Nuoret hihhulit - mitä mieltä??????

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ateisti665
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";23113998]Rauhaa! Onhan sillä väliä, mitä rakkaasta profeetastamme Jeesuksesta (rauha hänelle) väitetään,,,ja kutsutaan ihmisiä harhaan. Tätä mieltä siis minä olen, ei pahalla.
Ja surullista on ,,, miten kristityt sanovat Jeesusta Jumalaksi, mutta sitten samaanaikaan heittävät vitsiä tv-ohjelmissa, sarjakuvissa jnejne. "jumalastaan".

Noh, lähden tästä häiritsemästä :D ,,Ei ollut tarkoitus arvostella tai muuta. Pelkkää ajatustenvaihtoa,, peace!

/ rauhaa toivottaen muslimi /[/QUOTE]

Jeesuksesta todistaneita kirjoituksia on onneksi enemmänkin. Ei siis tarvitse uskoa yhden sotaisan miehen himoihin ja vallanhaluun perustuviin kuulopuheisiin. Tätä mieltä minä olen, mutta ei millään pahalla. Rauhaa sinullekin.
 
[QUOTE="toivova";23106692]nyt vähän asian sivuun mutta voisko joku uskova rukoilla mun puolesta että saisin yhteyden jumalaan olen pyytänyt ja rukoillut nyt monta päivää lähelleni tulemistä ja sydämeeni tulemista tai jotain..en tiiä oikee mitä nyt ajattelen mutta tuntuu siltä että tarviin rukous apua..oon ehkä vähän pihalla mutta kait se rukous jotain auttaa.olen siis kasvanut enemmän ja vähemmän hellareitten kanssa mutta en oo ikinä ollu ite uskossa.uskonut kylläkin aina epäilyneni päivineni.mutta nyt kaiken tän helvetin jälkee mitä täsä on ollu koen tarviivani jeesusta nyt.
kiitos jos joku jaksaa rukoilla mun puolesta[/QUOTE]

Rukoilen minäkin sinun puolestasi. Itse aikoinaan rämmin omassa pikku suossani. uskovaisessa perheesä kasvaneena ja itsekin uskovana siirryin nuoruudessa vähä toisille poluille ja vuosia itkin Jeesusta ottamaan minua kädestä ja viemään takaisin uskovan tielle kun en itse siihen pystynyt. Monia tilaisuuksia minulle annettiin mutta aina ne sitten ryssin. Sitten jälleen tuli elämän vaihe että ajattelin et nyt. Rukoilin ja tsemppasin itseäni käymään edes kokouksissa. Samalla kävin sitten myös edelleen esim baarissa.. Meni puolivuotta kun huomasin että asia toisensa jälkeen, pikkuhiljaa, oli järjestynyt että minun ei itse tarvinnut asioissa niin paljon taistella. Tuli syyt lopettaa alkoholin käyttö, tuli syy lopettaa tupakan poltto, askel kerrallaan elämäni alkoi näyttää siltä miltä sen halusinkin näyttävän -> uskovaisen elämältä.
Nyt ollut taas Rehellisesti kristitty uskova 6vuotta. Eikä minulla ole koskaan ollut mitään suuria vuhuu tunteita uskostani, se on vaan tasaista varmaa hyvän olon tunnetta. Turvassa olon tunnetta. Jumala välittää vaikka kaikki ei koekaan suuria äkkinäisiä ihmetekoja.

Sori et poikkesin asiasta minäkin. Minusta ohjelman "päähenkilöt" etenkin tyttö etsi vielä lapsenuskonsa tilalle omaa uskoontuloaan. Me ihmiset ollaan kyllä kurjia kun tosiaan leimataan kristityt keskenään toisiamme näillä "hellari" tai "vapis" tai millälie leimoilla. Itse olen kyllä ihan kristitty vaikka hellareihin kuulunkin. Sama Jumala, pienet ihmisten luomat tapaerot. Lapseni saavat olla mitä haluavat, vaikka toivonkin ja rukoilen heidän olevan joskus uskossa. Kun ovat itse uskonsa löytäneet!
 
Voimia Annalle ja Markukselle! Olette rohkeita ja itsenne tuntevia nuoria. Kiitos että jaoitte uskoanne julkisesti ja sitä hämmennystä mitä helluntailaisuus tuo tullessaan. Ymmrrän hyvin tuntojanne itse helluntainuorena. Tuntuu ikävältä lukea täältä miten vähän ymmärrystä tyytyväiset helluntainuoret antavat niille, jotka kokevat puutteita yhteisössä. Minusta on aika sydämetöntä menoa monesti. Uskon että pystytte olemaan todella sisäisesti vapaita kuuntelemalla omaa sydämen ääntä ja toivon että asenteenne ja ajatuksenne tekevät hyvää työtä myös muissa helluntailaisuuteen pettyneissä. Onneksi Jumala on hyvä eikä petä! Ja täydellistä uskonyhteisöä on vaikea löytää ja sen vuoksi usein sitä sinnittelee siinä ympäristössä johon on syntynyt ja jonka kokee parhaimmaksi. Itse kuitenkin olen saanut kokea että helluntailaisuuden ulkopuolella on paljon ihmisläheisempää ja avarakatseisempaa kristillistä toimintaa ja haluan kannustaa kaikkia helluntailaisuudesta irtautuneita etsimään uutta uskovien yhteyttä! Itselläni irtautuminen on vielä edessä, joskin henkisesti olen tehnyt irtautumistyötä jo vuosia. Puhun tässä paljon siis itsellenikin, koitan rauhoitella että kyllä se siitä! Siunausta!
 
Katoin ihan mielenkiinnosta kun äiti just aiemmin soitti kattoneensa tuota telkkarista ja oli nähnyt mun serkun siellä.:D Olen sitä mieltä, että ei kannata kuulua mihinkään seurakuntaan jos ei usko mihinkään. Se on kyllä ihan varmasti tooooodella harvassa ne, jotka jotenkin "hylkää" jos eroaa helluntaisrk:sta. Oli kyse sitten ihan mistä yhteisöstä tahansa niin oma ittensä pitää olla.

Itse kuulun helluntaiseurakuntaan. Suvusta ainoastaan sisko kuuluu myös, joten en oo mitenkään "kasvanut" siihen. Mutta paljon tuttuja näky kyllä ohjelmassa.:) Mies on kolmannen polven helluntailainen. Miehen vanhemmat on varmaan tollasia "vanhoillisempia", joita varmaan monet pitää vähän outoina lahkolaisina tai vastaavaa. On totta, että helluntailaisillakin on "oma kulttuuri" (esim. toi kesätapahtuma, kokoukset jne..), mutta kyllä sekin nykyään eroaa viidenkymmenen vuoden takaisesta ihan totaalisesti. Mun mielestä on kamala näyttää jotain ikivanhoja kaatumisvideoita ja näyttää, että "nämä tässä ovat helluntailaisia". Ihan samalla tavalla se aika kuluu uskovaistenkin elämässä ja yhtä typerältä näyttää muutkin videot monen vuosikymmenen takaa.

Sama havainto mullakin.
Itse olen tullut yli 20v. sitten uskoon, kuulunut ko.liikkeeseen saman verran.
Oli jotenki hassua katsella videon pätkiä 30v. takaa...
Helposti ihmiset (eikkarit) ajattelee, "ahaas...vai tuollaisiia ne helluntailaiset ovatkin"...
Miksei henk.koht. uskosta Jeesukseen mainittu mitään, eikä siitä mitä usko heille itselleen merkitsee?!
 
Ohjelmatiedotteessa esitetään: "Kaksi uskovaista nuorta, Anna ja Markus, ovat oman piirinsä toisinajattelijoita..."

Ensinnäkään Anna sanoo omassa puheessaan, että ei ole ihan varma uskonratkaisustaan ja käynyt kasteella äidin iloksi. Toisekseen Markus ei edes kuulu mihinkään helluntaiseurakuntaa, eikä ole käynyt kasteella. Niin onko hän "oman piirinsä" toisinajattelija. Turha puhua uskovista, jos he esittäytyvät hellareina, eikä uskovina. Samoin helluntaikirkko ei edusta koko helluntailiikettä Suomessa.

Filosofithan ovat kaiken kyseenalaistamassa, mitä sellaisen perustuksen pohjalle voi rakentaa.

Ilm. 3:15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!
 
Ohjelmatiedotteessa esitetään: "Kaksi uskovaista nuorta, Anna ja Markus, ovat oman piirinsä toisinajattelijoita..."

Ensinnäkään Anna sanoo omassa puheessaan, että ei ole ihan varma uskonratkaisustaan ja käynyt kasteella äidin iloksi. Toisekseen Markus ei edes kuulu mihinkään helluntaiseurakuntaa, eikä ole käynyt kasteella. Niin onko hän "oman piirinsä" toisinajattelija. Turha puhua uskovista, jos he esittäytyvät hellareina, eikä uskovina. Samoin helluntaikirkko ei edusta koko helluntailiikettä Suomessa.

Filosofithan ovat kaiken kyseenalaistamassa, mitä sellaisen perustuksen pohjalle voi rakentaa.

Ilm. 3:15 Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä palava; oi, jospa olisit kylmä tai palava!

Turha aarvostella ihmisiä, jotka ovat helluntaiseurakunnan omaa tuotetta tai ympäröivän luterilaisuuden tuotetta. Meillä hellareilla on seurakunnissa mittavia epäkohtia, jotka vuotavat julki television kautta, koska johtajilla on niin kovat sydämet, etteivät he kuuntele ketään.
 
[QUOTE="vieras";23106694]Minua kinnostaa myös , se kun kristityt sanovat, että ihminen pelastuu jos uskoo Jeesuksen kärsineen synnit puolestamme....niin mikä asema Jumalan palvonnalla on? Miksi palvoa Jumalaa jos uskon kautta on jo pelastunut?

/rauhaa toivottaen muslimi /[/QUOTE]
Hei mun on pakko vastata tähän :)

Eikö juuri se, että Jumala antoi ainoan poikansa meidän syntiemme sovitukseksi ole palvonnan ansaitsevaa? Mä ainakin ylistän Jumalaa pelkästä kiitollisuudesta. Siitä että saan oikeasti olla vapaa, että mä oon saanu syntini anteeksi ja että Jumala rakastaa mua juuri tällaisena kuin olen. Musta on vähän hassua, et ylipäätään puhutaan siitä, et esim. nostettais käsiä muiden ihmisten takia tai jotenkin jostain muusta ulkoisesta syystä. Mä nostan käteni silloin kun musta tuntuu siltä, kun haluan ylistää ja kiittää suurta ja ihanaa Jumalaani koko olemuksellani. Joskus tanssin, joskus rukoilen polvillani. Ei siinä mitään sääntöä ole. Ei usko oo teoista kiinni eikä mun tarvi tehdä mitään ansaitakseni Jumalan rakkautta :)

Ja kuten nimim. muslimi tuolla jossain välissä sanoi, niin kyllä mä ainakin oon surullinen siitä, että "kristityt" pilkkaavat Jumalaa julkisesti ja kaikki on yhtä suurta vitsiä julkisuudessa. Siinä mielessä muslimien jumalan kunnioitus on kunnioitettavaa. Tosin kyllä uskovat kristityt Jumalaa kunnioittavat ja miksi näin ei olisi. Mut kyl musta tuntuu, et Suomi alkaa olla enempi ateistinen kuin kristitty maa ja se näkyy esim. median suhtautumisessa uskoviin ja todelliseen kristillisyyteen.
 
Syntiin lankeemus tuhosi Jumalan rakkaudellisen suunnitelman koko ihmiskunnalle. Siksi rakkaudestaan meitä ihmisiä kohtaan Taivaallinen Isä Jumala uhrasi oman ainoan Poikansa, Jeesuksen(Hän eli ihmisen elämän, ilman syntiä)tulemaan maan päälle ja kantamaan kaikkien ihmisten synnit häpeäpaaluun naulattuna. Ketä Isä Jumala rakastaa näin paljon? Sinua!Vaikka olisi ollut vain yksi ihminen, joka uskoo Hänen poikansa täytettyyn työhön, Hän olisi antanut ainoan Poikansa. Olisitko sinä? Siinä näet Isän Jumalan rakkauden. Siksi Jeesus on nimeltään Vapahtaja, Rakkaus, Tie ,Totuus ja Elämä. Onhan suuri syy kiitokseen ja palvontaan. Hän, joka istuu valtaistuimellaan, joka ei vapise, on rakastanut suuresti kärsien, että sinulla ja minulla olisi iankaikkinen elämä. Joko on syitä tarpeeksi?
 
Jeesus puhuu ettei kukaan pääse Isän luoke kuin vain hänen kauttaan ja hän samalla hän korostaa sitä että kuka on nähnyt Hänet Jeesuksen on nähnyt hänen luojansa eli Isän ja kuollessaan ristillä hän lunasti syntiemme tuottaman tuomion uhrasi itsensä meidän syntiemme puolesta ja tämän seurakuksena ja tähän pelastustyöhön uskovina hän lahjoitti meille Pyhän Hengen,joka on puolustaja ja uskonlahja siitä että uskomme ristinkuoleman kautta sovitettuun pelastukseen.

Pyhä Henki on tavallaan suojelija tässä maallisessa maailmassa, Pyhä Henki oli jo olemassa maailman luomisen yhteydessä. Pyhä Henki on siis aina ollut erottamaton osa kolminaisuutta Isän,pojan ja Pyhän Hengen eri persoonina. Ne ovat yhteenliittyneet,erottamattomia osia, kuitenkin erillisiä peroonia.

Persoonia siinä mielessä että jokainen, joka ottaa hänet vastaan henkilökohtaisena vapahtajanaan muodostaa samalla henkilökohtaisen suhteen Pelastajansa kanssa. Raamattu ja evankeliumit ovat kuvausta tästä Jeesuksen tarjoamasta rakkaudesta syntiin langennutta ihmistä kohtaan.
 

Yhteistyössä