Normaalia käytöstä 1- vuotiaalta?

Elikkäs poika kohta 1v1kk ja on muutaman viikon ollut erittäin helposti "ärtyvä".
Saattaa saada raivarin useamman kerran päivässä millon mistäkin syystä. Raivo on niin valtava että lattialla ollessaan takoo päätään lattiaan ja kun nostat syliin niin raivo yltyy ja on lähes mahdotonta pitää sylissä.
Tähän asti on ollut ihan "leppoisa" ja helposti tyynnyteltävä..
Ja mielestäni asiaan ei liity kivut tms.
Onko kyse jostain eroahdistuksesta tms vaiheesta.. Kokemuksia vastaavasta ja tilanteen helpottaminen??

 

Ootko vilkassu että onko hampaita tulossa? Jos on pientä nuhaa tms. niin voi olla myös korvatulehdus. Joskus oireena vain ärtyvyys ja käsittelyherkkyys...

 

Hampaita on jo monta eikä hampaiden tulosta ole moiseksi mennyt :ashamed:
Ja flunssankin sairasti juuri josta oli korvatulehdus seurana.

 

Meillä tytöllä on kiukkukausi joskus 1v2kk iässä. Tyttö on ollut sellainen hyväntuulinen aina ja sinnikäs yrittämään kaikkea, joten tuon kiukkukauden erotti hyvin. Se kesti tällä erään vain noin kuukauden. Nyt on taas iloinen oma itsensä. Kylläkin välillä kiukkuakin on. Ehkäpä tuo on sitä esiuhmaa. Meilläkin välissä huusi ihan selkä kaarella ,eikä sylissä edes uskaltanut pitää ,kun rimpuoli niin paljon. Kun enin kuikku oli ohi niin sitten syli auttoi vasta rauhottumaan.

 

Mietin vaan vielä niitä korvia,että onko myös todettu jo parantuneeksi. En halua jankata...mutta jos aiemmin on ollut helposti tyynnyteltävä jne. Mulla aina tulee vaan ekana mieleen tuo kun meillä niin usein kiukun syynä on tauti
:/ Sitten harmittaa kun ei ollut ite tajunnut mistä kenkä puristaa :ashamed:

 

Mielestäni kuulostaa ihan normaalilta 1-vuotiaan "esiuhmalta". Samanlaista meillä on ollut n.1-vuotiaasta saakka aika ajoin. Vauvana oli todella rauhallinen ja kiltti, toki vieläkin on, mutta nyt omaa tahtoa alkaa olla jo paljon joissakin asioissa ja silloin tosiaan mm. heittäydytään lattialle huutamaan, syliin ei saa ottaa..jne. Nämä "kohtaukset" menevät parhaiten ohi, kun neidin vaan antaa kiukutella aikansa, tulee sitten syliin lohdutettavaksi itse kun on aikansa kiukutellut ja rauhoittuu. Ikää nyt siis 1v 6kk. Myös eroahdistus ilmenee tällä tavoin, äiti ei saisi kadota minnekään tai alkaa kova itku. Onneksi meillä taas tämä eroahdistuskausi alkaa olla jo pikku hiljaa helpottamassa, mutta pahimmillaan oli siinä 13-15 kk:n iässä.

 

Meillä tyttö pian 1v 7kk ja on ihan mahdoton mun perään, en saa mennä ulos,vessaan,saunaan, eri huoneeseen vaikka olis paikalla ketä!
Tälläinen on ollut koko ajan!

Meillä on ollut varmaan n.1v iästä asti uhmaa/oman tahdon läpisaamista. Ehkä pahempana pari kuukautta nyt ollut, kun ensi huuma kävelystä meni ohi (alkoi kävellä 11.11 1v 4½kk iässä...)

Meillä mennään jonnekin huutamaan ja odottelee, josko kutsuisin syliin?
Tai heittäydytään maahan itkemään... Ei kyllä lopeta ennenkuin saa halin/pääsee syliin. Enkä edes jaksa kauan kuunnella, varsinkin jos on hoitolapsii tai omia paikalla. Kahdestaan kun on oltu oon testannut lopettaisko jos ei heti menis ja -ei lopeta!