Nonni, nyt on ekaa kertaa selitelty lapsen käytöstä autismilla...

Saavutus se kait tämäkin on...

Oltiin tuossa 80-vuotis syntymäpäiväjuhlilla. Tuo meidän autistinen kuopus on kylässä sellainen, ettei jaksa keskittyä mihinkään ei yhtään. Lempilelut ja -kirjat oli mukana, mutta ei. Lapsi kiersi pikkuista huoneistoa ympäri ja piti päästä tutkimaan joka hyllyä ja esinettä. Minä kiersin perässä ja kielsin/nostin pois ja uutta rundia päälle.

Tarpeeksi kauan kun kuuntelin niitä vieraiden ihmettelelyjä "kun lapsi juoksuttaa äitiä", niin piti päästä vähän puolustamaan omaa ja lapsen käytöstä ja sanoa ääneen, että tyttösellä on autismi. Ja näin ollen vaatii vähän enemmän toistoa ja ohjausta. Hiukan oli tyhmä ja nolo olo sen jälkeen, mutta tulipahan tehtyä

Esikoinen (poika) istui keittiössä miesten kesken ja keskusteli sujuvasti traktoreista ja raksaamisesta

 

Minkäikäinen tyttö sulla sit on?

 

Saavutus se kait tämäkin on...

Oltiin tuossa 80-vuotis syntymäpäiväjuhlilla. Tuo meidän autistinen kuopus on kylässä sellainen, ettei jaksa keskittyä mihinkään ei yhtään. Lempilelut ja -kirjat oli mukana, mutta ei. Lapsi kiersi pikkuista huoneistoa ympäri ja piti päästä tutkimaan joka hyllyä ja esinettä. Minä kiersin perässä ja kielsin/nostin pois ja uutta rundia päälle.

Tarpeeksi kauan kun kuuntelin niitä vieraiden ihmettelelyjä "kun lapsi juoksuttaa äitiä", niin piti päästä vähän puolustamaan omaa ja lapsen käytöstä ja sanoa ääneen, että tyttösellä on autismi. Ja näin ollen vaatii vähän enemmän toistoa ja ohjausta. Hiukan oli tyhmä ja nolo olo sen jälkeen, mutta tulipahan tehtyä

Esikoinen (poika) istui keittiössä miesten kesken ja keskusteli sujuvasti traktoreista ja raksaamisesta

Miksi sinulla oli nolo-olo? vai muillako oli ? Minä olisin tehnyt samoin. Lapsen käytökselle on syynsä ja sanomalla syyn lapsellekin annetaan vähän tilaa toimia kuten toimii. Voimia!

 

Minkäikäinen tyttö sulla sit on?

Helmikuussa 4 vuotta täyttänyt.

 

Mitäs tuota noloilemaan, joskus on vaan hyvä selittää ettei sitten saa jälkikäteen kuultavaa.

 

:flower:

 

[QUOTE="Tiina";23687900]Miksi sinulla oli nolo-olo? vai muillako oli ? Minä olisin tehnyt samoin. Lapsen käytökselle on syynsä ja sanomalla syyn lapsellekin annetaan vähän tilaa toimia kuten toimii. Voimia![/QUOTE]

Kai se nolous tuli siitä, että keskellä olohuonetta julistan vähän tympääntyneenä niihin ihmettelyihin isoon ääneen, että lapsi on autistinen. Mutta tulipahan kaikille kerralla selväksi Mutta olisin ehkä paremminkin voinut tilanteen hoitaa.

 

Kai se nolous tuli siitä, että keskellä olohuonetta julistan vähän tympääntyneenä niihin ihmettelyihin isoon ääneen, että lapsi on autistinen. Mutta tulipahan kaikille kerralla selväksi Mutta olisin ehkä paremminkin voinut tilanteen hoitaa.

Hyvin hoidit, pidit lapsesi puolta. Eivätpä tule toista kertaa huomauttelemaan tytön käytöksestä, vaan ehkä yrittävät ymmärtää että olemme erilaisia.

 

Voin kuvitella, miltä sinusta tuntui. Oikein kuitenkin teit, parempi niin, että kerroit. Itselläni kesällä 5 v. täyttävä poika, jolla autistiset piirteet.

 

Kaikkeen tottuu.

Mutta siis on eriasia selitellä lapsen käytöstä diagnoosilla näin tyyliin "tyttö on autistinen ja hänen on vaikea rauhoittua olemaan paikallaan minkä takia nyt joudun juoksemaan hänen perässään ettei hän koskisi kiellettyihin tavaroihin tai rikkoisi mitään" kuin vain antaa lapsen tehdä mitä lystää ja todeta vaan perään että "tyttöhän on autistinen, ei hän voi käytökselleeen mitään".

 

Kai se nolous tuli siitä, että keskellä olohuonetta julistan vähän tympääntyneenä niihin ihmettelyihin isoon ääneen, että lapsi on autistinen. Mutta tulipahan kaikille kerralla selväksi Mutta olisin ehkä paremminkin voinut tilanteen hoitaa.

Nolostelkoot nuo ihmettelijät!