Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.13 **
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Vilja-Maaria, post: 29599197, member: 128822"]</p><p>Tässäpä synnytyskertomusta:</p><p></p><p>Keskiviikkona 12.2. illalla holahti täysin yllättäen lapsivettä housuihin. Juoksin vessaan, jossa vettä lorahti vielä lisää. Ei kuitenkaan litratolkulla, ehkä noin desin verran. Soitin synnärille ja käskivät alkaa tulla paikalle. Sairaalassa otettiin ensin käyrää ja kätilö teki sisätutkimuksen; sormelle auki, sydänäänet kunnossa, ei supistellut. Joten jouduin osastolle odottelemaan synnytyksen käynnistymistä. Yöllä supisteli kolmen tunnin ajan noin 10 min välein. Otin kipulääkettä sekä nukahtamislääkkeen ja nukuin joitakin tunteja. Aamulla ja koko seuraavana päivänä ei tapahtunut mitään, ei supisteluja eikä kohdunsuu ollut avautunut lisää. </p><p></p><p>Torstain ja perjantain välisenä yönä supisteli jälleen 10 min välein. Vaelsin pitkin osaston käytäviä, sillä en saanut supistuksilta nukuttua. Kipu oli täysin siedettävää enkä tarvinnut kipulääkettä. Aamulla lääkärin tarkastuksessa ilmeni, että olen väljästi sormelle auki. Lääkäri ultrasi vauvan ja totesi lapsivettä olevan runsaasti ja suositteli kalvojen puhkaisua synnytyksen edistämiseksi.</p><p></p><p>Pääsin synnytyssaliin perjantaina iltapäivällä kahden jälkeen. Kalvot puhkaistiin ja sitten se olikin menoa. Supistuksia alkoi tulla, napakoita ja kivuliaita. Pystyin kuitenkin hengittämällä rauhallisesti ottamaan supistukset vastaan. Jossain vaiheessa makuulla olo alkoi olla tuskaista ja tunsin ajautuvani paniikkiin kipujen kanssa. Aloin oksennella. Kätilö suositteli suihkuun menoa. Itse olisin halunnut kokeilla ammetta, mutta koska lapsivettä oli tippunut jo niin pitkään, ei se ollut mahdollista. Ajattelin siinä vaiheessa, että suihkusta tuskin on mitään hyötyä, että tässä tarvitaan nyt jotain tujakampaa apua. Mutta olin edelleen vain sentin pari auki, joten epiduraalia ei voitu vielä laittaa. Joten raahauduin suihkuun.</p><p></p><p>Suihkuun sain mukaani pähkinänmuotoisen jumppapallon, jonka päällä istuin ja keinuttelin itseäni. Ja kuinka ollakaan, suihku teki todella hyvää! Tunsin pystyväni hallitsemaan kipua ja supistuksia. Aina supisuksen tullessa vedin syvään henkeä ja lauloin uloshengityksellä eri vokaaleja. Tämä auttoi keskittymään ja rauhoittumaan. Supistusten kohdalla yritin ajatella, että supistus ei ole vihollinen ja että jokainen supistus vie minut lähemmäksi vauvaa. Tein myös mielikuvaharjoitteita: kun supistus tuli, kuvittelin itseni ison aallon harjalle ja tuo aalto vie koko ajan lähemmäs rantaa, jossa vauvani jo vilkuttelee minulle. Jokaisen supistuksen kohdalla ehti hengittää rauhallisesti sisään-ulos 5-7 kertaa, laulamalla ulos useammin kuin vain puhaltamalla.</p><p></p><p>Olin suihkussa tunnin ja sen aikana olinkin avautunut 3-4 senttiin ja sain epiduraalin. Sen laitto oli nopeaa eikä se sattunut. Epiduraali oli kuin taivaan lahja; supistuksilta katosi terävä kipu, vain paineen tunne jäi jäljelle ja sen kanssa oli helppo olla. Tässä vaiheessa pystyin jopa vitsailemaan ja nauramaan tukihenkilöni eli mukana olleen ystäväni kanssa ja keräsin voimia ponnistusvaihetta varten. Supistuksia tuli koko ajan, mutta epiduraalin ansiosta suht kivuttomina. </p><p></p><p>En muista enää, että mihin kellon aikaan olen ollut kokonaan auki, mutta ponnistamisen tarvetta piti odottaa todella pitkään. Ehkä noin tunnin ellei pitempään. Lopulta kuitenkin ponnistutti. Ponnistaminen oli mulle erittäin raskasta ja hankalaa. Kivuliasta se ei ollut, voimat vain alkoi olla vähissä valvomisen vuoksi. Kivuliain vaihe oli siinä kun lapsen pää oli osittain ulkona ja piti odottaa seuraavaa supistusta ja ponnistamisen tarvetta. Aktiivinen ponnistusvaihe kesti lopulta 40 minuuttia. Oli ihana saada vauva rinnalle kaiken tämän jälkeen. Vauva oli virkeä, itki jonkun aikaa ja rauhoittui sitten katselemaan ympärilleen. Pienet sormet kietoutuivat omieni ympärille.</p><p></p><p>Vauva siis syntyi täsmällisesti laskettuna aikana 15.2. klo 00.10 ja mitat olivat 3410 g ja 50,5 cm. </p><p></p><p>Jälkeiset tuli ulos melko pian. Jossain vaiheessa kätilö sitten huomasi repeämät ja kutsui apua. Kävi ilmi, että peräaukon sulkijalihas oli katkennut. Tämän vuoksi minut kärrättiinkin melko nopeasti leikkaussaliin nukutettavaksi ja ommeltavaksi. Herättyäni pääsin osastolle vauvan luokse ja heti imettämään. Minulle oli laitettu kipupumppu, suonensisäistä antibioottia sekä pissakatetri. Kävin ensimmäisenä päivänä hoitajan kanssa pesulla vessassa; pyörryin neljä kertaa ja olin todella heikkona. Mutta pikkuhiljaa voimat alkoi palautua.</p><p></p><p>Jälkeenpäin osastolla sain jutella vaurioista sekä minut ommelleen erikoislääkärin, toisen leikkauksessa mukana olleen lääkärin, fysioterapeutin, gynekologin ja kätilöni kanssa. Erikoislääkärin mukaan paranen täysin eikä mitään vammoja jää, sillä vaurio oli helppo ommella. Tottakai olen ollut paniikissa tästä, että miten ulostuksen pidätyskyvyn käy jne. mutta ainakin näin viikon jälkeen ja noiden keskustelujen jälkeen olen ihan luottavaisin mielin. Jokainen minua hoitanut oli vakuuttunut, että paranen tästä täysin. Mitään pidätyskyvyn ongelmia ei ole ilmennyt ja muutenkin voin hyvin, mitä nyt istuminen on hankalaa...Lääkärien mukaan seuraavan raskauden aikana pitää miettiä olenko valmis ottamaan riskin, että näin käy uudelleen. Todennäköisesti edessä olisi sektio. </p><p></p><p>Repeämästä huolimatta minulle jäi positiivinen fiilis synnytyksestä, oli mahtavaa saada kokea se! Ystäväni oli mahtava tuki ja tsemppari, ilman häntä en olisi näin hyvin pärjännyt.</p><p></p><p>Kotiin pääsimme vauvan ollessa 3 vrk:n ikäinen. Kaikki on sujunut hyvin; vauva syö hyvin, nukkuu paljon ja on niin suloinen ja ihana, että sydän pakahtuu onnesta!</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Vilja-Maaria, post: 29599197, member: 128822"] Tässäpä synnytyskertomusta: Keskiviikkona 12.2. illalla holahti täysin yllättäen lapsivettä housuihin. Juoksin vessaan, jossa vettä lorahti vielä lisää. Ei kuitenkaan litratolkulla, ehkä noin desin verran. Soitin synnärille ja käskivät alkaa tulla paikalle. Sairaalassa otettiin ensin käyrää ja kätilö teki sisätutkimuksen; sormelle auki, sydänäänet kunnossa, ei supistellut. Joten jouduin osastolle odottelemaan synnytyksen käynnistymistä. Yöllä supisteli kolmen tunnin ajan noin 10 min välein. Otin kipulääkettä sekä nukahtamislääkkeen ja nukuin joitakin tunteja. Aamulla ja koko seuraavana päivänä ei tapahtunut mitään, ei supisteluja eikä kohdunsuu ollut avautunut lisää. Torstain ja perjantain välisenä yönä supisteli jälleen 10 min välein. Vaelsin pitkin osaston käytäviä, sillä en saanut supistuksilta nukuttua. Kipu oli täysin siedettävää enkä tarvinnut kipulääkettä. Aamulla lääkärin tarkastuksessa ilmeni, että olen väljästi sormelle auki. Lääkäri ultrasi vauvan ja totesi lapsivettä olevan runsaasti ja suositteli kalvojen puhkaisua synnytyksen edistämiseksi. Pääsin synnytyssaliin perjantaina iltapäivällä kahden jälkeen. Kalvot puhkaistiin ja sitten se olikin menoa. Supistuksia alkoi tulla, napakoita ja kivuliaita. Pystyin kuitenkin hengittämällä rauhallisesti ottamaan supistukset vastaan. Jossain vaiheessa makuulla olo alkoi olla tuskaista ja tunsin ajautuvani paniikkiin kipujen kanssa. Aloin oksennella. Kätilö suositteli suihkuun menoa. Itse olisin halunnut kokeilla ammetta, mutta koska lapsivettä oli tippunut jo niin pitkään, ei se ollut mahdollista. Ajattelin siinä vaiheessa, että suihkusta tuskin on mitään hyötyä, että tässä tarvitaan nyt jotain tujakampaa apua. Mutta olin edelleen vain sentin pari auki, joten epiduraalia ei voitu vielä laittaa. Joten raahauduin suihkuun. Suihkuun sain mukaani pähkinänmuotoisen jumppapallon, jonka päällä istuin ja keinuttelin itseäni. Ja kuinka ollakaan, suihku teki todella hyvää! Tunsin pystyväni hallitsemaan kipua ja supistuksia. Aina supisuksen tullessa vedin syvään henkeä ja lauloin uloshengityksellä eri vokaaleja. Tämä auttoi keskittymään ja rauhoittumaan. Supistusten kohdalla yritin ajatella, että supistus ei ole vihollinen ja että jokainen supistus vie minut lähemmäksi vauvaa. Tein myös mielikuvaharjoitteita: kun supistus tuli, kuvittelin itseni ison aallon harjalle ja tuo aalto vie koko ajan lähemmäs rantaa, jossa vauvani jo vilkuttelee minulle. Jokaisen supistuksen kohdalla ehti hengittää rauhallisesti sisään-ulos 5-7 kertaa, laulamalla ulos useammin kuin vain puhaltamalla. Olin suihkussa tunnin ja sen aikana olinkin avautunut 3-4 senttiin ja sain epiduraalin. Sen laitto oli nopeaa eikä se sattunut. Epiduraali oli kuin taivaan lahja; supistuksilta katosi terävä kipu, vain paineen tunne jäi jäljelle ja sen kanssa oli helppo olla. Tässä vaiheessa pystyin jopa vitsailemaan ja nauramaan tukihenkilöni eli mukana olleen ystäväni kanssa ja keräsin voimia ponnistusvaihetta varten. Supistuksia tuli koko ajan, mutta epiduraalin ansiosta suht kivuttomina. En muista enää, että mihin kellon aikaan olen ollut kokonaan auki, mutta ponnistamisen tarvetta piti odottaa todella pitkään. Ehkä noin tunnin ellei pitempään. Lopulta kuitenkin ponnistutti. Ponnistaminen oli mulle erittäin raskasta ja hankalaa. Kivuliasta se ei ollut, voimat vain alkoi olla vähissä valvomisen vuoksi. Kivuliain vaihe oli siinä kun lapsen pää oli osittain ulkona ja piti odottaa seuraavaa supistusta ja ponnistamisen tarvetta. Aktiivinen ponnistusvaihe kesti lopulta 40 minuuttia. Oli ihana saada vauva rinnalle kaiken tämän jälkeen. Vauva oli virkeä, itki jonkun aikaa ja rauhoittui sitten katselemaan ympärilleen. Pienet sormet kietoutuivat omieni ympärille. Vauva siis syntyi täsmällisesti laskettuna aikana 15.2. klo 00.10 ja mitat olivat 3410 g ja 50,5 cm. Jälkeiset tuli ulos melko pian. Jossain vaiheessa kätilö sitten huomasi repeämät ja kutsui apua. Kävi ilmi, että peräaukon sulkijalihas oli katkennut. Tämän vuoksi minut kärrättiinkin melko nopeasti leikkaussaliin nukutettavaksi ja ommeltavaksi. Herättyäni pääsin osastolle vauvan luokse ja heti imettämään. Minulle oli laitettu kipupumppu, suonensisäistä antibioottia sekä pissakatetri. Kävin ensimmäisenä päivänä hoitajan kanssa pesulla vessassa; pyörryin neljä kertaa ja olin todella heikkona. Mutta pikkuhiljaa voimat alkoi palautua. Jälkeenpäin osastolla sain jutella vaurioista sekä minut ommelleen erikoislääkärin, toisen leikkauksessa mukana olleen lääkärin, fysioterapeutin, gynekologin ja kätilöni kanssa. Erikoislääkärin mukaan paranen täysin eikä mitään vammoja jää, sillä vaurio oli helppo ommella. Tottakai olen ollut paniikissa tästä, että miten ulostuksen pidätyskyvyn käy jne. mutta ainakin näin viikon jälkeen ja noiden keskustelujen jälkeen olen ihan luottavaisin mielin. Jokainen minua hoitanut oli vakuuttunut, että paranen tästä täysin. Mitään pidätyskyvyn ongelmia ei ole ilmennyt ja muutenkin voin hyvin, mitä nyt istuminen on hankalaa...Lääkärien mukaan seuraavan raskauden aikana pitää miettiä olenko valmis ottamaan riskin, että näin käy uudelleen. Todennäköisesti edessä olisi sektio. Repeämästä huolimatta minulle jäi positiivinen fiilis synnytyksestä, oli mahtavaa saada kokea se! Ystäväni oli mahtava tuki ja tsemppari, ilman häntä en olisi näin hyvin pärjännyt. Kotiin pääsimme vauvan ollessa 3 vrk:n ikäinen. Kaikki on sujunut hyvin; vauva syö hyvin, nukkuu paljon ja on niin suloinen ja ihana, että sydän pakahtuu onnesta! [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Vesihiisi sihisi hississä"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Suomen eduskunnan sosialistit suuttuivat kun heitä kututtiin sosialisteiksi
Tänään 16:48
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Helsingin Sanomat: "SDP ei peruisikaan sosiaalitukien leikkauksia, ja siihen on selvä syy"
Tänään 16:31
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Viime torstai ei ollut hyvä päivä perussuomalaisille
Tänään 16:22
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Euroopan unioni on nyt sitten "historian äärioikeistolaisin"
Tänään 16:08
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Mikael Jungner siirtyy kokoomukseen
Tänään 15:41
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Kasvisruokaketju. Kaikki mukaan!
Tänään 15:14
-roosaruusa-
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Missä Avec konvehdit Fazer?
Tänään 15:14
Vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Relaatio - 1072 - Kotivara
Tänään 14:26
Loriel
5 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 755
Aihe vapaa
3.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 641
Aihe vapaa
4.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 545
Aihe vapaa
5.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Eilen 12:45
Luettu: 502
Aihe vapaa
6.
Ärsyttää naapurien välinpitämättömyys
Started by viisikymppinen isoäiti
Maanantai klo 09:55
Luettu: 474
Aihe vapaa
7.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 473
Aihe vapaa
8.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 465
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Keski-ikäistyminen on perseestä.
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Apteekista saatava hampaan paikkausaine
Latest: vierailija
2 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
4.
Intian valtameren tapaninpäivän 2004 tsunami
Latest: vierailija
8 min sitten
Aihe vapaa
5.
Gallup/ vaihdevuodet
Latest: vierailija
11 min sitten
Aihe vapaa
6.
Heikki Hiilamo: "Tapa, jolla julkisen terveydenhuollon kriisiin suhtaudutaan, pistää epäilemään, että joku suorastaan haluaa systeemin romahtavan"
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
7.
"Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä tiukennetaan – ministeri Rantanen: “Suomen kansalaisuus ei ole automaatio”"
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
8.
nyt nolottaa
Latest: vierailija
21 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
** Noin kolmekymppiset ekakertalaiset vol.13 **
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
