Nuoret vauvakuumeilijat

Olisi mukava saada tänne vertaistukea nuorilta, jotka vauvakuumeilevat. Itse olen 20 vuotias ja vauvakuume on nyt vaivannut tässä parisen vuotta ja pahenee vaan.

Jätimme mieheni kanssa ehkäisyn pois helmikuun alussa ja nyt vain odotellaan positiivisia tuloksia. Olisi mukava kuulla muilta tämän ikäisiltä, onko teillä tärpännyt kuinka pian ehkäisyn pois jättämisen jälkeen tai yritättekö tällä hetkellä?

 

Hei
täällä myös pian 20 vuotta täyttävä nuori vauvakuumeilia. Itsellänikin on muutaman vuoden ollut suuri vauvakuume välillä lievempi mutta nyt menossa taas voimakkaampi kausi.
meillä siis tilanne on että minä kuumeilen ja avopuoliso ei. Yhdessä oltu reilu puolitoista vuotta ja yhdessä asuttu reilu vuosi. Miehellä ikää on 26 eli reilu 6 vuotta ikäeroa.
Joulun tienoilla asiasta vakavammin puhuttiinkiin ja oli jopa yrittämistä tarkoitus alottaa mutta siihen puheeksi se vain jäi.
Nyt sitten on puhuttu että pillerit alottaisin (en ole koskaan syönyt) koska niin suuret menkka kivut. Mutta tästäkään ei ole mies niin innostunut.. koita sitten ottaa selvää..????
ainiin meillä koulutilanne on se että itsellä on lukio takana ja nyt sitten vasta oparilla alkanu opiskelemaan ja mies opiskellut yliopistossa mutta jättikesken ja vaihtoi ammattikorkeakouluun ja piti välivuoden ja oli sen ajan töissä ja nyt sitten syksyllä jatkuu opiskelu jota jäljellä noin parivuotta. Eli meillä ei ole edes hyvä hetki mietiä edes vauvaa. Eli joudun kuumeessa potea vielä varmaan muutaman vuoden???? nnyt tuli paljon minusta ja meidän tilanteesta mutta millainen tilanne teillä nettte on?missä vaiheessa opiskelut ja yms?

 

Ilmeisesti minun hymiöt ei näy näkyy vain läjä kysymysmerkkejä

 

Ihanaa, että joku vastasi ajattelin jo ettei täällä ole ketään tämän ikäisiä. Meillä siis tosiaan minulla ikää 20 vuotta ja miehellä 21 eli nuoria ollaan. Mies käy ammattikorkeakoulussa ensimmäistä vuotta ja vielä olisi kaksi ja puoli jäljellä. Itse olen töissä ja ammattini jo hankkinut mutta ehkä joskus tulevaisuudessa voisi miettiä jatkoa. Olemme olleeet yhdessä 5 vuotta mutta asumme erillään kumpikin kyllä pois vanhempien nurkista.

Tällä hetkellä meilläkin, ehkä minä hieman enemmän tästä vauvakuumeesta kärsin mutta mies on antanut myös luvan että jos lapsi tulee niin sitten tulee ei sitä mitenkään yritetä estää. Jätin tosiaan e-pillerit pois helmikuun alussa ja kerran jo toiveikkaana raskaustestinkin tein mutta turhaan parin päivän päästä siitä tulivat sitten menkat.

 

Meillä on kumikäytössä ja välillä ihan keskeytetyllä ollaan menty joka nostaaa tieten omaa kuumetta entisestään ja usein tunnen muka kaikenlaisia oireita jos on vähänkään menkat myöhässä. Meillä mies on sanonut jos vahinko tapahtuu niin ei ole mitään sitä vastaan.. niin minä sitten salaa aina toivon ja pettymyksiähän sieltä on tullut vain.
Jännä on tuo ihmiskeho kun jotain niin kovasti toivoo niin yht äkkiä huomaakin kaikenlaisia oireita:/
Hirmusesti tsemppiä teille yritykseen ja plussatuulia ja eiköhän se mieskin vielä kerkeä saada kunnon kuumeen päälle

 

Kiitos hurjasti tsempeistä! Toivotaan, että niistä on apua. Olisi niin mukava kun tänne eksyisi muitakin tässä parinkympin kieppeillä olevia kertomaan omista kokemuksistaan ja että sinä l_oora pysyt myös mukana!

Nuo pettymykset ovat niitä kaikista kurjimpia, jotenkin sitä ajatteli aina aikaisemmin kun lapsi ei ollut viellä ajankohtainen että no sit kun mä haluun niin tuun vaan raskaaks mutta eihän se välttämättä niin menekkään. Jotenkin nyt vielä tuntuu, että kauheasti kaikkia vauvoja tähän lähipiiriin syntynyt ja itsellä se kuume kasvaa siitä entisestään.

 

Oonko liian vanha tänne? Täytin viikko sitten 24 vuotta ja vauvakuume on julmettu! Yritys olis tarkoitus aloittaa elokuun tienoilla.

Sinällään jännittää kun mun kaveripiirissä kellään ei ole lasta, mikä ehkä saakin mut lukemaan itseni nuorehkoksi kuumeilijaksi.

 

Tervetuloa tänne vaan! Ihanaa saada lisää vertaistukea. Kerro itsestäs ja teidän tilanteesta lisää kka!

 

Joo eli mä olen tosiaan 24-vuotias ja mun mies on muutaman vuoden vanhempi eli 28-vuotias. Asutaan avoliitossa ja ollaan kumpikin työelämässä, mies tekee kahta keikkatyötä ja pyörittää omaa firmaa. Mä olen määräaikaisella sopimuksella ict-alalla.

Mulle on aina ollut selvää että haluan saada lapseni suhteellisen nuorena ja mieskään ei haluaisi yli kolmenkympin odottaa. Mä aloitan tulevalla viikolla vikan minipillerilevyn ja sen jälkeen mennään mahdollisesti kesän yli kumilla, saa nähdä

Kuinka monta lasta teillä on haaveissa? Me ollaan puhuttu kolmesta, saa nyt nähdä että miten eka raskaus menee ja perhe-elämä lähtee sitten rullaamaan.

 

Teillä tuo tilanne kuulostaa vallan mainiolta vauvalle. Mulla on kanssa tuo että haluaisin lapsia nuorena. Osa tutuista on kauhistelleet tätä, että sähän oot vasta parikymmentä odota nyt vielä ei sulla oo mikään kiire. Mutta tää vauvakuume vaan pahenee ja pahenee ja tuntuu, että jotain vaan puuttuu tästä elämästä.

Itselläni olisi toiveissa kaksi lasta, miehelle riittäisi yksikin. Kummallakin meillä on sisaruksia joten senkin puolesta vierastan ajatusta vain yhdestä lapsesta. Miehelläni on kaksoissisko ja kummankin suvussa on kaksosia, joten eihän sitä voi tietää jos vaikka tulisi sitten tuplana.

Mulla oli tosiaan tuossa viikko sitten jo muka jotain tuntemuksia oli lämpöä ja rinnat aristelivat monta päivää, mutta en uskaltautunut tekeen testiä vielä. Pettymykset on se kurjin puoli tässä yrittämisessä. Toki eihän meillä vielä ole ollut ehkäisykään pois kun helmikuusta. Olisi mukava kuulla, että mitenhän muilla jotka jättävät pillerit pois niin menkat tulee ja kuinka pian tärppi on tullut

 

Heippa!
Ajattelin itsekin liittyä tänne joukkoon! Kai mut vielä nuoreksi luetaan, kesäkuussa tulee mittariin 24vuotta ja mies saman ikäinen

Meillä on vähän eri tilanne kuin teillä, meillä siis yritystä takana jo reilu 1.5vuotta. Puoli vuotta ehkäisyn jättämisestä odoteltiin menkkoja jotka käynnistettiinkin teroluteilla.
Mussa ei pitäisi mitään vikaa olla (paitsi ehkä heikko ovulaatio), mutta mies ei ole vielä(kään) saanut aikaiseksi viedä omaa näytettä. Multa kaikki verikokeet otettu ja munasarjat ultrattu, aukiolotutkimusta ei oo vielä tehty.

Nyt syön kp 3-7 Clomifenia yksi tabletti päivässä, kp 15-24 määrätty terolutit mutta niistä tuli viime kierrossa niin hirvee olo (lisäksi olin oikea hormoonihirviö) että jätin ne suosiolla syömättä tässä kierrossa.
Meidän tilannetta vaikeuttaa vieläpä se, että mies on reissutyössä ja esim. tässäKÄÄN kierrossa ei ollut oikeaan aikaan kotona, kyllä harmittaa.
Pettymys täälläkin tuttua... Tämän vuoden alusta alkaen oon alkanut ihan romahdella kun ei tärppää millään, mutta joka toinen kaveripiiristä on tullut raskaaksi ihan vahingossa.
Tuntuu välillä niin epäreilulta, mutta toisaalta eipä se toisten onni meiltä oo pois ja ehkä meidänkin aika vielä tulee, siinä vain kestää

 

Tervetuloa kka!
Teidän tilanne vaikuttaa todella hyvälle vauvan kannalta minäkin haluan nuorena lapset saada vaikka sukulaiset yrittävät toitottaa että kyllähän niitä kerkeää tekemään myöhemmin ja että nauti elämästä nyt ja matkusta kun se onhelppoa vielä. Mutta ei minua kiinosta rellestää ja juhlia koko ajan. Silloin tällöin on ok käydä istumassa kavereiden kanssa iltaa.
lapsia haluaisin 2-3 jopa ehkä neljäkin riippuu kuinka se perhearki lähtee rullaamaan. Minulla sisaruksia on paljon (uusioperhe)nii ehkä suuri lapsilukuvaahe johtuneen siitä. Mies haluais vain muutaman.

 

Kyllä sut Pirplua nuoreksi lasketaan! Tervetuloa joukkoon

Ikävä kuulla, että teillä on pettymyksiä ollut jo yli vuoden verran ja ettei oikealla hetkellä ole vaan pystynyt mitään yrittämään. Toivotaan, että nuo Clomifenit alkaisivat auttamaan ja teillä tärppäisi.

Meillä kanssa tuntuu, että melkein jokaisen tutun lapset ovat olleet vahinkoja ja tulleet heti ensimmäisesta ''yritys kerrasta''. Ymmärrän oikein hyvin, että sun on pirplua vaikee pysyä kasassa kun mitään ei vain tapahdu. Välillä se toisten onni vaan tuntuu niin kurjalta kun itse haluais saada sellasta myös.

 

Pirplua, ihan hirmuisesti tsemppiä teille! Niin miesmäistä ettei saa näytettään vietyä, voisin kuvitella että mäkin saisin tota parempaa puoliskoa patistaa hoitamaan homman.

Yksi mun peloista on juurikin se että mitä jos en raskaudu tai saan keskenmenoja. Mun äiti sai ennen kun alkoi odottaa mun isoveljeä useita keskenmenoja ja samoin kävi äidin äidille ennen tämän ensimmäistä raskautta. Mutta eipä se etukäteen pelkäämällä miksikään muutu.

Oi vitsi, äsken just oli ihana hetki kun rapsuteltiin meidän nuorinta kissaa ja sanoin että puran vauvakuumeeni lellimällä kattia ja mies totesi "toistaiseksi, tuskin kovin kauaa". Ihanaa kun on vihdoin kumppani joka jakaa mun unelman perheestä. Ex tosiaan ilmoitti 4 vuoden seurustelun jälkeen ettei haluakaan lapsia, oli aikamoinen pommi.

 

Mua kanssa pelottaa toi justii, et mitä jos vaan ei tärppääkkään. Ja yks mikä on tullut uniinkin on, mitä jos se lapsi tuleekin mutta on esim pahasti sairas. En käsitä mistä tää kaikki vauvakuume ja huolehtiminen näistä asioista kumpuaa ja niin paljon voimakkaampana kun koskaan aikaisemmin.

Kka kyllä varmasti ollut pommi, jos 4 vuotta tehny kaikkensa suhteen eteen ja toinen sanoo, että ei lasta. Meillä kanssa haluaisin, että voitais miehen kanssa yhdessä kunnolla puhua ja hössöttää näistä asioista, mutta edistystä sekin että jätettiin se ehkäisy pois. Onhan se jo iso myöntyminen !

 

Nettte, se on kyllä isoin mahdollinen myöntyminen!

Noo, enää toi exän juttu ei niin harmita kun on tajunnut että eihän me edes sovittu toisillemme. Nyt kun jakaa elämänsä aivan täydellisen ihmisen kanssa niin on vaan onnellinen että edellinen suhde kariutui.

Me tosiaan ollaan seurusteltu tän nykyisen kanssa vasta vuosi, tai oikeastaan ensi perjantaina tulee vuosi täyteen. Oon aina ollut sitä mieltä että lapsia ei pitäisi tehdä näin pian suhteen alkamisesta mutta niin ne mielipiteet muuttuu kun tapaa oikean tyypin.

Mua jännittää hirmusesti pillereiden lopettaminen, niitä on tullut napsittua kuitenkin 5,5 vuotta.

 

Mä kerkesin syömään pillereitä sen nelisen vuotta, ja nyt kun lopetin niin paino on parilla kilolla noussut muuta en oo kyllä huomannut. Ja yhdet luomumenkat on tosiaan tulleet ja ne kesti vaan viis päivää enkä ollut juurikaan edes kipeää. Ennen pillereiden aloittamista mulla saattoi menkat kestää 6-8 päivää ja kivut oli kovia. Saa nyt nähdä sitten kun viikon puolentoista päästä pitäis tulla uudestaan muuttuuko.

Vaikka te ette Kka olekkaan olleet kovin kauaa yhdessä niin mitä sitä suotta aikailemaan jos tuntuu siltä, että toinen ihminen juuri se oikea.

 

Voisin itsekin liittyä tänne. Itselläni ikää 23 ja miehellä 31, mutta kaipa mut ainakin vielä nuoreksi lasketaan.

Meillä yritystä takana kaksi vuotta, välillä säännöllisemmin ja välillä vähemmän säännöllisesti. Viime kierrossa luulin jo, että oli tärpännyt ja näkyi haamuja, jopa sellaisia jotka mieskin näki :kieh: + oireet oli kohillaan, mutta niin vaan menkat alkoi viikonloppuna.. Syksymmällä olisi tarkoitus marssia uudestaan lääkärin puheille ja ennen sitä kaikki vippaskonstit käytössä

 

Oletteko siis Jozzuuh käyneet jo lääkärin luona, mitä silloin sanottiin?

Toivotaan että teilläkin tärppäisi mahdollisimman pian ja pääsisitte nauttimaan raskaudesta

 

Ensimmäisen kerran käytiin lääkärillä 2 vuotta sitten (menkat ei tule lähes ollenkaan normaalisti) ja mentiin teroluteilla vuoden verran. Sit oltiin ihan luomuna. Ja nyt keväällä kävin taas lääkärillä hakemassa uudestaan terolutit. Ja hoitoihin periaatteessa päästään kun halutaan. Tai mies nyt pitäis ensin tutkia. Niin ja minulla todettu pco

 

Eli eri keinoja on jo yritetty! Harmi ettei niistä ole vielä löytynyt apua ihanaa saada vertaistukea teiltä kakilta ! Mukavaa, että olette eksyneet tänne

 

Nyt oon kovalla ryminällä menossa kohti uutta kiertoa, on greippimehua, huomenna haen foolihappoa. Sit nyt jäänyt tupakka pois (olin viime kierron alussa polttamatta ja jotenkin haluan uskoa/toivoa sen vaikuttaneen haamuihin). Alkoholittomalla oonkin koko alkuvuoden ollut, sit jos miehenkin sais holittomalle :stick:

Onko muilla mitään "kotikonsteja" käytössä. Mulla niitä tuntuu olevan melkoisesti tulevaan kiertoon :kieh:

 

Mun on tarkoitus kanssa hakea huomenna greippimehua. Ja meillä on nää niin perinteiset jalat ylhäällä makoilu ja ylipäätään paikoillaan loikoilu seksin jälkeen. Stressi pois ja hyvät yöunet, liikuntaa. Täällä päin ei oikeestaan muuta, mitenkäs teillä muilla?

 

Tervetuloa mukaan, jozzuuh

Mä olen tota greippimehua miettinyt mutta se on niin jumalattoman pahaa että saapa nähdä

Ootteko muuten kertoneet kavereillenne/läheisillenne vauvahaaveista? Miten on suhtauduttu?

 

No joo eipä se oo järin hyvää mut kyl lasillisen päivässä saa alas.

Mun läheiset ystävät tietää ja äiti. Kaikki kyllä on ollut hyvin tukena. Miehen äidille ei olla kerrottu, koska hänellä toive lapsenlapsesta niin kova, niin parempi kertoa kun on jotain kerrottavaa.

Mitenkäs muut?