mä en edes ansaitse elää
Piti olla kokopäivätyö. Näin haastattelussa käsitin, mutta yllättäen työtä onkin päivä silloin tällöin, alkaa sitten kesemmällä kunnolla. Johkin kalenteriin ilmestyy palavereita ja esittelykierroksia sun muuta, missä pitäisi käydä, mutta mä unohdan, kun niitä ei ole vuorolistalla vaan oletetaan että tullaan. Mua ottaa niin päähän etten kestä itseäni! Hukkasin jo parit paperit kun olen niin sekaisin. Tässä oli kuukausi väliä, ettei ollut mitään työtä, sitä ennen oli kaksi vajaata päivää perehdytystä. Unohdin jo kaiken. Näitäkin paikkoja oli sata hakijaa, mun pitäisi olla yksi niistä onnekkaista. Mä en osaa ja saan haukut, kun en ole käynyt niissä jutuissa, joissa olisi pitänyt. Koko juhannuksen olen töissä kymmenestä seitsemään.