Meillä on tuo pikkuherra melko ranttu ruokailija; muutaman lusikallisen saan menemään helpolla mutta sitten alkaa se pään kääntely ja muu pelleily. :kieh: Ei auta maamme-laulut eikä pelletemput....
Löysinpä tuolta kaappien perältä laatikollisen niitä suklaamunista saatuja pikkuleluja.... mikä aarrelaatikko!!!!
Nyt on muutama ruokailu jo mennyt niin ettei tartte kun lapata ruokaa miekkosen suuhun kun toinen on niin keskittynyt laatikon sisäälön tutkimiseen. Siis laatikko vaan auki ja aarre poitsun nenän eteen.... ja syömään.
Ja ruokailun päätyttyä pikkusälä kaappiin taas piiloon odottelemaan seuraavaa ruokailua....