No nythän mä sen vasta hokasin..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja DAP
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
D

DAP

Vieras
Ikää 36v. Nuorin lapsista täyttää juhannuksen aikoihin 5v.
Ja olen tässä ajatellut, että mikä ihme mua vaivaa aina silloin tällöin..ja nyt näin yön hiljaisina tunteina unimasaa odotellessa se iski..
Mullahan on vauvakuume..

Voiko tämä olla edes todellista? Mikä tähän auttaa? Mies ei ikäpäivänä suostu enää aloittamaan alusta kaikkea vauva-arjen rumbaa ja kaikkea muutakaan. Ja miten mun kroppaa enää kestää raskausajan rasituksia ja muuta?

Sekava sepustus ehkä, mutta sekavat on mun ajatuksenikin..
 
No nythän se sitten alkaa olla päätöksen aika. Aivan hyvin varmaankin jaksatte vielä yhden vauvan kasvattaa. Ihanuutta ja raskautta on tiedossa, mutta ihanuutta on enenevässä määrin. Miehesi voi hyvinkin olla itsenkin toivout vielä yhtä lasta.
 
Niinhän se olis aika tehdä päätöksiä. Mutta kun matkassa on pari mutkaa..ekana..tuota nuorimmaista ei oikeastaan suunniteltu, sillä olin muutamaa päivää aikaisemmin käynyt lääkärin luona suunnittelemassa sterilisaatiota. Jonka jälkeen isäntä päätti. että jos vielä yksi. Meillä siis kolme yhteistä lasta ja neljä lasta mulla kaikkineen.
Ja se toinen mutka..kierukka. No äkkiäkös sen pois saa jos ja kun tässä vielä tahtois vielä sen yhden..mutta mutta..
Omaa jaksamistani tässä ajattelen vain..vieläkö sitä jaksais? Juuri kun elämä alkaa olla suht helppoa..vaikkakin vanhin yhteisistä lapsista lähenee murrosikää..
Ääh..miten tää voikaan olla näin vaikeaa..
 
Itsellä ikää suunnilleen saman verran, ja kuopuskin jo koulussa. Ja vauvakuume vain pahenee.. Miehelle en vielä edes ole vihjannut. Täystyrmäys siltä suunnalta kun lopettaisi haaveiluni. :D
 

Yhteistyössä