Nostan hattua ihmisille jotka lopettavat ns. "hyvän suhteen".

["aapee"]

Alkuhuuma, kun jää taakse moni joko jatkaa suhdetta tai lopettaa sen. Nostan hattua niille jotka sen tekevät jos se toinen ei tunnu olevan se "oikea". Moni jatkaa suhdetta koska eihän sitä toista voi jättää jos ei ole pettänyt, kärsi riippuvuuksista tai ole väkivaltainen.
Itse aikoinaan jatkoin suhdetta vaikka koko ajan oli takaraivossa tunne ettei tuo ihminen ole kyllä minua varten vaikka ei miehessä mitään vikaa ollut. Ei vaan ihan täysin kolahtanut. Sen eron, kun sitten tekee 12 vuoden jälkeen niin kyllä se on raskasta varsinkaan, kun ei sille ole mitään syytä. Paitsi se, että sisimissään tietää ettei ole onnellinen toisen kanssa.
Kumpa useampi uskaltaisi vaan lopettaa suhteen jos tuntuu siltä ettei ole täysin onnellinen eikä vaan jatka elämää koska ei kehtaa erota. Mukaan, kun tulee lapset niin sitten ei ainakaan voi erota.

 

[chef]

Eipä tulisi mieleenikään olla suhteessa, jossa en koe saavani kaikkea sitä, mitä haluan.

 

["aapee"]

Monen varatun ihmisen kanssa olen jutellut (hain vertaistukea) jotka sanoivat, että toivoivat etteivät olisi koskaan menneet naimisiin ja nyt on liian myöhäistä enää erota, kun lapsiakin on siunaantunut. Monella siinä elämässä ei ole mitään vikaa, siitä vaan puuttuu se jokin mitä toinen osapuoli ei ole.
Olen aina ylistänyt ex-miestäni, mahtava ihminen kun on, mutta hän ei vaan ollut minulle se oikea. Nykyään minulla mies jonka kanssa asiat vaan klikkasi kaikin tavoin. Harmittaa vaan etten aikaisemmin jättänyt exääni vaikka tiesin hänen olevan minulle väärä.
Siksi nostan hattua ihmisille jotaka lopettavat suhteen, vaikka kaikki olisikin ihan kunnossa, mutta ihminen on väärä.