Niin hyvä vinkki tämänkaltaisten ongelmien ratkaisuun on toimintatapojen etukäteen miettiminen, eli:
- Ennen kauppaa lapselle voi kertoa, saako hän tänään kaupasta itselleen jotakin ja sen saamiseksi hänen pitää osoittaa että osaa käyttäytyä kunnolla. Etuuden menettää jos vinkuu, riehuu tai heittelee kaupan omaisuutta.
- Jos lapsi kaikesta huolimatta osoittaa mieltään ja ostosten tekeminen on mahdotonta, eikä puhe ja kerran! kieltäminen auta, on parempi etsiä lapselle (mahd. etukäteen mietitty) jäähypaikka. Sen jälkeen kun lapsi on rauhoittunut ja pyytänyt käytöstään anteeksi, ostosten tekemistä voidaan jatkaa tilanteen niin salliessa. Vanhemman tehtävä on selittää, rauhallisella äänellä mitä hän lapseltaan tahtoo ja minkä takia lapsi jäähylle joutui.
- Lapsen kokonaan kaupasta ulosvieminen on hyvä ratkaisu, siinä vaiheessa kun mikään ei enää mene lapselle perille ja jo se voi herättää lapsen miettimään että kukahan se olikaan joka meidän perheessä asioista päättää. Lapsen kasvattaminen merkitsee usein sitä että ostokset jää siltä erää tekemättä.
- Jos vieraat ihmiset puuttuvat kasvatustapoihisi, heille voi määrätietoisesti kertoa että kyllä lapsen vanhempi tietää mitä tekee, että rouva on hyvä vaan ja jatkaa matkaansa.
- Jos lapselta otetaan käytöksen takia etuisuuksia pois, ne pitää olla kohtuullisia ja helposti toteutettavia. Jos sanot että teet jotain, toteuta se äläkä jää vain helisemään.
Ennakoiminen on hyvä juttu, sillä kyllähän me jokainen nyt lapsemme tunnetaan ja osataan jo pelätä seuraavaa kauppareissua. Ennakoimalla voimme tehdä kauppareissusta mukavamman kaikille.
Mulla oli vielä monta muutakin hyvää vinkkiä, mutta muistini on mitä on