Noiden lasten sieppaus-uutisten

[Mankell]

jälkeen mulla on alkanut ahdistamaan tämä maailman meno. :/

LApset on tossa pihalla aika vapaasti, pyöräilevät pihateille jne, ja jos en heti huudettuani kuule niiden vastausta, tuntuu että paniikki iskee... Nyt ne on siepattu. TAi jos epäilyttävä auto pyörii jossain, varsinkin pakettiauto, niin heti käy ajatus mielessä, et millähän asialla tuo on...

EI lapsia voi sisällä kasvattaa ja aion antaa sen vapauden mikä niille ikänsä mukaan kuuluu, mutta perusturvallisuuden tunne on nyt järkkynyt, ja pahasti. :/

Varmaan tää imetyshormonit ja kaikki pahentaa tilannetta, mutta arghhh, tekis mieli listiä kaikki lasten raiskaajat ja tappajat alta aika yksikön.

Ahistaako muita?

 

[suomalainen]

No olen tarkempi ton nuoremman kans. Yks päivä tuli ulkoo ja sanoi että siellä oli yks setä joka näytti ihan kidnappaajalta.

 

[Mankell]

No olen tarkempi ton nuoremman kans. Yks päivä tuli ulkoo ja sanoi että siellä oli yks setä joka näytti ihan kidnappaajalta.

Toi ruotsinkin tyttö oli jo 10vuotias, että kaikille voi sattua ihan kaikkea. Ahdistus. Argh.

 

[Chick]

Mä olen varmaan superhysteerinen näiden juttujen kanssa. En halua edes kuvitella vielä aikaa, kun meidän tyttö kasvaa niin isoksi, että alkaa leikkimään pihalla iteksensä. Olen itse kokenut "läheltä-piti-tilanteen" 9-vuotiaana, kun varmaankin tämän valtakunnan kuuluisin lapsenraiskaaja-tappaja seurasi mua ja kaveriani vain pari päivää ennen kuin sitten löysi ne, joista todella tuli uhreja. On kyllä tehnyt meikäläisen aika vainoharhaiseksi näiden asioiden suhteen... :/

 

[Ultramariini]

Ajoittain ahdistaa, mutta toisaalta tietoisesti torjun sitä ahdistavaa oloa, koska en voi lapsiani
täysin kahlitakaan.
7- vuotias saa ulkoilla yksinään ja väliin 5- vuotiaanikin. 3- vuotiasta en vielä laske.
Mutta ovat nuo isommat monasti olleet ikkunasta näkymättömässä kulmassa ja jos katse ei kohtaa heitä, hiipii epämiellyttäviä ajatuksia usein mieleen.

Ja Maanantaina kun laskin esikoisen kävelemään edeltä kotiin, kun hain pienempiä päiväkodista hiipi keskenkaiken synkkiä mieleen. Etenkin, kun sain toisia hakiessa naapurilta
puhelun, (joka koski kyllä ihan toisia asioita) ja jolta kysyin näkyykö jo tyttöä- ei näkynyt.
Ja laskujeni mukaan olisi pitänyt olla jo kotipihalla.

Siinä tuli mieleen heti surullinen ja kaamea uutinen naapurimaastamme , onneksi sain pian puhelun että tyttö oli päässyt kotipihaan,

Oli leskenlehtien keruu matkaa viivyttänyt. =)

Mutta kyllä, ilman imetyshormonejakin kaikenlaisia mörköjä ja pelkoja liittyen lapsiin ja sairaisiin aikuisiin on.

 

[Mankell]

Oli leskenlehtien keruu matkaa viivyttänyt. =)
.

=)

Järjellä ajatellen lapset on suhteellisen turvassahulluilta kotipihallaan ja koulumatkoillaan, huomattavasti suuremman riskin muodostaa liikenne ja muut vaaralliset paikat. Mutta silti. AJatuskin pienestä lapsesta kärsimässä hullun käsissä saa ihan järkyn ahdistuksen tällä hetkellä pääälle.


Pitää vissiin lakata ajattelemasta asiaa, kun ei voi maailmaa muuttakaan.