[QUOTE="vieras";22493584]Ihan hyvä ikä yösyötöjen lopetukseen. Meille kans tuossa iässä lopetettiin kertarysäyksellä yösyötöt kun poika alkoi vaan tihentämään koko ajan syöttövälejä ja päivisin ei halunnutkaan ruokaa ollenkaan. Tehtiin niin että kun huuto alkoi yöllä, nousi mies ylös ja yritti silittelemällä ja taputtelemalla saada nukahtamaan pojan nukahtamaan uudelleen mutta joo arvaatkin varmaan. Ei paljoa silittelyt ja taputtelut auttaneet vaan huusi ihan kurkku suorana, siis todella kovaa. Mies otti pojan syliin joka kerta kun näin kävi ( ekana yönä varmaan 8-10 kertaa) ja taisi sanoakin että ei hätää, nyt nukkumaan. Tuuditteli sylissään ja kun poika väsähti ja huuto loppui niin laittoi takaisin sänkyyn. Saattoi herätä heti kohta uudelleen ja sama homma taas. Seuraavana yönä välit jo paljon pidemmät ja kolmantena yönä heräsi kerran ja sen jälkeen ei ole syömisiä yöllä kaivannut.
Toki nykyäänkin saattaa joskus yöllä huudella ja kaipailla muuten vaan mutta rauhoittuu kyllä ihan hyvin ilman syömistä. Eli nykyäänkin jos ihan huutamaan alkaa niin otetaan syliin ja rauhoitellaan ja laitetaan takaisin kun rauhoittunut. Poika kyllä nukkuu melkein poikkeuksetta 12t unet heräilemättä nykyään. Eli kyllä kannattaa vaikka ekana yönä ei saata naurattaa.
Mielestäni tuo malli toimi erittäin hyvin sillä siinä vauvaa ei huudateta, vaan saa turvaa jos sitä on vailla. Ainut vain että syömistä ei lohduksi saa mutta vanhemman syliä niin paljon kuin tarvitsee. Suosittelen. Uskon että itse tunnette lapsenne parhaiten ja tiedätte rauhoittuuko parhaiten keinuttelemalla vain ihan hiljaa sylissä pitämällä. En kuitenkaan lähtisi mieletöntä souvia yöllä tekemään, siis viihdytykseen asti. Vain sen verran että lapsi kokee saavansa turvaa ja kun rauhoittuu niin sänkyyn takaisiin. Huomasin etä meillä auttoi selvästi kun mies napakasti sanoi pojalle että ei hätää, nyt nukkumaan kun meinasi aloittaa heti huudon sänkyyn takaisin laskettaessa. Ja tehkää tätä niin kauan ennenkuin uskoo, yleensä 2-3 yötä riittää.[/QUOTE]
Minä just mietin tätä että kannattaakohan minun ottaa ollenkaan syliin vaan että jos silittelisin vieressä, kun yöllä kuulen että alkaa pikkuisen kitisemään sängyssä niin menen ekana lämmittämään maidon käyn hakemassa vauvan syliin sohvalle (nukkuu siskon kanssa samassa huoneessa) ja siinä vasta alkaa karjumaan kun vähän havahtuu että ollaan äitin sylissä ja pullo nenän edessä. Nyt olis hyvä tilaisuus kun esikoinen on reissussa niin alottaa vierotus. Esikoinen lopetti myös yösyönnit näillä samoilla kuukausilla mutta lähes itsekseen niin ei ole hirveästi muistikuvia että miten tuolloin tehtiin.
Me nukutetaankin tuo vauva niin että viedään sänkyyn ja unikaveri syliin ja nukahtaa itsekseen. Jos tämä toimis yölläkin. Täytyy kokeilla.