Nyt kun olen raskaana miehen perhe yrittää korjata välejä.. itsellä aika ristiriitaiset tuntemukset..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja malessa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

malessa

Vieras
Kun menin aikoinaan tapaamaan miehen vanhempia ensimmäisen kerran sain tylyä kohtelua (sekopäistä suorastaan), siitä saakka sama meno jatkunut. Kihlautumiseemme miehen äiti kommentoi "arvasin, sait siis taivuteltua Miikan". Avioitumien vaiettiin kuoliaaksi - häistä ei puhuttu ennen eikä jälkeen, miehen vanhemmat ja sisarukset istuivat naamat väärinpäin juhlissa (lähinnä äiti ja sisar). Aina kun tapaamme (noin viisi kertaa vuodessa) saan osakseni piikittelyä ja loukkauksia (taas äidiltä ja sisarelta), mies saa osansa myös koska puolustaa minua. En ole koskaan alentunut riitelemään heidän kanssaan, enkä sanonut takaisin. Olen vain vetäytynyt ja suhtaudun heihin viileästi, antamatta itsestäni mitään.

Nyt odotamme esikoistamme. Yllättäen sävy on muuttunut täysin - lässynläätä, lahjoja, hössötystä ym. Tässä on vain se ongelma, että olen vuosien varrella niin sydänjuuriani myöden loukattu, etten pysty unohtamaan saati antamaan anteeksi. Olisivat sitten pitäneet sen veemäisen ja tylyn linjansa, olin siihen jo "tottunut".

Nyt muka pitäisi aloittaa puhtaalta pöydältä - ilman selityksiä, anteeksipyyntöjä, mitään?! Ei onnistu. Miksi minun pitäisi yhtäkkiä unohtaa kaikki loukkaukset joita en millään tavalla ole ansainnut ja alkaa rakentaa suhdetta selkeästi häiriintyneisiin ihmisiin?!
 
Minun mielestäni sinun ei tarvitsekaan. Lapsi sitten aikanaan rakentaa omanlaisensa suhteen heihin. Meillä on myös anopin kanssa huonot välit; valitettavasti se kuitenkin vaikuttaa lapseenkin anopin puolelta. Hän ei ole pitänyt meihin mitään yhteyttä nyt taas muutamaan kuukauteen. Itse olemme muutaman kerran soittaneet, mutta edes silloin ei kysy, mitä lapselle kuuluu. Ja siis itse katkaisi välit.
 
Jos olisin sinä, niin en alkaisi "kaveeraamaan" niitten ihmisten kanssa enää. Olisivat silloin aikasemmin kohdelleet sinua paremmin niin olisi toinen ääni kellossa. Pidä sama linja kuin tähänkin asti.
 
Mä ymmärrän sua. Itselle tulisi tuossa kohtaa varmaan sellainen fiilis, että yrittäisivät tulevan lapsenkin omia omaan porukkaansa.

Kuulostaa pelottavan paljon hyvän ystäväni entisen avomiehen perheeltä, jossa kaverilleni esimerkiksi ostettiin joululahjaksi XL-kokoinen pyjama, koska hänellä kuulemma on niin iso takapuoli (miehensä äiti ja sisko olivat näin sanoneet), todellisuudessahan kaverini on S-kokoa. Kaveriin kohdistunut käytös tuon perheen taholta oli jotain niin kamalaa, ettei tosikaan. Tuo äskeinen oli esimerkki lievimmästä päästä.

Onko koko show ollut äidin ja sisaren masinoima vai ovatko muutkin perheenjäsenet osallistuneet? Vai ovatko vaan olleet hiljaa noiden kahden "hyökätessä"?
 
[QUOTE="allukka";26096589]Jos olisin sinä, niin en alkaisi "kaveeraamaan" niitten ihmisten kanssa enää. Olisivat silloin aikasemmin kohdelleet sinua paremmin niin olisi toinen ääni kellossa. Pidä sama linja kuin tähänkin asti.[/QUOTE]

No näin olen itsekin ajatellut, en aio muuttaa omaa linjaani jonka HE ovat valinneet. Ikävä kyllä näin. Ihmetyttää kyllä, että eikö he ihan totta ole aiemmin tulleet ajatelleeksi, että meille saattaa joskus tulla lapsia... jotka olisi kiva tuntea...?? Aika typerää minusta ja lyhytnäköistä.
 
Joskus ihmisten on vaikea päästä eroon ensivaikutelmastaan ja mielikuvistaan. Ehkä anopillasi ja kälylläsi on päänsisällään sinusta aivan vääränlainen kuva. Nyt kun ovat ryhtyneet pitämään paremmin yhteyttä niin mielestäni sinulla olisi mahdollisuus näyttää, että olet loistotyyppi.
Elämä on pitkä aika olla vihoissa.
 
  • Tykkää
Reactions: Tara74
Mä ymmärrän sua. Itselle tulisi tuossa kohtaa varmaan sellainen fiilis, että yrittäisivät tulevan lapsenkin omia omaan porukkaansa.

Kuulostaa pelottavan paljon hyvän ystäväni entisen avomiehen perheeltä, jossa kaverilleni esimerkiksi ostettiin joululahjaksi XL-kokoinen pyjama, koska hänellä kuulemma on niin iso takapuoli (miehensä äiti ja sisko olivat näin sanoneet), todellisuudessahan kaverini on S-kokoa. Kaveriin kohdistunut käytös tuon perheen taholta oli jotain niin kamalaa, ettei tosikaan. Tuo äskeinen oli esimerkki lievimmästä päästä.

Onko koko show ollut äidin ja sisaren masinoima vai ovatko muutkin perheenjäsenet osallistuneet? Vai ovatko vaan olleet hiljaa noiden kahden "hyökätessä"?

Alussa mieheni isä ja veli suhtautuivat minuun avoimen ystävällisesti - normaalisti. Äiti ja sisar sekoilivat alusta asti, johon isä ja veli eivät puuttuneet mitenkään. Yrittivät kai jotenkin kompensoida näiden kahden tylyä käytöstä uskaltamatta silti varsinaisesti puuttua siihen. Sitten mieheni puuttui peliin ja ojensi useaan otteeseen eri tilanteissa äitiään ja sisartaan - tämän jälkeen isän ja veljen suhtautuminen minuun muuttui. Eivät he edelleenkään ole tylyjä, mutta avoin ja spontaani ystävällisyys (hymyt, katseet, lämmin käytös minua kohtaan) ovat hävinneet. Miehen isä välttelee katsekontaktia kanssani. Eli tavallaan kai "joutuneet" valitsemaan puolensa.

Minun tapauksessa loukkaukset eivät ole noin räikeitä kuin ystäväsi kohdalla, nämä naiset ovat taitavia naamioimaan tylyt kommentit, mutta on se silti saman kaltaista. Esimerkiksi jotain omistamaani asiaa (vaate / tavara) arvostellaan ja lytätään tietäen että minulla on juuri sellainen jne.
 
Vihanpito onkin energianhukkaa, mutta etäisyyttä kannattaa pitää jo oman hyvinvoinnin tähden. Voisipa sanoa, että paras kosto paskamaisuudesta on se, että näkevät lastenlastaan harvakseltaan. Lapsi toki ansaitsee suhteen sukuunsa, mutta samalla sulle tulee tietynlainen yliote, kun voit päättä, milloin ja miten lapsi yhteyttä pitää.
 
Joskus ihmisten on vaikea päästä eroon ensivaikutelmastaan ja mielikuvistaan. Ehkä anopillasi ja kälylläsi on päänsisällään sinusta aivan vääränlainen kuva. Nyt kun ovat ryhtyneet pitämään paremmin yhteyttä niin mielestäni sinulla olisi mahdollisuus näyttää, että olet loistotyyppi.
Elämä on pitkä aika olla vihoissa.

En ole "vihoissani", olen loukkaantunut ja kyllästynyt. Oikeastaan normaalisti en edes mieti koko tyyppejä. Vietin aikoinaan päiviä heidän kanssaan yrittäen ymmärtää miksi minusta ei pidetä - koska yleensä tulen erilaisten ihmisten kanssa hyvin toimeen. Kyselin mieheltäni, että mitä olen voinut tehdä / sanoa väärin niin, että minusta ei pidetä?! Tuo kesti aikansa, yritin luoda normaalia sukulaissuhdetta heihin. Sitten lopetin yrittämisen ja päätin että antaa olla. Myöhemmin tuli syvä loukkaantumisen tunne ja kyllästyminen. Nykyään olen tekemisissä vain pakolliset vierailut.
 
Minun mielestäni lapsella ei tulisi kuitenkaan kostaa. Lapsi on syytön siihen kaikkeen sontaan. Tietysti jos lapseenkin tai lapsen kautta tulee samaa sontaa, on yhteydenpidon rajoituskin paikallaan.
 
  • Tykkää
Reactions: maitovara
[QUOTE="mutsi";26096715]Minun mielestäni lapsella ei tulisi kuitenkaan kostaa. Lapsi on syytön siihen kaikkeen sontaan. Tietysti jos lapseenkin tai lapsen kautta tulee samaa sontaa, on yhteydenpidon rajoituskin paikallaan.[/QUOTE]

Joo, ei saa lasta käyttää välikappaleena, mutta luonnollisestihan paskamaiset isovanhemmat jäävät paitsioon, jos toiset isovanhemmat ovan mukavia ja normaaleja. Voi olla aika iso kolaus mummolle huomata joutuneensa kakkosmummoksi ja kuulla, kuinka lapsi intoilee kaikesta hauskasta, mitä on toisen mummon kanssa puuhaillut.
 
[QUOTE="mutsi";26096715]Minun mielestäni lapsella ei tulisi kuitenkaan kostaa. Lapsi on syytön siihen kaikkeen sontaan. Tietysti jos lapseenkin tai lapsen kautta tulee samaa sontaa, on yhteydenpidon rajoituskin paikallaan.[/QUOTE]

Mun mielestä se ei ole kostamista, jos pitää lapsensa erossa sekopäistä.
 
  • Tykkää
Reactions: Kuperkeikka
Voitko ajatella, että kun seuraavan kerran sinua lahjotaan sukusi taholta ojennat vastalahjaksi listan kaikista hankalista tilanteista, loukkauksista ja muista jotka ovat tulleet vyöryinä osaksesi?

Ja sanot suoraan, että kaiken tämän jälkeen sinun on kovin hankala alkaa suhtautua heihin ystävällisesti tai edes neutraalisti ja että lahjat tuntuvat kovin kiusallisilta. Jotenkinhan ne loukkaukset ja pahat mielet pitäsi purkaa, jotta voitte sitten aloittaa uuden suhteen rakentamisen, joka rakentuu jos rakentuu ajan kanssa.
 
Voitko ajatella, että kun seuraavan kerran sinua lahjotaan s-u-k-u-s-i* taholta ojennat vastalahjaksi listan kaikista hankalista tilanteista, loukkauksista ja muista jotka ovat tulleet vyöryinä osaksesi?

Ja sanot suoraan, että kaiken tämän jälkeen sinun on kovin hankala alkaa suhtautua heihin ystävällisesti tai edes neutraalisti ja että lahjat tuntuvat kovin kiusallisilta. Jotenkinhan ne loukkaukset ja pahat mielet pitäsi purkaa, jotta voitte sitten aloittaa uuden suhteen rakentamisen, joka rakentuu jos rakentuu ajan kanssa.

*Siis miehen suvun taholta tietysti...
 
No eihän kenenkään tarvi mitään unohtaa, mutta lapsen kannalta olisi varmaan hyvä oppia tulemaan jollain tavalla toimeen. Isovanhemmat voivat lapselle olla todella suuri rikkaus, joten sitä en tieten tahtoa lapseltani riistäisi ellei siihen ole lapsen hyvinvoinnin takia tarvetta. Itse olen katkaissut välini lapseni takia omaan äitiini, hän on narsisti ja alkoholisti, vaikka tiedän tekeväni oikein, niin silti se sattuu, hän on minun äitini ja lapseni isoäiti, joten muista, että sun miehesikin kärsii tilanteesta.
 
Voitko ajatella, että kun seuraavan kerran sinua lahjotaan sukusi taholta ojennat vastalahjaksi listan kaikista hankalista tilanteista, loukkauksista ja muista jotka ovat tulleet vyöryinä osaksesi?

Voisi käydä niin, että vastapuoli heittäytyy ihan tyhmäksi, eikä ole ollenkaan ymmärtävinään mistä ap puhuu. "Mitä sä nyt noin, ainahan me ollaan susta tykätty ja jos ollaan loukattu, niin ihan vahingossa vaan." Hyrrr, pelottavia ihmisiä nuo tollaset.
 
  • Tykkää
Reactions: Dongxi
Voitko ajatella, että kun seuraavan kerran sinua lahjotaan sukusi taholta ojennat vastalahjaksi listan kaikista hankalista tilanteista, loukkauksista ja muista jotka ovat tulleet vyöryinä osaksesi?

Ja sanot suoraan, että kaiken tämän jälkeen sinun on kovin hankala alkaa suhtautua heihin ystävällisesti tai edes neutraalisti ja että lahjat tuntuvat kovin kiusallisilta. Jotenkinhan ne loukkaukset ja pahat mielet pitäsi purkaa, jotta voitte sitten aloittaa uuden suhteen rakentamisen, joka rakentuu jos rakentuu ajan kanssa.
Mä en usko, että tuosta on mitään apua, vaan ehkä pikemminkin päinvastoin. Kyllä he itse tietävät mitä ovat tehneet, mutta en usko, että he sitä tunnustaisivat, vaikka asia otettaisiin puheeksi.

Minun anoppini tyttärensä kanssa haukkuivat minua heti tapaamisen alkuaikoina, siten että myös minä ja mieheni kuultiin puheet toisesta huoneesta. Mieheni otti ja räjähti heille. Hyvin anoppi ja tytär selvittivät tilanteen. He eivät mukamas puheneetkaan minusta, vaan toisesta miniästä. Uskokoon kuka haluaa.

Miehen räjähdyksen jälkeen meitä ei ole haukuttu meidän kuullen, mutta koska tunnen anopin ja hänen tyttärensä, niin tiedän, että haukkuminen on heidän harrastuksensa. Sanoisin, että kyseessä on jonkinlainen sairaus.


Suosittelen pitämään asialliset välit. Mitään henkilökohtaisia asioita ei kannata mennä kertomaan.
 
[QUOTE="vieras";26096886]No eihän kenenkään tarvi mitään unohtaa, mutta lapsen kannalta olisi varmaan hyvä oppia tulemaan jollain tavalla toimeen. Isovanhemmat voivat lapselle olla todella suuri rikkaus, joten sitä en tieten tahtoa lapseltani riistäisi ellei siihen ole lapsen hyvinvoinnin takia tarvetta. Itse olen katkaissut välini lapseni takia omaan äitiini, hän on narsisti ja alkoholisti, vaikka tiedän tekeväni oikein, niin silti se sattuu, hän on minun äitini ja lapseni isoäiti, joten muista, että sun miehesikin kärsii tilanteesta.[/QUOTE]

"Oppia tulemaan toimeen" - tuo on jotenkin niiiin falski lausahdus. Ja raivostuttava siinä samalla. Mitä minun olisi pitänyt "oppia" silloin kun yritin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan olla korrekti, kohtelias ja ystävällinen mieheni sukulaisille ja minut ammuttiin alas kerta toisensa jälkeen?? Mitäs oppimista siinä oikein oli?!
 
[QUOTE="Minna";26096973]Voisi käydä niin, että vastapuoli heittäytyy ihan tyhmäksi, eikä ole ollenkaan ymmärtävinään mistä ap puhuu. "Mitä sä nyt noin, ainahan me ollaan susta tykätty ja jos ollaan loukattu, niin ihan vahingossa vaan." Hyrrr, pelottavia ihmisiä nuo tollaset.[/QUOTE]

Juuri näin. Kun mies pistää äitinsä tai sisarensa seinää vasten ja vaatii selitystä huonolle / tylylle käytökselle niin he vetävät juuri tästä narusta - "miten niin, mitä me muka ollaan tehty, no ei ainakaan tarkoituksella" jne. jne. jne. Heitä en tule koskaan saamaan tilille käytöksestään.

Ihan totta - pelottavia ovat.
 
Jotain vikaahan näissä nälvijöissä on. Ei normaalit ihmiset hauku/nälvi/kohtele tuolla tavalla kuin ap:n anoppi tyttärineen on tehnyt. En missään nimessä päästäisi sellaisia ihmisiä lapseni elämään.
 
Turha yrittää tulla toimeen tuommoisten kanssa. Tietysti ovat innoissaan vauvasta ja haluavat varmasti heti sen yökylään jne muuta pöllöä. Pidä vain oma puolesi ja ota etäisyyttä tarpeeksi, niin säästyt monelta turhalta murheelta.
 

Yhteistyössä