Elikkä, minulla on 2 kk ikäinen poika, joka on nyt tottunut liiaksi nukkumaan minun tai ísännä sylissä. Alkaa vaikuttaa siltä, ettei oma sänky kelpaa ollenkaan. Tiedän, että ei ole ollut kauhean fikusa tehdä niin, mutta olosuhteet on olleet senlaiset. Ensin pojalla kauheat vatsavaivat, kauheaa vääntöä ja kääntöä koko ajan. Nukkumisesta ei tullut mitään. Sylistä sai lohtua ja siihen rauhoittui ja nukahti. No, hänellä mahd. maitoallergia ja nyt kokeillaan apteekin korviketta joka toimii. Ei enää vatsanväänteitä. Mutta nyt sitten pojalle iski paha flunssa, limaa oli paljon nielussa. Koho asennossa pystyi nukkua. Sekin tapahtui sylissä. Ja tottakai kävi pientä sääliksi ja halusi antaa kaiken mahdollisen läheisyyden. No nyt todellakin ollaan tänään taisteltu nukkumisesta. Sänkyyn kun laittaa, oli jo unessa tai ei, niin kauhea huuto alkaa. Siis todella kauhea, poika huutaa pää punaisena ja on aivan hikinen. Annoin pojan huutaa ja silittelin päätä ja tarjosin tuttia. No kyllä hän loppujen lopuksi rauhoittui, mutta ei nukahatnut. Jäi killuttelemaan sänkyyn. Tätä kesti noin pari tuntia. Mietin vaan tulevaa yötä, kun omassa sängyssä pitaisi nukkua. Alkaa käymään aika raskaaksi tämä...
Elikkä te viisaammat, onko hyviä neuvoja. Olenko edes toimimassa oikealla tavalla, kun annan pojan huutaa siellä, koska tiedän että hänellä ei ole hätää. Koska kun nostan sylii, hän sammahtaa heti.
Elikkä te viisaammat, onko hyviä neuvoja. Olenko edes toimimassa oikealla tavalla, kun annan pojan huutaa siellä, koska tiedän että hänellä ei ole hätää. Koska kun nostan sylii, hän sammahtaa heti.