noloin lahja minkä joku sukulainen tms on antanut vauvalle?

  • Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti
v
Vauvalahjaks saimme LYHDYN! Ulkolyhdyn joka on kaiken lisäksi järisyttävän ruma! Samaan aikaan toinen vauva (yhtä läheinen lahjan antajalle) sai itkuhälyttimet.. Että ei mitenkään epäsuhtaista.

Lisäksi näitä plyysiasuja, joita emme ole koskaan käyttäneet vauvalle..

Ja nämä on samalta ihmiseltä aina mutta tunnistamisen pelossa en sano keltä :D
 
Mä uskon että kaikki ostaa lahjan jota luulee saajalle mieleiseksi. Mieltymyksiä on niin erilaisia. Musta kuulostaa ihanalle antaa vauvalle rukoileva poikapatsas (vai mikä se oli)...siinähän on varmaan tarkoituksena syvempi merkitys vauvan suojelemisesta.
Isot vaatteet vauvalle on järkevää.....pikkusia vaatteita löytyy yleensä iso läjä, mutta niitä isompia sitten ei.
Ja eiköhän lahjan antamisessa ole tärkeintä muistaminen kuin lahjan hinta. Itse voi sitten omille lapsille antaa ne parhaat lahjat jos siltä tuntuu.

Voi kuulostaa hassulle mutte anoppi antoi pojalle lahjaksi lukon ja siihen avaimen ja munakellon. En nyt ehkä itse olis tollasia ostanut, mutta poika oli ihan innoissaan ja monet kivat leikit niillä sai aikaiseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja helinäkeiju:
Meillä ANOPPI antoi esikoisellemme ankka-vetolelun mikä oli todella hyvä lahja.Mutta, mutta....
Kuopukselle teki kakun!!! Ja, kun oltiin mieheni kanssa kai aika tyrmistyneen näköisiä, niin myöhemmin oli antanut miehelleni (siis minun tietämättäni) 20?...
Mikä tässä on niin kauheaa? Se, että näki aikaa ja vaivaa kakuntekoon (mihin monet eivät rupea, kun sälää ostamalla pääsee helpommalla), mutta ei sen lisäksi vielä tuonut tavaraa?! Ihmisille ei näköjään riitä mikään!!! Sitäpaitsi tuon kakun tekoon on voinut mennä jopa rahallisestikin enemmän kuin johonkin leluun, tarveaineista riippuen. PLUS ajatus + aika mitä siihen on käytetty.

Minä kaiken lisäksi olen vielä se, joka ostaa aina niitä liian isoja vaatteita. Siskoni vauva oli viimeisimmässä mittauksessa 70cm, mutta mulla on hänelle 80cm body odottamassa, kunhan menen käymään. Ihan juuri siksi, että tietääkseni aikuisten ja lastenkin vaatteiden koot vaihtelevat merkistä riippuen, ja liian pienelle vaatteelle ei mahda mitään, mutta isolle kyllä!

Ja ette kai te tuon väriasian kanssa ihan oikeasti ole tosissanne?! Ymmärrän ettei pojalle mekkoa, mutta enpä ole koskaan mistään ohjekirjasta lukenut (kun täällähän porukkaa niitä tavaa nenä kiinni kirjaimissa), että tytöille vain sitä väriä ja pojalle tätä. Kattokaa vaikka wikipediasta perkele.


Ottaa päähän koko ketju, en taida viedä enää kenellekään mitään lahjaa :kieh:
 
voi tsiisus
Typerä aihe minusta. Lahjoista pitää olla kiitollinen tai sitten vain suoraan etukäteen sanoa, että me emme halua mitään lahjoja vauvalle. Mutta että netissä haukutaan toisten antamia lahjoja, se on jo tosi NOLOA haukkujien kannalta.
 
Olen kanssa sitä mieltä että kukaan lahjan antaja EI anna sitä lahjaansa-oli se sitten tavara tai vaate-niin tarkoituksella OLLAKSEEN KAUHEE!Makuasioita ja joku tykkää ja toinen ei.Itsellä ei nyt tuu edes mitään mieleen,vaikka 5 noita lapsosia jo onkin =)
 
vieras
vauvalahjoja en muista mutta ruotsin kummit lähetti pojalle 8 vuotislahjaksi Tuomas Veturi DVD:n:eek:: En enää kesällä ihmetellyt heidän valintaa kun heidän samanikäinen poikansa istui vielä turvaistuimessa:eek: Jalat tuli aika kivasti yli ja pojalla aika tukala ilme.
 
v
Alkuperäinen kirjoittaja Mere:
Alkuperäinen kirjoittaja heh:
Alkuperäinen kirjoittaja Mere:
Alkuperäinen kirjoittaja nöppönen:
Alkuperäinen kirjoittaja Mere:
Esikko sai ensimmäisenä joulunaan pienen käsipyyhkeen, jossa komeili koiranruokamerkin logo B)
tää on jo vähän nolo :D
Jatkoa seurasi seuraavana jouluna, tosin paketti oli osoitettu mulle ja miehelle ja sieltä paljastui tiskiainepullon kylkiäisenä tullut minikylmälaukku, jonka kyljessä komeili tiskiainemerkin logo

:LOL:
Ei kai vain anopolta?
Minä veikkaan anopin äitiä ;)


Ei ihan...
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä miehen sisko antoi lahjaksi todella nätin hameen, tyttö oli silloin alle 60cm, niin se hame oli tarkoitettu yli 90-senttisille...
Onko tämä noloa?!?! Mun mielestä olisi erittäin käytännöllistä saada jotain tuollaista, koska yhtäkkiä sitä on tilanteessa, että lapsella ei olekaan enää sopivia vaatteita. Kaupoissa ja kirppiksillä ei tule enää käytyä niin usein lapsen kanssa kuin ennen vauvaa. Pienelle vauvalle on aina liikaa vaatetta. 80 cm on mun mielestä tosi kiva lahja.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
vauvalahjoja en muista mutta ruotsin kummit lähetti pojalle 8 vuotislahjaksi Tuomas Veturi DVD:n:eek:: En enää kesällä ihmetellyt heidän valintaa kun heidän samanikäinen poikansa istui vielä turvaistuimessa:eek: Jalat tuli aika kivasti yli ja pojalla aika tukala ilme.
:D mein 7v mahtuu sujuvasti britaxin istuimeen,painaa n.20 kiloa....
 
Huonojen lahjojen ostaja?
Voi kamala jos joku ei muista et just sun lapsellas on joku allergia, tai ostaa yhtä kokoo liian pienen vaatteen. Niistä kakaroitten koista saa muutenkaa mittää selvää. Ja voitte syyttää vaan ihteenne, jos ootte valinnu pihin kummin.
Ja poikalapsethan ei saa käyttää ilosia värejä, kun niistä tulee homoja! Siis apua. Ja ollaan muka suvaitsevaisia
 
Pii
Alkuperäinen kirjoittaja yoi:
meidän tyttö sai vauvana kummeiltaan lahjaksi paidan ja housut. eipä ole käytetty kun ne on kokoa 129cm...

toivoin siis vähän isompia vaatteita vauvalle kun kyselivät mitä vois tuoda, mut en minä nyt ihan noin isoja tarkottanu! :D
Saatiin 1v lahjaksi mummolta 120cm potkupuku. Jäin kyllä kovasti miettimään, että mistä ihmeestä sekin oli hankittu. Tyttö olisi ollut siihen oikean kokoinen ekaluokalla :D Tosiaan oltiin pyydetty vähän isompia vaatteita.
 
"nakki"
Sain esikoisen synnyttyä meiehen veljen vaimolta super kauhean posliini-esineen. Sellaisen kitch tyyppisen. pari vuotta myöhemmin heitin sen kirppikselle myyntiin 0,20€.lla ja pääsin siitä eroon. Pikkukakkosen synnyttyä sain sitten löahjaksi juurikin sen samaisen posliiniesineen kyseiseltä ihmiseltä. Hän oli ostanut se minun pöydästäni kirppikseltä!!!Siis uskomatonta mutta totta. Ei ilmeisesti muistanut antaneensa sellaista ekalle lapselleni ja osti sen uudelleen. Pikkuisen noloa sanoisinko. nyt esine lepää kaatopaikalla. En viitsinyt ottaa riskiä kolmosen kohdalla.

t:vainoava esine
 
  • Tykkää
Reactions: Titi-Uu
vähän out of topic, mutta: eilen kylään tuli serkkuni, jolla itsellään pelkkiä poikia. ojensi minulle kukkakimpun ja kaivoi sitten esiin hello kitty-kaulakorun kysyen arasti, että tykkääkö tyttäreni koruista.. ai tykkääkö ? :D
se sijaan oikeasti outo & hiukan nolokin lahja oli miehen veljeltä kulunut, pinttyneen lian peittämä kattila kuulma tytön leikkeihin... eipä paljon neitiä kiinnostanut & lensikin pian roskiin
 
"vieras"
Juu kyllä lahjaa hankkiessa pitäis ajatella saajaaj a mitä haluaa sillä viestittää.

Tyttöni on kova antamaan lahjoja, usein värkkää niitä itse tai ostelee jotain piebtä. Suloista.

Itse ostan ajatuksella sellaisia lahjoja, joissa on ideaa. Ihan sama onko kirpparilta vai muualta. Kirjoista tykkäävälle hänen tyylisensä kirja, kynttilöiden ystävälle joku erikoinen kynttilä, hänelle jolla on jo kaikkea oma maalaama taulu, vaarille villasukat kylmiin jalkoihin, stressaantuneelle ystävälle hierontaa, miehelle hassut boxerit jne.

Itselle lahjan antamista tärkeämpi on se ajatus ja aika, jonka käytän siihen kun mietin mitäköhän tämä ko. ihminen tarvitsee ja katsastelen sitten sopivaa...
Voi apua, kamalimmista kamalimpia lahjoja nämä. Jos harrastan jotain asiaa, mulla todennäköisesti on jo olemassa ne kirjat tai kynttilät mitä haluan ja tarvitsen. Useimmat itse maalatut taulut ovat aivan järkyttäviä.

Villasukista ja hieronnasta sentään useimmat pitää, mutta siinäkin pitäisi osata huomioida saajan maku. Mä en käyttäisi pääkallosukkia.

Monessa tapauksessa fiksumpaa on kysyä mitä toinen haluaisi ja tarvitsisi, niin lahja osuu edes jotenkin
 
Huhhei
Mua on eniten nyppineet sellaiset sukulaisten lahjat, joilla ikään kuin pedataan omia tarkoitusperiä.. Esimerkkinä jotku ylikamalat (sanotaanko näin että minä olen mykistynyt nähdessäni ja mies on sanonut suoraan että ei tule tapahtumaan tässä elämässä) maljakot ja hedelmäkulhot, jotka sitte "ois ihanat ristiäispöytään laittaa" sekä epämääräset pitsiröyhelöpussit, joissa voi sitten "tuoda vauvan laitokselta kotiin"... Eli on luotu se mielikuva jostain tapahtumasta ja halutaan ne omat kamat siihen ihan vaan että voi muulle suvulle julistaa että kenen idea..

Niin, meilläkin kun tulee suvussa molemmin puolin sellaisia perinteisiä kastetavaroita, joita tykätään käyttää (niinku esim. kristallimalja isomummolta kastevettä varten, eikä sitä sinistä, lasista, jalallista hedelmäkulhoa ajateltu käyttää..) ja se vauva by the way tuodaan kotiin sille sopivissa vaatteissa _turvakaukalossa_ , eikä missään Turkista ostetussa ptsipussissa..
 
En mä lähtisi annettuja lahjoja haukkumaan noloksi, ainoastaan nolona pidän sitä, että kummi ei muista kummilastaan millään tavalla. Viimeksi ovat nähneet n. 5vuotta sitten, sen jälkeen ei myöskään ole yhteyttä ottanut millään tavalla, ei edes korttia koskaan. Jos itse otamme yhteyttä, lähetämme kirjeitä/kuvia/kutsun synttäreille tms. niin vastausta on turha odottaa.

Vähän ohi aiheen, sori :ashamed:
 
"höh"
[QUOTE="nakki";24508098]Sain esikoisen synnyttyä meiehen veljen vaimolta super kauhean posliini-esineen. Sellaisen kitch tyyppisen. pari vuotta myöhemmin heitin sen kirppikselle myyntiin 0,20€.lla ja pääsin siitä eroon. Pikkukakkosen synnyttyä sain sitten löahjaksi juurikin sen samaisen posliiniesineen kyseiseltä ihmiseltä. Hän oli ostanut se minun pöydästäni kirppikseltä!!!Siis uskomatonta mutta totta. Ei ilmeisesti muistanut antaneensa sellaista ekalle lapselleni ja osti sen uudelleen. Pikkuisen noloa sanoisinko. nyt esine lepää kaatopaikalla. En viitsinyt ottaa riskiä kolmosen kohdalla.

t:vainoava esine[/QUOTE]

Ehkäpä lahjan antaja loukkaantui siitä, että olit laittanut sen myyntiin. Päätti sitten antaa "kostoksi" takaisin ja testata reaktiota.
 
"vieras"
Ei tule mitään"noloa"lahjaa mieleen, mutta ärsyttää suunnattomasti , kun vastasyntyneelle tuodaan potkuhousuja kokoa 80cm. Meillä tyttö 2v nyt sopisi niihin, mutta tuon ikäiselle en voi potkareita kuvitellakaan edes yöllä, niinpä olen surutta kantanut se uutena kirpparille ja saanut niistä hyvät rahat. Näköjään nille löytyy käyttäjiä.
Meidän lapset ovat olleet jo syntyessään 55 cm pitkiä ja vuoden ikäisenä yli 80 cm pitkiä. Ainakin esikoisen kohdalla kävi niin, että lähes kaikki lahjaksi saadut vaatteet oli max 74 cm, joten yhtenä päivänä huomasin, että meiltähän loppuu vaatteet.

Itse olen muutaman kerran ostanut vastasyntyneelle pojalle 80 cm:n poikien kerraston, minusta kun kävelemään opetteleva vaippapöksy on hauskan näköinen ihan oikea kerrasto päällä. Pyydänkin siis anteeksi, jos joku lahjan saaja tätä lukee.
 
"Jomppe"
Kyllä se minusta on noloa, sekä lahjan antajalle että saajalle, jos lahjasta huomaa että hätäisesti napattu joku heijastin kaupan hyllyltä ja ensimmäinen vastaantullut kortti. Kyllä minä itse voisin toki heijastimen ostaa lahjaksi, mutten pelkästään sitä yksinään, vaan sen kaveriksi vaikkapa t-paidan, tai jotain vastaavaa. Lahjan ei tarvitse olla kallis, eikä iso, mutta kyllä sellainen että sitä on harkittu vähän pidempäänkin kuin sen 10 sekuntia.. Ja vaatteita ostaessa, kysäisen aina että minkä kokoiselle olisi tarvetta.
 
"vieras"
sain mummolta rahaa rippipäivänä ja ei siinä mitään mutta kirkon portailla ottikin osan rahoista kuoresta pois ja sitten antoi minulle :D mieli vissiin muuttu???itse en tätä nähnyt vaan muut sukulaiset :)
 

Yhteistyössä