuupahtanutta jo kun minä tulin. No totta, kalapuikot ja paistetut perunat ei ois ollut ihan parasta enää parin tunnin päästä, mutta olisi se nyt perkele ollut parempi kuin ei mitään.

V*ttu.

Pienet on murheet ja ei, ei pidä takertua siihen että kyse oli kalapuikoista ja perunoista vaan siihen, että eikö ihan välillä vois tehdä toisenkin eteen jotain.

Murisin ja pyörin vähän aikaa jääkaapilla ja marttyyriinä marssin makkariin. Hyvin hoidettu.

(Tämä ei ole provo porvoosta, eikä syntymättömästä lapsesta voi tehdä ls-ilmoitusta.)
 
Ens kerralla tilausta sisään vaan, ajoissa:D

Jos muuten mies on ihana niin en nostais meteliä.
 
No, mä lähtisin pokkana ulos syömään - yksin tai tilaisin vain itselleni jonkun ukon herkun ja maiskuttelisin siinä ihan sen nenän edessä silleen ylisuurin liikkein ja ilmein... :kieh: Enkä puhuisi mitään - lukekoon rivien välistä... :whistle:
 
[QUOTE="vieras";28061200]No, mä lähtisin pokkana ulos syömään - yksin tai tilaisin vain itselleni jonkun ukon herkun ja maiskuttelisin siinä ihan sen nenän edessä silleen ylisuurin liikkein ja ilmein... :kieh: Enkä puhuisi mitään - lukekoon rivien välistä... :whistle:[/QUOTE]

Jep. Tai hakisin jotkut herkkuhampurilaiset. Itselleni, ja söisin kotona.

Oli kyllä ärsyttävä teko mieheltäsi!
 
Mä seurustelun alkuaikana pyysin rankkasateen takia nykyiseltä mieheltäni kyytiä kesken hänen töidensä yhteen juhlatilaisuuteen. Mulla oli ykköset päällä (ja olisin mennyt taksilla, jos kyyti ei olis sopinut), niin mitä tekee elämäni herrasmies? Tulee ajoissa kyllä autolla meidän pihaan, mutta jättää auton (ja jää myös itse autoon odottamaan) koko stanan kerrostalokompleksin kaukaisimmalle nurkalle. Jouduin soittamaan, että voitko ajaa oven eteen, juhlakengät on jalassa eikä kumpparit.. |O Mutta oppi kerrasta :D

Kyllä vituttais, voi että.
 
Tosi törppöä mieheltä. Olen itse vähän samanlaisessa tilanteessa, minä hoidan ruoan aina, kun olen kotona ennen miestä. Jos taas mies on kotona ennen minua, hän ei useinkaan ole käynyt kaupassa, vaan sitten yhdessä aletaan pohtia, että mitäs nyt sitten tänään syötäisiin ja mistä aineksista. Huoh.
 
[QUOTE="vieras";28061200]No, mä lähtisin pokkana ulos syömään - yksin tai tilaisin vain itselleni jonkun ukon herkun ja maiskuttelisin siinä ihan sen nenän edessä silleen ylisuurin liikkein ja ilmein... :kieh: Enkä puhuisi mitään - lukekoon rivien välistä... :whistle:[/QUOTE]

Meillä jos minä tekisin noin niin mies tulisi ja nappaisi herkut nenäni edestä. Ja söisi parempiin suihin.
 
Joo minulla raskaan työn raatajalla on usein tilanne kun tulen kotiin, että mies on jotenkuten ruokkinut lapset ja itsensä ja mä saan TAAS mussuttaa leipää ja kahvia, siinä vaiheessa olen niin nälkäinen etten jaksa alkaa laittaa erikseen ruokaa. Mieskin on töissä mutta minä kotiudun yleensä myöhemmin. Sille tuntuu muutenkin olevan aivan sama millaista ruokaa syö ja lapsille antaa. Höh.
 

Yhteistyössä