Nuoreista äideistä seuraa? :)

Eli minä oon 17v äiti täältä pohjois-savon alueelta, jolla on kohta 5kk ikäinen tyttö. Kaipaisin seuraa muista nuorista äideistä,joiden kanssa vaihtaa kuulumisia ja muutenkin jutskailla kun omista kavereista kukaan ei ole tässä samassa tilanteessa
Eli laittakee viestiä miulle vaikka suoraan jos juttuseuraa kaipaatte

 

Heippa! Miä olen 19 vuotias ja mun Poika täyttää huomenna 6kk Kyllä aika menee nopeasti kun on lapsi! Itse asustelen Etelä savon alueella ja nyt tässä kuussa olis tarkoitus muuutttaa Pohjois-Karjalaan. Itse en tunne täältä paikkakunnalta ketään. Olemma asuneet täällä 3 kuukautta, ja on kyllä niiin tympeä paikka kunta että pakko päästä pois

 

Mitenkäs teidän tyttö sielä kasvelee? Meillä oli eilen poikani kanssa puoli vuotis neuvola kovasti yrittää poika ruveta ryömimäään

 

Täälläkin Elia vauveli kääntyilee kovaa vauhtia ja varpaatkin löyti 5,5kk iässä Millos teiden tyttö syntyi? Poika syntyi 8.8.11 Poika sai täälläkin öö.. viiden kuukauden neuvolassa rokotuksen ja tällä kertaa isä ei ollu paikalla joten jouduin itse pitämään poikaa sylissä,niin kyllä se itteenikin kirpas Elias kestää onneksi hyvin rokotukset eikä rupea itkemään. Se helpottaa jo hieman minun oloa Ja onneks ei tuu kipeiksi jalat niistä eikä mtn muitakaan oireita.

 

Asutko vanhempiesi kanssa vai yksin? Onko isä kuvioissa ollenkaan? jos saan kysyä.

 

sellaiseia ne mummot ja ukit on Mulla tulee ihan itku kun tänään poitsu lähtee isälleen.. Tulee jo nyt kova ikävä.. Mut onneks ens viikon näen taas pienen miehen <3

 

heippa täälläkin olis yks 19v 2kk ikäisen pojan äippä, ite asustan täällä pääkaupunkiseudulla, mutta tosiaan olis kiva jutella muiden nuorien äitien kanssa.. tosin teillä jo hiukan vanhempia, mutta..
Meillä olis ekat piikki rokotukset tulossa tuossa 7.3 ja jännittelen täällä jo kovasti pienen reaktiota niihin viime neuvolassa 7.2. pikkunen sai sen rotarokotuksen (suun kautta). Itse asun mieheni kanssa ja ollaan asuttu yhdessä liki vuoden verran ja suunilleen saman verran kihloissa.. yhdessä ollaan oltu 2,5vuotta..
mites teidän synnytykset meni ? annatteko te teidän pienille D-vitamiinia, miten sen kanssa on mennyt, tuliko paljon vatsanpuruja ?

 

meillä meni synnytys oikein hyvin kotona meni vedet klo 2.20 lauantai-sunnuntai välisenä yönä, synnärille oli lähdettävä heti, sillä vedet oli vihreät.. Suihku autto mulla suht hyvin ja oleilinkin siellä ensin joku 30min sit käyrillä ja sen jälkeen 2h sitten oli aamupala jonka jälkeen pääsinkin synnytyssaliin ja otin siellä heti ilokaasun ja n.30min sen jälkeen ku pääsin synnytyssaliin otin epin.. noh, siitä ei oikein apuja ollut.. pikkasen kivut oli lievemmät.. Kun kätilö oli tulossa lisäämään epiduraalia olikin jo ponnistusvaiheen aika kesti sen 12min ja poika synty klo 11.57 pituutta 51cm ja painoa 3740g ! pipo 36cm <3 viikkoja oli 40+0
Meillä ihan ekoina päivinä tuli mahapuruja D-vitskust, mutta sen jälkeen ei mitään ja joka aamu poitsu sitä saa

Niin siis onko teillä isät kuvioissa?

 

Meillä menee oikein todella mukavasti tää arki.. Pikkunen tykkää jo hirveesti seurustella ja jutella mun kanssa ja tykkää soittoleluista Oikeestaan kaikki on meillä mennyt paljon helpommin kuin olisin kuvitellut elämän pienen vauvan kanssa..
Meilläkin pieni ottaa päivisin muutamat 15-30min päikkärit ja yhet sitten pidemmät

 

meillä on kaupassa kans aina sellanen et "älä herää, älä herää" ja en oo vaateostoksille viel pikkusta ees mukaan ottanu, et ko menis kuitenkin siel sen verran aikaa.. mut toisaalta nykyään on semmonen homma et poju ei syö pullosta, niin jos tarvii vaatekaupoilla käymää niin poika tulee mukaan (alku viikkoina söi pullosta, jotenkin ja käytti myös tuttia(3krt) mut sit ko oli ikää n 1kk ei oo enää huolinu kumpaakaan )

 

Moi! Oon vähän yli-ikäinen tänne, kun ikää on jo 22, mut jotenkin tunnen enemmän kuuluvani tänne puolelle, kuin 20-30 vuotiaiden "aikuisten" joukkoon. Meidän tyttö on nyt 3,5 kk ikäinen, ja pohjois-karjalassa asustellaan miehen, lapsen ja koiran kanssa.
Olen kaveriporukassa ensimmäisiä, kenellä on lapsia, joten olisi kiva vaihtaa ajatuksia muiden pienten lasten äitien kanssa Mulla kävi muuten niin, että kun tulin raskaaksi niin tosi moni vanha kaveri vähensi ja lopulta lopetti kokonaan yhteydenpidon. Liekö ollut sitten niin erilaiset elämäntilanteet ettei voi kavereita olla.. Onko teillä käynyt samoin? Harmittaa vähän kun osan kanssa olemme tunteneet jo ala-asteesta lähtien..
Tyttönen oppi viikko sitten kääntymään mahalleen, joten sitä nyt harrastetaan heti kun laittaa selälleen lattialle. Ja sit tulee huuto kun ei pääsekään ite takasin selälleen Voi noita pieniä! Nopeasti päivät hurahtavat ohi ja tuntuu että joka päivä oppii jotakin uutta tai juttelee, hymyilee ym enemmän
Päivät menee jo helposti, kun tietää suunnilleen ruokailuajat ja milloin nukuttaa

 

Meillä olisi huomenna 4kk neuvolalääkäri, saa nähdä miten on taas kasvanut 3kk neuvolaan oli tullut painoa kuukauden sisällä reilu kilo, silloin painoi n. 6,5 kg. Ei oo hirmusen pieni tyttö, mut ei kyllä vanhemmatkaan oo mistään pienimmästä päästä Saa nähdä saadaanko jo lupa alkaa maistella soseita, viimeksi terkkari lupaili että 4kk iässä voi alottaa, kun tyttö on vaan korvikemaidolla Millon te alotitte soseitten maistelun?
Silloin 3kk neuvolassa tyttö sai rokotukset, ja niistä nousi illalla lämpöä ja seuraavana aamunakin oli vielä vähän lämpöä ja kiukkuinen.
Meillä on myös isä ollut nyt talven kotona, niin välillä meinaa kyllä hermoja kiristellä olla saman katon alla 24/7. Mutta sinällään mukavaa, kun voi sitten käydä yksin kaupassa, lenkillä tai jumpassa. Saa äitikin vähän omaa aikaa Viikonloppuna pitäisi mennä töihin, saa nähdä kuinka isi ja tyttö pärjäilee 6 tunnin työvuoron ajan ihan kahdestaan. Se on pisin aika tähän mennessä, mitä olen olen olut poissa

 

Miun on sinällään helppo käydä yksin jossakin, kun ei tarvitse stressata että syökö tyttö pullosta, kun se ei muusta syökään Jouduin antamaan lisämaitoa jo 3vk:n ikäisenä ja n. 2kk iässä loppui sitten kokonaan maitotuotanto. Aluksi kyllä ärsytti se, kun imetys oli niin helppoa, aina oli vauvan eväät mukana eikä tarvinnut mittailla ja lämmitellä mitään. Mutta onhan tuohon jo tottunut Minäki aina vähän huolehdin turhia jos jätän tytön "hoitoon" isälle tai mummoille. Vaikka mummot varsinkin osaa kyllä vauvoja hoitaa
Luin tuolta aiemmista, että teillä ei ole isä mukana kuvioissa. Erositteko (jos siis seurustelitte) ennen vai jälkeen vauvan syntymän? Itseäni pelotti silloin raskausaikana, että mies päättääkin ettei ole valmis isäksi ja lähtee kävelemään. Kerettiin seurustella vain muutama kuukausi kun tulin raskaaksi, niin aika vauhdilla kaikki tapahtui. Mutta onneksi pelko oli turha Mutta ei ole kyllä parisuhteelle helppoa välillä, kun kerettiin olla "kaksistaan" sen verran vähän aikaan, ja sitten tulikin jo ihana pienokainen joka laittaa perhe-elämän aika sekaisin. Ei olekaan enää mies se tärkein asia, jos niin voi sanoa

 

Ja välillä tuntuu, että lapsi ei saa tavallaan samalla tavalla läheisyyttä kuin että imettäisi. Tai siis kun illalla ja yöllä syötän tytön niin ettei ole sylissä vaan tyynyä vasten sängyssä. Imettäessä tulisi kuitenkin ihokontaktia. Mut olen yrittänyt pitää sitten muuten sylissä ja lähellä paljon
Neiti oli kasvanut taas hurjasti, kolmessa viikossa oli hurahtanut pituutta 3cm ja nyt painoi 6900g. Ärsyttää vähän se meidän terkkari. Tuntuu, että se tekee liukuhihnatyötä lapsien suhteen, eikä sitä kiinnosta oikeasti mitä meille kuuluu. Käy vaan nopeasti aina pakolliset asiat läpi ja thäts it. Saan aina väkisin siitä repiä tietoja ja neuvoja irti, olisi kiva jos se neuvoisi itse enemmän kun on kuitenkin ensimmäinen lapsi kyseessä.
Ehkä on teille molemmille sitten parempi, että isä ei ole mukana. Jos siis kerta alkoholi maistui liikaakin, niin ei ehkä lapselle olisi hyvä kasvaa sellaisessa ympäristössä Ja jos teillä on isovanhemmat lapsen elämässä, niin saahan tyttö sieltä kautta sitten miehenmalliakin nähdä

 

I really enjoy this theme you have got going on on your web site. What is the name of the design by the way? I was thinking of using this style for the site I am going to construct for my class project.
Guaranteed approval loans guaranteed approval loans. Order actos online cheap actos tablets

 

Tästä on nyt hetki kun viimeks kirjotin tänne, on ollut niin paljon muuta tohinaa Lueskelin tossa, että teilläkin näkynyt tätä kaveri ilmiötä, että raskauden aikana/ lapsen syntymän jälkeen on jotkut kaverit jäänyt.. ehkä jotku ei vaan ymmärrä vauva-arkea tai edes ole siitä kiinnostunut.
Mutta onneks täällä ainakin voi käydä juttelemassa omista tuntemuksistaan Meillä oli tossa 7pv neuvola (2kk) niin meijä poju paino jo 6505g ja oli 58,6cm pitkä. Neukkatädin mielestä kasvaa todella hyvin, vielä siihen verrattuna et on täysimetyksellä Mietinkin noita kiinteiden antamista tossa yks päivä, et millonkohan niitä alotellaan.. mut sit mietin, et olis kyllä ihanaa jos vois olla täysimetyksellä sen 6kk jos vaan maito riittää
Meillä on sellanen homma, et pientä ei oikeen voi jättää ollenkaa hoitoon, paitsi enimillään 30min, koska tosissaan ei juo siitä pullosta ollenkaa
Toisaalta, ei mulla oo ollu tarvettakaan jättää, enkä kyllä raaskiskaan! Ehkä sit joskus

 

Voi olla että viime kerralla on teillä mitattu pituus vähän väärin, tai reilulla mitalla. Meillä oli kanssa 2kk neuvolassa tullut kahdessa viikossa pituutta olevinaan melkein 3cm, ja seuraavaan neuvolaan sitten vaan puoli senttiä, kun oli eri mittaajat. Terkkari epäilikin että viimeksi mitattu vähän liikaa, kun painoa oli kuitenkin tullut kilon verran ja pituutta vain puoli senttiä. Mutta eihän se kasvu kokoajan tasaista ole, voi se välillä hidastuakin ja sitten taas nopeutua, ei kannata huolestua Meilläkin oli nyt painon kasvu hidastunut, mut tyttö on kyllä sen verran hyvin aina kasvanut ettei tarvii huolehtia siitä, sano terkkari.
Aloiteltiin viime viikolla perunasosetta, ja hyvinhän se menee. Meinaa vaan aina tytölle iskeä liian kova nälkä kun sosetta ei tulekaan niin vauhdilla. ja sit tulee itku kunnes saa maitoa

 

Mikähän isälle kiukkuamis -vaihe likalla on.. Aina kun isin kanssa yrittää syödä, niin vetää aivan tolkuttomat raivarit, eikä suostu syömään ollenkaan. Sitten heti minun kanssa syö ihan hyvin. Ei samanlaista ole esim. mummojen kanssa.
Harmittaa tuo, mies on ollut muutenkin aika epävarma lapsenhoitaja, kun hänellä ei aikaisemmin ole minkäänlaista kokemusta pienistä lapsista. Ja sit kun tyttö alottaa kiukuttelun, niin varmaan rupeaa itseäkin hermostuttamaan eikä siitä sitten ainakaan mitään tule.
Tämän takia tulee paljon epävarmempi olo jättää isää ja tyttöä kahdestaan. Viikonloppunakin kun tulin töistä, oli neiti taas naamaltaan ihan sen näköinen että on itkenyt ja paljon. :/

 

Tiedättekö muuten kelan yleisestä asumistuesta, että maksetaanko sitä takautuvasti? Siis jos nyt hakisin tammikuusta lähtien sitä. Opintotukea kun ei ainakaan makseta kuin aikaisintaan sen kuun alusta kun laittaa hakemuksen.
Ja lakseeko ne sen tuen automaattisesti meille molemmille, vai laitetaanko molemmat omat hakemukset vai maksetaanko sitä vain toiselle?

 

Mikä lie onkaan, niin toivottavasti menee nopeasti ohi. Kun aiemmin ovat kuitenkin hyvin pärjänneet, eikä ole tuollaista ollut.
Mikähän noilla miehillä yleensä on, kun tuntuu että moni mies on juuri samanlainen lapsen itkun kanssa kuin sinä sanoi?! Meidän tytöllä oli ekat kaksi kuukautta mahavaivoja ja siksi oli tosi itkuinen, välillä piti miehelle hermostua kun tuntui että ajatteli "antaa huutaa vaan" kun ei siihen itkuun voinut oikein vaikuttaa. Vaikka itse just edes yritin saada rauhoittumaan. Onneksi miehen käytös kuitenkin muuttui eikä myöhemmin enää anna samalla tavalla huutaa. Se on varmaan joku äidin vaisto, että pitää yrittää tehdä jotain jos pieni itkee. Miehet ei varmaan stressaa siitä samalla tavalla. Minunki on pakko ottaa lapsi omaan syliin rauhoittumaan jos esim. mummon tai jonkun muun sylissä itkee. Ei vaan kestä katsoa toista itkemässä :/
Onko teillä muuten ollut vierastusta missään vaiheessa? Meillä on nyt tyttö alkanut joitakin ihmisiä vierastamaan, esim. omaa mummiani, neuvolatätiä ja lääkäriä ja sellaisia joita on harvemmin nähnyt.

 

Meillä rupesi neuvolassa huutamaan heti kun terkkari tai lääkäri meni lähelle, ja rauhoittui sitten vasta kun lähti siitä pois tai tyttö pääsi minun syliin. Ja omaa mummiani vierasti niin paljon, että vaikka oli minun sylissä ja mentiin mummin lähelle että tyttö näki hänet, niin itku tuli silti Toivottavasti se menisi ohi. Oonkin yrittäny aina antaa muidenkin syliin mahdollisimman paljon, että tottuis muihinkin ihmisiin. Tai no, yleensä ihmiset tulee itse kysymään sitä ensin syliin
Meillä on sujunut tosi hyvin, kun tytölle tulee ikää lisää niin kokoajan on helpompaa. Kaikista hienointa on se, että tyttö herää yöllä syömään enää kerran! 9-10 aikaan illalla nukahtaa ja herää ensimmäisen kerran 6-7 aikaan. Tai no aamuahan tuo jo enemmän on, mutta sitten nukutaan vielä yleensä pari tuntia Mietin tässä yksi päivä tuota yöheräämistä, että miten ihmeessä oon jaksanut silloin aluksi herätä monta monta kertaa syöttämään ja muutenkin niin huonoilla unilla. Nyt tuntuu että jos joku yö herääkin kahdesti, niin heti oon ite ihan väsynyt päivän
Meillä on ollut vähän ongelmaa päiväunien kanssa. Tai kun tyttö ei nuku kunnollisia pitkiä päikkäreitä enää oikeastaan ollenkaan, vaan sellaisin ½-1 tunnin mittaisia unia monta kertaa päivässä. Aiemmin kun nukkui yhdet 3-4 tunnin unet ja muutamat lyhyet. Ja silloin käytiin just vaunulenkillä, jonka jälkeen jäi nukkumaan vielä useaksi tunniksi. Nyt kun käy lenkillä, niin tyttö herää hetikohta kun vaunujen vauhti pysähtyy Mutta pääasia että nukkuu sitten edes niissä pienissä pätkissä

 

Syökö tyttösi sitten vielä useamman kerran yöllä, vai rauhoittuuko nukkumaan ilman syömistä? Meillä nimittäin välillä herää jo aiemmin aamuyöllä, mutta nukahtaa tutilla ja jos yrittää maitoa syöttää niin ei syö vaan jatkaa uniaan
Voi kun tulisi jo kevät ja lämpimämmät säät! Oon niin kyllästynyt noiden talvivaatteiden toppaamiseen uloslähtiessä. Neiti saa aina hirveät raivarit kun pukee ulkovaatteita (viimeistään hattua laittaessa hermostuu ) ja turvakaukalokin alkaa talvihaalari päällä tuntua jo aika ahtaalta.
Ollaan nyt harjoiteltu soseiden syömistä muutamalla maulla Hyvin näyttää maistuvan, ainakin jos on vähänkin makeampaa sorttia Arvelin nyt tehdä niin, että aamupäivällä kasvissosetta ja iltapäivällä hedelmä/marjasosetta. Neuvolassa sanottiin, että aluksi vain n. teelusikallinen, mutta olen kyllä antanut enemmänkin jos vain maistuu. Ei siitä kai haittaa ole kun ei mitään vatsanväänteitä näytä tulleen

 

Voi miten kiva! Saitteko minkälaisen asunnon?
On varmasti ollu lapsellekin erilainen ja väsyttävä päivä, ottaahan se muuttaminen aikuisenkin voimille niin miksei lapsellekin.
Onko mukavaa muuttaa omaan asuntoon? On varmaan vähän erilaista asua yksin lapsen kanssa kuin vanhempien luona, vai osallistuiko vanhempasi paljon lapsen hoitoon? Ite en voisi kuvitellakaan enää kestäväni porukoilla asua, meidän äiti varsinkin on semmonen höseltäjä välillä että oksat pois... Mutta oon kyllä asunu jo sen verran monta vuotta omillani että vähän eri tilanne kuin sulla

 

PAKSUNA

 

No onhan tuo hyvän kokoinen kaksio kuitenkin, onnea teille uuteen kotiin
Omalla pihalla tosiaan olisi helpompi nukuttaa tyttö rauhassa, varsinkaan jos ei meinaa nukahtaa. Ihanaa varmaan sitten kannella sylissä ja työntää vaunuja jos ei nukahda Meillä on enemmänkin niin päin, että tyttö nukahtaa heti kun vaunut lähtee liikkeelle ja nukkuu koko lenkin ajan, mutta sitten kun tullaan kotiin ja yritän jättää takapihalle nukkumaan, niin herää heti kun vauhti pysähtyy Pitäisi vissiin laittaa pihalle nukkumaan ilman kävelyä että tottuisi paikallaan olevissakin nukkumaan, mutta tykkään kuitenkin ite kävellä koiran kanssa lenkin samalla. Ja tuleepahan tehtyä pitkiä yli tunnin lenkkejä että tyttö ehtii nukkua edes hetken
Nyt meillä meni kyllä iltarytmit ihan sekaisin kun alkuillan unet jäi nukkumatta vieraiden takia, ja äsken vasta heräsi pikkutorkuilta, kun oli jo nin väsynyt että väkisin nukahti. Toivottavasti ei mene sitten myöhään valvomiseksi äskeisten unien takia.

Ja mikä oli tuo PAKSUNA -homma? D